torstai 29. marraskuuta 2018

Meksiko siirtyy vasemmalle

KANSAN UUTISET 30.11.2018

Odotukset ovat korkealla Meksikossa, kun maa on saamassa vasemmistolaisen presidentin ensimmäistä kertaa lähes 80 vuoteen. Lauantaina virkaansa astuva presidentti Andrés Manuel López Obrador on luvannut kitkeä maata riivaavaa korruptiota ja ryhtyä rakentamaan Meksikosta turvallisempaa ja tasavertaisempaa hyvinvointivaltiota.

López Obrador valittiin presidentiksi heinäkuussa pidetyissä vaaleissa ylivoimaisella ääntenenemmistöllä. Hänen Morena-puolueensa sai liittolaisineen selvän enemmistön myös senaatissa ja parlamentin alahuoneessa. Puolueen paikkamäärä edustajainhuoneessa viisinkertaistui 35:stä 189:ään.

Pitkään vallassa ollut oikeistolainen Institutionaalisen vallankumouksen puolue (PRI) sai puolestaan vain viidesosan aiemmasta paikkamäärästään, mikä kertoo äänestäjien lähes täydellisestä epäluottamuksesta puolueen harjoittamaan uusliberaaliin politiikkaan. Puolue on aiemmin onnistunut ostamaan ääniä jakamalla ihmisille vaalien alla ruokalahjakortteja maan köyhillä asuinalueilla.

Kannattajiensa keskuudessa nimikirjaintensa mukaan Amloksi kutsuttu tuleva presidentti López Obrador on vuosien ajan puhunut Meksikoa hallitsevasta valtaapitävien mafiasta, jossa poliitikot, korkeat virkamiehet ja ay-johtajat kulkevat suuryhtiöiden johtajien talutusnuorassa. Meksikon oligarkit ovat rikastuneet ostamalla haltuunsa yksityistettyjä valtionyhtiöitä.

Valtavan mittaluokan korruptio on ollut Amlon mukaan pääasiallisena syynä köyhyyteen ja eriarvoisuuteen, mikä puolestaan on johtanut rikollisuuden ja huumekartellien kasvuun ja yleiseen turvattomuuteen.

Osallistavaan demokratiaan uskova Amlo järjesti viikonloppuna kansanäänestyksen Morena-puolueen aloitteista. Yli 90 prosenttia äänestäjistä kannatti eläkkeiden kaksinkertaistamista, opintotukea opiskelijoille, maksutonta terveydenhuoltoa, avustuksia miljoonalle vammaiselle sekä ilmaista internetiä julkisilla paikoilla.

Kansanäänestyksessä kannatettiin myös laajaa puunistutuskampanjaa, uuden öljynjalostamon rakentamista eteläiseen Tabascon osavaltioon sekä Jukatanin niemimaata halkovaa kiisteltyä rautatiehanketta.

Lähes miljoona ihmistä osallistui kansanäänestykseen, mikä vastaa tosin vain reilua prosenttia kaikista äänioikeutetuista.

Meksikon pääkaupungin Méxicon keskusplazan äänestyspisteessä ei ainakaan ollut viikonloppuna jonoa. Naapurikortteleissa oli sen sijaan tungosta, kun ihmiset kävivät ostoksilla tai tacoravintoloissa koko perheen voimin.

Sunnuntai-iltana kymmenet tuhannet ihmiset kerääntyivät keskusaukiolla järjestettyyn ilmaiskonserttiin, jossa Meksikon tunnetuimmat rocktähdet esiintyivät naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

Tulevana lauantaina samalle Zócalon aukiolle odotetaan satoja tuhansia ihmisiä seuraamaan presidentti Amlon virkaanastujaistilaisuutta.

Amlon ajatukset meksikolaisesta hyvinvointivaltiosta ovat täysin toteutettavissa, jos vain yhteistä varallisuutta kyetään jakamaan nykyistä tasavertaisemmin.

125 miljoonan asukkaan Meksiko on luonnonvaroiltaan vauras teollisuusmaa, maailman suurin televisioiden valmistaja, kuudenneksi suurin öljyntuottaja ja seitsemänneksi suurin autojen valmistaja.

Maa on myös maailman suurin avokadojen, limehedelmien, sitruunoiden ja sipulin tuottaja sekä maailman toiseksi suurin chilipippurin tuottaja, kolmanneksi suurin appelsiinintuottaja ja neljänneksi suurin maissintuottaja.

Meksiko on maailman 15. suurin talousmahti, mutta samalla yksi maailman eriarvoisimmista maista. Rikkain kymmenes meksikolaisista hallitsee 65 prosenttia maan taloudesta, ja rikkain prosentti omistaa viidesosan maan varallisuudesta. Maan rikkain mies, puhelin- ja tietoliikennemonopolin avulla vaurastunut Carlos Slim omisti vielä muutama vuosi sitten yksinään kuusi prosenttia maan taloudesta.

