torstai 23. toukokuuta 2019

Jotain mätää Tanskanmaalla

KANSAN UUTISET 24.5.2019

Kööpenhaminassa eurovaaliehdokkaiden vaalimainokset koristavat katujen ja pyöräteiden varsia, mutta sunnuntain eurovaaleja enemmän tanskalaisia puhuttavat kesäkuun alussa pidettävät kansankäräjien vaalit.

Varmasti eniten kohua ovat herättäneet ensimmäistä kertaa vaaleihin osallistuvat äärioikeiston pikkupuolueet Tiukka linja ja Uusi porvaristo, jotka molemmat kampanjoivat islaminuskoa ja Tanskan muslimiväestön oikeuksia vastaan. Libertaristiseksi julistautuva Uusi porvaristo haluaisi myös vähentää lakien määrää ja lakkauttaa yhtiöverot.

Tiukka linja -puolueen perustaja, 37-vuotias asianajaja Rasmus Paludan on tullut tunnetuksi julkaisemalla YouTube-videoita, joissa hän polttaa koraaneja, levittää pekoniviipaleita koraanin sivujen väliin ja haastaa riitaa ihmisten kanssa muslimien asuttamissa lähiöissä. Viikoittaiset provokaatiot tapahtuvat aina poliisin suojeluksessa.

Paludan haluaisi karkottaa maasta kaikki Tanskassa asuvat 300 000 muslimia sekä kaikki turvapaikan saaneet, jotka eivät ole kotoisin länsimaista. Paludan tuomittiin viime kuussa alioikeudessa kiihottamisesta rotuvihaan, mutta tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Kannatusmittausten mukaan Tiukka linja ja Uusi porvaristo tulevat molemmat todennäköisesti ylittämään kansankäräjien kahden prosentin äänikynnyksen ja ovat saamassa mahdollisesti toistakymmentä paikkaa parlamenttiin.

Hyvällä syyllä voidaan kysyä, mihin Rasmus Paludanin kaltaista populistipelleä oikein tarvitaan, kun Venstre-puolueen johtamat vähemmistöhallitukset ovat viime vuosina kiristäneet Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa rajusti ja turvapaikanhakijoiden määrä on alimmillaan yli kymmeneen vuoteen.

Venstre tarkoittaa vasemmistoa, mutta nimestään huolimatta kyseessä on konservatiivinen oikeistopuolue.

Maahanmuuttoministeri Inger Støjbergin johdolla Tanska on kieltänyt musliminaisilta kasvohunnut, vaatinut turvapaikanhakijoita luovuttamaan koruja ja rahaa viranomaisille, hankaloittanut perheenyhdistämistä, koventanut tuomioita maahanmuuttajalähiöissä tehdyistä rikoksista ja suunnitellut vankeusrangaistuksen kärsineiden maahanmuuttajien eristämistä Själlannin eteläpuolella sijaitsevaan saareen.

Maahanmuuttolain uudet pykälät on tosin kirjoitettu Tanskan kansanpuolueen eli paikallisten persujen puoluetoimistossa. Kansanpuolue sanoo puolustavansa perhearvoja, monarkiaa ja luterilaista kirkkoa. Puolueen kannatus on suurinta eteläisen Jyllannin maaseudulla, missä ei ole juuri lainkaan maahanmuuttajia.

Kansanpuolue ei ole koskaan ollut mukana hallituksessa, mutta se on toiminut Venstren vähemmistöhallitusten apupuolueena ja äänestänyt uskollisesti julkisten palvelujen leikkausten puolesta vastapalveluna sille, että pääministeri Lars Løkke Rasmussenin hallitus on toteuttanut kansanpuolueen sanelemaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Kun pääministeri toukokuun alussa päätti aikaistaa parlamenttivaalien ajankohtaa, vaalipäiväksi valikoitui sattumalta 5. kesäkuuta, jolloin tänä vuonna muslimit viettävät id-juhlaa paastokuukauden päättymisen kunniaksi.

Mielipidekyselyjen mukaan Tanskan sosiaalidemokraatit ovat saamassa lisäpaikkoja sekä eurovaaleissa että parlamenttivaaleissa. Kansanpuolueen suosio on sen sijaan romahtanut viime vaalien 21 prosentin jytkystä tuoreimpien mittausten lupaamaan 11 prosenttiin.

Sosiaalidemokraattien vaalivoitto ei silti tule kohentamaan ulkomaalaispolitiikkaa, sillä myös sosiaalidemokraatit ratsastavat maahanmuuttovastaisella retoriikalla. Puoluejohtaja Mette Frederiksen ehdottaa pakkotyötä kaikille sosiaalitukea saaville maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoiden siirtämistä YK:n leireille Pohjois-Afrikkaan.

Sosiaalidemokraatit tahtovat muodostaa yksinään vähemmistöhallituksen, osittain kansanpuolueen tuella. Kommunistien perintöä jatkava Yhtenäisyyslista, Sosialistinen kansanpuolue ja vihreä puolue Vaihtoehto vieroksuvat sosiaalidemokraattien maahanmuuttolinjauksia mutta antavat varmaankin tukensa demarihallitukselle hyvinvointipolitiikassa ja ilmastokysymyksissä.

perjantai 10. toukokuuta 2019

Tykinruokana Jemenin sodassa

KANSAN UUTISET 10.5.2019

Leivän hinnan kolminkertaistumisesta alkaneet protestit Sudanin islamistihallintoa ja sotilasjunttaa vastaan jatkuvat edelleen maan pääkaupungissa Khartumissa. Parhaimmillaan sadat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Sudanin armeijan päämajan edessä nyt yhtäjaksoisesti viidettä viikkoa.

