torstai 25. huhtikuuta 2019

Khartumin kuuma kevät

KANSAN UUTISET 26.4.2019

Armeijan päämajan edustalla Sudanin pääkaupungissa Khartumissa sadat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet nyt kolmen viikon ajan yhtäjaksoisesti mieltään vaatien sotilashallituksen eroa. Kun osa mielenosoittajista on mennyt yöksi kotiin nukkumaan, toiset ovat tulleet tilalle jatkamaan protestia.

Huhtikuussa lämpötila kohoaa Khartumissa päiväsaikaan 40 asteeseen ja yölläkin on yleensä hellettä.

Sudanissa kuukausien ajan jatkuneet mielenosoitukset käynnistyivät joulukuussa Atbarassa maan pohjoisosassa, kun leipä loppui kaupungin torilla. Sitä ennen leivän hinta oli kolminkertaistunut. Vehnäleipä on Sudanissa perusruokaa, jota syödään joka aterian kanssa.

Mellakat leivän hinnannousua ja polttoainepulaa vastaan levisivät eri puolille maata. Khartumissa jalkapallofanit huusivat hallituksen vastaisia iskulauseita Afrikan mestarien liigan ottelussa.

Vuodenvaihteessa hallitusta vastustavat lukuisat eri ryhmät muodostivat yhteisen protestiliikkeen. Vapauden ja muutoksen liitoksi nimetty koalitio kokosi yhteen lähes kaikki oppositioliikkeet vaikutusvaltaisesta kommunistipuolueesta ja Sudanin kansan vapautusliikkeestä uskonnollisiin puolueisiin sekä lääkärien, toimittajien ja muiden ammattikuntien järjestöihin.

Liikkeen vaatimuksena oli, että maata 30 vuotta hallinnut presidentti Omar al-Bashir ja hänen uusliberaalia talouspolitiikkaa ajanut islamistipuolueensa luopuvat vallasta.

Sotilasvallankaappauksessa vuonna 1989 valtaan tullut al-Bashir on ollut kansainvälisen sotarikostuomioistuimen etsintäkuuluttama vuodesta 2009 syytettynä joukkomurhista ja muista sotarikoksista Darfurin maakunnassa.

Darfurin kriisiä edelsi Etelä-Sudanissa käyty sisällissota, jossa kuoli arviolta kaksi miljoonaa ihmistä. Kun Etelä-Sudan itsenäistyi vuonna 2011, Sudan menetti samalla myös kolme neljäsosaa öljyvaroistaan.

Presidentti al-Bashir vastasi alkuvuoden mielenosoituksiin kovin ottein. Ainakin sata ihmistä sai surmansa turvallisuuspoliisin luodeista. Tuhansia opposition kannattajia pidätettiin ja vietiin salaisiin kidutuskeskuksiin. Helmikuussa al-Bashir julisti poikkeustilan, sulki koulut ja yliopistot, sensuroi sanomalehtiä, katkaisi internetin ja määräsi yöksi ulkonaliikkumiskiellon.

Poikkeustilan julistamisen jälkeen protestit hallitusta vastaan vain laajenivat, ja huhtikuun alussa Khartumissa mielenosoittajat kerääntyivät armeijan päämajan edustalle. Osa armeijan sotilaista liittyi mielenosoittajien puolelle ja suojeli heitä turvallisuusjoukkojen hyökkäyksiltä.

Kaksi viikkoa sitten sotilaat kaappasivat vallan ja vangitsivat presidentti al-Bashirin. Mielenosoittajille ei kuitenkaan kelvannut pelkkä vallansiirto presidentiltä puolustusministerille, joten seuraavana päivänä valtaan tuli uusi sotilashallitus, joka käynnisti neuvottelut protestiliikkeen johtajien kanssa.

Uusi sotilasjohto on luvannut luovuttaa vallan opposition nimeämälle väliaikaishallinnolle vielä tällä viikolla.

Sotilasjuntan johtajien meriitit eivät kuitenkaan herätä luottamusta. Tämänhetkinen sotilasjohtaja, kenraaliluutnantti Abdel Fattah Burhan ja hänen varamiehensä Mohamed Hamdan Hemeti ovat molemmat Darfurin pahimmista verilöylyistä vastanneiden janjaweed-iskujoukkojen entisiä johtajia. Näiden herrojen komennuksessa sudanilaisia palkkasotureita on lähetetty myös Jemeniin sotimaan Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien joukoissa.

Opposition yhteenliittymä Vapauden ja muutoksen liitto katkaisi sunnuntaina neuvottelut sotilaiden kanssa ja pyysi kaikkia sudanilaisia kaduille osoittamaan mieltä sotilasvaltaa vastaan.

Viimeisten uutisten mukaan oppositiopuolueet ja eri ammattikuntia edustava Sudanin ammattilaisten järjestö eivät myöskään ole päässeet sopuun siviilien johtaman uuden väliaikaishallinnon edustajista.