Samaan aikaan mittaustavasta riippuen 21 tai 46 prosenttia meksikolaisista elää köyhyydessä. Näihin lukeutuvat luontaistaloudessa elävät alkuperäiskansojen jäsenet ja miljoonat suurkaupunkien slummien asukkaat.

65-vuotias Amlo on kotoisin vaatimattomista oloista Tabascon osavaltiosta. Nuorena hän asui vuosien ajan mayaintiaanien keskuudessa ja kampanjoi alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta vaatien valtion öljy-yhtiötä maksamaan korvauksia öljytuhoista.

Hän tuli maankuuluksi työskennellessään Méxicon kaupungin pormestarina vuosina 2000­–2005. Amlon aloitteesta kaupunki ryhtyi maksamaan avustuksia yksinhuoltajaäideille, vanhuksille ja vammaisille. Kaupungin historiallista keskustaa kunnostettiin, ja joukkoliikennettä kehitettiin.

Presidenttinä Amlo on luvannut puolittaa palkkansa ja laittaa myyntiin presidentin yksityisen lentokoneen. Presidentin virka-asunnosta hän aikoo tehdä kaikille avoimen kulttuurikeskuksen.

Suunnitteilla on myös uusi ”moraalinen perustuslaki”, jonka laatimiseen kansalaiset voivat osallistua lähettämällä ehdotuksiaan sähköpostitse.

torstai 15. marraskuuta 2018

Jengejä ja ilmastonmuutosta paossa

KANSAN UUTISET 16.11.2018

Anabel Flores istui kaksi viikkoa sitten San Salvadorin keskusaukion laidalla yhdessä kahden teini-ikäisen poikansa ja satojen muiden ihmisten kanssa ja odotteli lähtöä pitkälle vaellukselle kohti Meksikoa ja Yhdysvaltoja. Aiemmin aamulla 700 ihmistä oli jo lähtenyt matkaan, ensimmäisenä etappinaan Guatemalan vastainen raja.

40-vuotias perheenäiti oli viime keväästä asti miettinyt, kuinka voisi päästä pois jengiväkivallan riivaamasta El Salvadorista. Lähtöaikeet vahvistuivat, kun paikallisen jengin jäsenet hyökkäsivät hänen kotiinsa ja uhkailivat perheen 17-vuotiasta poikaa.

Matka Yhdysvaltoihin oli kuitenkin kallis ja vaarallinen. Salakuljettajalle olisi pitänyt maksaa 10 000 dollaria, ilman mitään takeita siitä, ettei joutuisi matkan aikana siepatuksi tai raiskatuksi.

Kun uutisissa kerrottiin, että isompi ryhmä ihmisiä suunnitteli siirtolaiskaravaania El Salvadorin pääkaupungista kohti pohjoista, Anabel Flores päätti liittyä mukaan. Ajatus ihmiskaravaanista syntyi Facebook-ryhmässä. Esikuvana oli vastaavanlainen ihmiskaravaani, joka lähti liikkeelle San Pedro Sulan kaupungista Hondurasista pari viikkoa aiemmin.

Sen jälkeen El Salvadorista on lähtenyt kolme karavaania ja Hondurasista kaksi. Matkan varrella mukaan on tullut lisää ihmisiä Guatemalasta. Myös lapsiperheet ovat uskaltautuneet mukaan karavaaniin. Tuhansien ihmisten ryhmässä liikkumista on pidetty turvallisempana vaihtoehtona kuin yksin matkustamista.

El Salvador ja Honduras ovat maailman murhatilastojen kärjessä, eikä Guatemala ole kaukana takana.

Keski-Amerikan maista lähteneet ihmiskaravaanit ovat tähän mennessä kulkeneet yli 1 500 kilometriä, mutta eivät ole vielä puolitiessä matkalla Yhdysvaltojen rajalle.

Matkan varrella Meksikossa paikalliset asukkaat ja järjestöt ovat jakaneet siirtolaisille ruokaa ja vettä ja tarjonneet kyytejä. Viranomaiset eivät ole estäneet matkantekoa, vaan lähes 3 000 siirtolaiselle on myönnetty väliaikaiset viisumit ja mahdollisuus hakea Meksikosta turvapaikkaa.

Useimmilla siirtolaisilla on vain pienet reput mukanaan, ja harva on kunnolla varautunut Meksikon ylänkömaiden kylmiin öihin. Maan pääkaupungissa Méxicossa viranomaiset pystyttivät amerikkalaisen jalkapallon stadionille avustuskeskuksen, jossa ihmisille annettiin huopia ja oikeusapua. Paikalla oli myös klovneja viihdyttämässä pieniä lapsia.