Huhtikuun alkupuolella sotilaat vastasivat protestiliikkeen vaatimuksiin kaappaamalla vallan ja vangitsemalla Sudania 30 vuotta hallinneen presidentti Omar al-Bashirin. Syrjäytetty presidentti on ollut kansainvälisen sotarikostuomioistuimen etsintäkuuluttama vuodesta 2009 syytettynä joukkomurhista ja muista sotarikoksista Darfurin maakunnassa.

Darfurin kriisiä edelsi Etelä-Sudanissa käyty sisällissota, jossa kuoli arviolta kaksi miljoonaa ihmistä. Kun Etelä-Sudan itsenäistyi vuonna 2011, Sudan menetti samalla myös kolme neljäsosaa öljyvaroistaan.

Uusi sotilasjohto lupasi luovuttaa vallan opposition nimeämälle väliaikaishallinnolle, mutta kädenvääntö vallansiirrosta ja Sudanin tulevaisuudesta jatkuu edelleen – osittain sen vuoksi että useat ulkomaat pyrkivät vaikuttamaan neuvottelujen lopputulokseen. Mahdollinen vallanvaihto Sudanissa voisi nimittäin vaikuttaa suuresti myös Jemenin sotaan yli tuhannen kilometrin päässä Punaisenmeren takana.

Myös Jemenissä sadat tuhannet ihmiset lähtivät kansannousuun vuonna 2011 ja onnistuivat syrjäyttämään maata 22 vuotta johtaneen presidentti Ali Abdullah Salehin. Kansannousu päättyi Saudi-Arabian masinoimiin vaaleihin, joissa pitkäaikainen varapresidentti Abdrabuh Mansur Hadi valittiin ainoana ehdokkaana maan johtoon.

Vuonna 2015 Jemenin pohjoisosien huthikapinalliset ajoivat vallasta presidentti Hadin hallituksen syyttäen sitä korruptiosta ja pohjoisen šiiavähemmistön sorrosta.

Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit aloittivat sodan Jemenin huthihallintoa vastaan. Saudi-Arabia ja sen sunniliittolaiset pitävät hutheja Iranin šiiahallinnon kätyreinä.

Jemeniä moukaroitiin raskaalla tykistöllä ja ilmapommituksilla. Kruununprinssi Mohamed bin Salman on vastannut Saudi-Arabian sotatoimista.

Presidentti Barack Obama lupasi Saudi-Arabian kokoamalle liittoumalle kuljetuskalustoa ja tiedusteluapua. Asetoimitukset Yhdysvalloista kasvoivat.

Saudien ja emiraattien joukot eivät kuitenkaan pärjänneet maasodassa, jossa totutusti tulee kuolonuhreja. Saudi-Arabian johtama liittouma onkin ollut täysin riippuvainen sudanilaisista palkkasotureista, joita on lennätetty Jemeniin syksystä 2015 alkaen.

Jemenin sodassa taistelee parhaillaan 14 000 sudanilaista sotilasta, joista suurin osa on värvätty Darfurin pahimmista verilöylyistä vastanneista janjaweed-iskujoukoista.

Sudanin tämänhetkinen sotilasjohtaja Abdel Fattah Burhan ja hänen varamiehensä Mohamed Hamdan Hemeti ovat molemmat janjaweed-joukkojen entisiä johtajia. Armeijan maavoimien komentajana Burhan oli vastuussa sudanilaissotilaiden lähettämisestä Jemeniin.

Jemenin sodasta palanneet sudanilaiset sotilaat kertoivat New York Timesille, että Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien upseerit olivat kaukana sota-alueilta ja antoivat sudanilaisjoukoille käskyjä puhelimitse. Hyökkäykset muistuttivat itsemurhaiskuja, joissa omien joukkojen tappioista ei juuri piitattu. Haastateltujen mukaan 20–40 prosenttia sudanilaisista sotilaista Jemenissä on alaikäisiä nuoria.

Sudanilaissotilaiden perheille maksetaan kuuden kuukauden pestin jälkeen 10 000 dollaria. Sudanissa lääkäri voi tienata saman summan kahdessa vuodessa.

Presidentti al-Bashirin syrjäyttämisen jälkeen Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit lupasivat Sudanin sotilasjohdolle kolme miljardia dollaria tukea Jemenin sotatoimien jatkamiseksi.

Jos Sudanin sotilasjohto kuitenkin suostuu luopumaan vallasta, parhaassa tapauksessa uusi siviilihallinto kutsuu palkkasotilaat kotiin Jemenistä, mikä voisi avata tietä rauhanneuvotteluille.

Jemenin sodassa on kuollut neljässä vuodessa ainakin 70 000 ihmistä ja yli kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kodeistaan. Avustusjärjestöjen mukaan 85 000 lasta on kuollut aliravitsemukseen ja sairauksiin.