Jos väliaikaishallinto saadaan kokoon, sen päällimmäisiä tehtäviä olisi palauttaa perustuslaki, kumota sananvapautta ja naisten oikeuksia rajoittavat lait, käynnistää rauhanneuvottelut useiden eri aseellisten vastarintaliikkeiden kanssa ja ryhtyä kohentamaan maan taloutta.

perjantai 12. huhtikuuta 2019

Vuosi vallankumouksen jälkeen

KANSAN UUTISET 12.4.2019

Baarimikot Tom Collins Pubissa puhuvat päällekkäin kuvaillessaan tapahtumia vuosi sitten huhtikuussa, kun Armenian pääkaupungissa Jerevanissa sadat tuhannet ihmiset lähtivät työpaikoiltaan ja oppilaitoksistaan ulos kaduille ja kaupungin aukioille vaatimaan kymmenen vuotta presidenttinä olleen Serž Sarkisjanin eroa.

Kaupungin ulosmenoväylät tukittiin, hallitusrakennuksia piiritettiin. Kaikenikäiset mielenosoittajat olivat liikkeellä Armenian lippujen, soittimien ja vihellyspillien kanssa.

Tom Collins Pubin työntekijät tulivat yöksi työpaikalleen nukkumaan ja palasivat aamulla Tasavallan aukiolle osoittamaan mieltään.

Mielenosoittajat vastustivat sitä, että Serž Sarkisjan suunnitteli Venäjän Vladimir Putinin tapaan jatkavansa maan johdossa pääministerin tittelillä kahden päättyneen presidenttikauden jälkeen. Kumileimasimena toiminut parlamentti päätti, että presidentin virka-asunto siirretään uuden pääministerin yksityisomistukseen.

Jerevanissa ja muissa kaupungeissa toista viikkoa jatkuneiden protestien jälkeen Sarkisjan kaikkien hämmästykseksi luopui vallasta. ”Oppositioliikkeen johtaja Nikol Pašinjan oli oikeassa ja minä väärässä. Eroan maan johdosta”, Sarkisjan ilmoitti 23. huhtikuuta. Aiemmin samana päivänä univormupukuiset sotilaat olivat liittyneet mukaan protesteihin.

Kansannousua johtanut opposition kansanedustaja Nikol Pašinjan nimitettiin toukokuussa monien käänteiden jälkeen pääministeriksi.

Vuoden takaista kansannousua kutsutaan Armeniassa samettivallankumoukseksi. Nimityksen esikuvana oli Tšekkoslovakian vuoden 1989 kansannousu, jossa kommunistit ajettiin vallasta.

Armenian vallanvaihtoon johtaneet tapahtumat alkoivat jo aiemmin keväällä kansanedustaja Nikol Pašinjanin omalla mielenosoitusmarssilla presidentin jatkosuunnitelmia vastaan. 43-vuotias ex-toimittaja käveli lippalakki päässään ja reppu selässään parisataa kilometriä Gjumrin kaupungista maan muiden suurimpien kaupunkien kautta Jerevaniin. Gandhilainen kävelyprotesti sai paljon huomiota ja sympatiaa.

Jerevanissa aktivistit olivat jo aiemmin protestoineet sähkön ja joukkoliikenteen hinnankorotuksia, eläkkeiden leikkauksia ja kaupungin keskustassa sijaitsevaan puistoon suunniteltua rakennushanketta vastaan. Katukauppiaat protestoivat aiemmin kokonaisen vuoden ajan katukaupustelun kieltämistä vastaan.

Viime vuoden huhtikuun mielenosoitukset presidentin jatkoaikeita vastaan syntyivät lopulta spontaanisti ja saivat paikalliset aktivistit ja korkeakouluopiskelijat nopeasti mukaansa. Tieto kulki sosiaalisessa mediassa ja levisi maan laajan diasporan välityksellä myös maaseudulle, kun ulkomailla asuvat armenialaiset puhuivat Skypessä kotimaahan jääneiden perheenjäsentensä kanssa.

Kaikkialla maassa ihmiset olivat kyllästyneitä paikallisten oligarkkien ja uusliberaaleiksi muuttuneiden entisten kommunistien väliseen korruptioon.

Armenian katuvallankumouksesta on nyt kulunut vuosi, eikä ihmisten arjessa ole tapahtunut vielä suuria muutoksia. Työttömyys on 18 prosentissa, ja kolmasosa väestöstä elää köyhyydessä.

Kysyttäessä useimmat ovat kuitenkin kärsivällisiä ja sanovat, että muutokset vievät aikaa. Kritiikkiä voi lukea lähinnä verkkomedioista, joiden kirjoittajista monet ovat ulkomailla asuvia armenialaisia tutkijoita.

Vuoden aikana Armenia on saanut uuden hallituksen ja uuden parlamentin, jossa entisellä oppositioliikkeellä on yli kaksi kolmasosaa paikoista.

Ex-presidentti Robert Kotšarjan on vankilassa syytettynä miljoonien dollarien lahjuksista ja mielenosoittajien kuolemaan johtaneista väkivaltaisuuksista vuoden 2008 vaaliprotesteissa. Kansannousussa syrjäytetty Serž Sarkisjan ei ole esiintynyt julkisuudessa kohta vuoteen.

Viime kuussa Armenian ja naapurimaan Azerbaidžanin välillä käynnistettiin rauhanneuvottelut kiistellyn Vuoristo-Karabahin kohtalosta.

Venäjän johdossa seurataan tarkasti Armenian tilanteen kehittymistä. Putinin hallinnolla oli läheiset suhteet Armenian syrjäytetyn hallituksen kanssa. Armeniassa on Venäjän sotilastukikohta ja venäläinen ydinvoimala.