Osa siirtolaisista lähti tällä viikolla jo jatkamaan matkaansa kohti Yhdysvaltojen rajalla sijaitsevaa Tijuanaa. Hitaammin liikkuvat karavaaniryhmät ovat näinä päivinä vasta tulossa Méxicoon.

Siirtolaiset tietävät Yhdysvaltojen tiukentuneesta rajavalvonnasta ja sotilaiden lähettämisestä Meksikon vastaiselle rajalle.

”Ehkä Trumpin sydän kuitenkin kääntyy ennen kuin saavumme Tijuanaan”, arveli El Salvadorista tyttärensä ja vävynsä kanssa kilpailevien jengien taisteluja paennut Fatima del Carmen Al Jazeeran haastattelussa.

Tämän syksyn siirtolaiskaravaanit eivät ole ensimmäisiä Keski-Amerikan maista lähteneitä ihmiskaravaaneja. Ihmiset ilman rajoja -järjestön pääsiäisviikolla organisoima siirtolaisten ristivaellukseksi kutsuttu yli tuhannen ihmisen karavaani pyrki kiinnittämään huomiota siirtolaisten lähtömaiden ahdinkoon ja matkan aikana koettuihin vaaroihin.

Vuosien ajan siirtolaiset Keski-Amerikan maista liikkuivat pienemmissä ryhmissä busseilla tai vaaransivat henkensä salamatkustajina pohjoiseen kulkevan tavarajunan kyydissä.

Obaman presidenttikaudella matkanteko vaikeutui, kun Meksikon viranomaiset perustivat Yhdysvaltojen tuella uuden rajavalvontayksikön ratsaamaan busseja ja tavarajunia ja palauttamaan siirtolaisia kotimaihinsa.

Vuonna 2015 Meksiko palautti Keski-Amerikan maihin 200 000 siirtolaista, yli puolet enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Samaan aikaan Yhdysvalloissa pidätettyjen luvattomasti maahan tulleiden keskiamerikkalaisten siirtolaisten määrä putosi 160 000:sta 70 000:een.

Guardian-lehden Meksikossa haastattelemat siirtolaiset puhuvat paitsi väkivallasta myös Keski-Amerikan maiden kuivuudesta ja ennustamattomaksi muuttuneesta ilmastosta. Aiemmin maissia, papuja ja kahvia tuottaneet pienviljelijät kertoivat menetetyistä sadoista, kun sateet jäivät tulematta kahtena vuonna peräkkäin ja sienitauti tuhosi kahvipensaat. Maata viljelemällä ei enää pystynyt elämään.

Tutkijoiden mukaan maissi ja kahvi ovat erityisen ilmastoherkkiä. Lämpötilan kohoaminen vähentää sateita ja lisää home- ja sienitauteja. Yli 70 prosenttia Keski-Amerikan maiden kahvitiloista kärsii kahviruosteesta, joka tuhoaa sadon.

Tuhoutuneet sadot pakottavat ihmiset hakemaan töitä kaupungista. Kaupungeissa heitä odottavat aseistetut jengit, jotka vaativat suojelurahaa.

”Monet lähtevät maasta väkivallan vuoksi, mutta itse asiassa ilmastonmuutos oli ongelman laukaiseva tekijä”, toteaa tutkija Stephanie Leutert Texasin yliopistosta.

torstai 1. marraskuuta 2018

Sieppausdraama Dar es Salaamissa

KANSAN UUTISET 2.11.2018

Yhtenä torstaina viime kuussa Mohammed Dewji oli menossa läheisen luksushotellin kuntosalille, kuten hänellä on ollut tapana tehdä joka aamu. Kello oli puoli kuusi aamulla, ja Dar es Salaamissa oli vielä pimeää. Tällä kertaa aamutreenit jäivät kuitenkin tekemättä, sillä Colosseum-hotellin pihalla häntä odottivat naamioituneet miehet, jotka sieppasivat hänet autoonsa, ampuivat muutaman laukauksen ilmaan ja lähtivät ajamaan Haile Selassie Roadia kovaa vauhtia kohti Masakin niemen pohjoiskärkeä.

Seuraavan viikon aikana Tansaniassa ei puhuttu juuri muusta kuin Mo Dewjin sieppauksesta.

Mo Dewji on Tansanian rikkain mies – ja Forbes-lehden mukaan myös koko Afrikan nuorin miljardööri. Hän on 43-vuotias tansanialaisen monialayrityksen toimitusjohtaja, entinen kansanedustaja ja tunnettu kaikkialla maassa erilaisista hyväntekeväisyysprojekteista.

Tansaniassa myydään hänen omalla nimellään varustettua kolajuomaa, Mo Colaa.

Dar es Salaamin alueen maaherra ja kaupungin poliisijohtaja järjestivät kumpikin lehdistötilaisuudet, joissa puhuivat keskenään ristiriitaisesti. Yhden version mukaan sieppaajina oli kaksi valkoista miestä, toisen mukaan tuntemattomat gangsterit. Paikalliselle medialle puhuneen Uber-kuljettajan mukaan sieppaajilla oli kasvot peittävät kommandopipot päässään.

Hotellin valvontakamerat oli kuulemma poistettu toiminnasta sieppauksen ajaksi. Vartijoiden kerrottiin lähteneen karkuun, kun sieppaajat ampuivat laukauksia ilmaan.

Mo Dewjin perhe lupasi maksaa 400 000 dollaria tiedoista, jotka auttaisivat saamaan hänet vapaaksi.

Lopulta kymmenen päivää myöhemmin sieppaajat päästivät Mo Dewjin vapaaksi keskellä yötä Dar es Salaamin golfkentän lähettyvillä, vain muutaman minuutin ajomatkan päässä presidentinlinnasta.

Mo Dewji ei ole puhunut sieppauksen yksityiskohdista medialle. Hän ainoastaan tviittasi kiitoksensa Tansanian viranomaisille ja poliisille ja kaikille tansanialaisille, jotka olivat rukoilleet hänen puolestaan.

Poliisin mukaan hän kuitenkin kertoi sieppaajien joukossa olleista miehistä, jotka puhuivat englantia eteläafrikkalaisella aksentilla. Poliisijohtajan mukaan sieppaajat halusivat rahaa ja heidän kotimaansa oli viranomaisten tiedossa.

Brittilehti The Times jatkoi tapauksen penkomista. Lehden haastatteleman sotilaslähteen mukaan valkoihoisten ulkomaalaisten mukanaolo sieppauksessa olisi edellyttänyt yhteistyötä Tansanian rajaviranomaisten kanssa.

The Timesin mukaan sieppaus olikin Tansanian hallituksen masinoima ”poliittinen varoitus” Dewjin perheelle ja maan oppositiolle. Lehti kertoi erimielisyyksistä Dewjin suvun ja presidentti John Magufulin välillä. Dewjin suvun omistama yhtiö Mohammed Enterprises Tanzania Limited oli saanut vastikään huomattavat mätkyt maksamattomista tuontiveroista. Lehden mukaan presidentti Magufuli oli myös vaatinut perhettä luovuttamaan omistamiaan maita Tansanian valtiolle.

Lehti siteerasi myös tansanialaista oppositiopoliitikkoa, joka ihmetteli, miksei Haile Selassie Roadin varrella olevien valvontakameroiden kuvia ollut julkistettu. Colosseum-hotellin naapurissa asuvat maan varapresidentti, pääministeri ja useiden ulkomaiden suurlähettiläät. Myös tiedustelupalvelun päämaja sijaitsee hotellin läheisyydessä.

Ulkomailta käsin ylläpidetty verkkolehti Sauti Kubwa kertoi jo sieppauksen aikana, että Mo Dewji oli viety viranomaisten värväämän iskuryhmän salaiseen pidätyskeskukseen. Sisäpiirin lähteiden mukaan käskyt tulivat Dar es Salaamin alueen maaherralta.

Maaherra itse varoitti tansanialaisia spekuloimasta tapauksen taustoilla. Sisäministeri puolestaan uhkasi ryhtyä ankariin toimiin kaikkia niitä vastaan, jotka julkisesti kyseenalaistivat viranomaisten tapaa hoitaa tapauksen tutkintaa.

Verkkolehden mukaan hallitus oli kuukausien ajan vaatinut Mo Dewjiä luopumaan omistamistaan maistaan Rufiji-joella, jonne suunnitellaan 2 100 megawatin vesivoimalan rakentamista lähivuosina. Stiegler’s Gorgen voimala olisi valmistuessaan Afrikan toiseksi suurin vesivoimalaitos. Patoallas tulisi peittämään alueen, joka olisi pituudeltaan sata kilometriä. Veden alle jäisi myös osia Selousin kansallispuistosta, joka on julistettu Unescon maailmanperintökohteeksi.

Kansallispuistosta lohkaistiin jo vuonna 2012 palanen pois venäläisen Rosatomin uraanikaivoksen tieltä.

Presidentti Magufuli oli Tansaniassa hyvin suosittu tullessaan valtaan kolme vuotta sitten. Presidentti kitki korruptiota ja paljasti, että maassa oli vuosien ajan maksettu palkkaa tuhansille virkamiehille, joita ei ollut olemassakaan.

Viimeisen vuoden aikana Magufulin suosio on kuitenkin hiipunut hänen hyökättyä rajusti oppositiota ja mediaa vastaan. Hän herätti hiljattain myös hämmennystä toteamalla puheessaan, että ”aikaisemmin rikkaat saattoivat tehdä mitä tahansa, mutta minun aikanani on toisin, heille voidaan tehdä mitä tahansa”.