Lisää leikkauksia ja vähemmän veroja

KANSAN UUTISET 29.11.2019

Kreikka siirtyi kesällä takaisin oikeistovaltaan, kun konservatiivinen Uusi demokratia -puolue voitti vaalit ja sai enemmistön parlamentissa. Ateenan keskustan laitamilla voi jo nyt saada jonkinlaisen kuvan siitä, miltä maan tulevaisuus saattaa näyttää ainakin osalle väestöstä. Turistien suosiman Monastirakin basaarialueen kupeessa monet vähävaraiset yrittävät viikonloppuisin myydä jalkakäytävälle tuomiaan yksittäisiä ruokalautasia, vanhoja tuoleja ja rähjäisiä vaatteita.

Pääministeri Kyriakos Mitsotakisin oikeistohallitus on ollut nyt vallassa runsas neljä kuukautta, eikä sitä voi syyttää tämänhetkisestä talousahdingosta. Köyhimmän kansanosan kurjuus alkoi jo Kreikan talouskriisistä vuonna 2009 eikä ole juuri helpottanut, vaikka vasemmistopuolue Syriza sai hallituskaudellaan talouden pieneen kasvuun ja työttömyyden puolitettua.

Oikeistohallitus on luvannut kaksinkertaistaa talouskasvun yli kahteen prosenttiin. Yritykset ja hyvätuloiset ovat saamassa veronalennuksia, terveyspalveluja aiotaan ruveta yksityistämään ja eläkkeitä leikataan.

”Uusi demokratia antaa rikkaille paljon ja kansan enemmistölle vähän”, Syriza-puolue kommentoi oikeistohallituksen uutta budjettiesitystä.

Monien mielestä oikeistohallitus näyttäisi vain jatkavan Syrizan hallituskauden säästöpolitiikkaa.

Kun Syriza tuli valtaan vuonna 2015, puolue lupasi lopettaa aiempien oikeistohallitusten ja sosiaalidemokraattisen Pasok-puolueen käynnistämät julkisten palvelujen leikkaukset, jotka Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto olivat määränneet Kreikan hätälainaohjelmien ehdoksi.

Kesällä 2015 Syrizan johtama hallitus järjesti kansanäänestyksen, jossa 61 prosenttia äänestäjistä vastusti lainaohjelmien ehdoksi asetettuja leikkauksia. Vain viikkoa myöhemmin pääministeri Alexis Tsipras kuitenkin ilmoitti hallituksen suostuvan kaikkiin lainoittajien vaatimiin säästöihin.

Syrizan hallituksesta tuli lopulta kaikkein kuuliaisin velkojien vaatiman uusliberaalin talouspolitiikan toteuttaja. Lainaehtojen mukaan Kreikka lupasi jatkaa säästökuuria vuoteen 2060 asti.

”Vaalien ei voi antaa muuttaa EU:n jäsenmaan talouspolitiikkaa”, Saksan entinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble totesi Kreikan silloiselle valtiovarainministerille vuonna 2015.

Syriza kärsi selvän tappion viime heinäkuussa pidetyissä vaaleissa. Vasemmistopuolueet saivat kuitenkin enemmistön annetuista äänistä, kun lasketaan yhteen Syrizan, sosiaalidemokraattien, kommunistipuolueen ja Syrizasta irtautuneen Mera25-puolueen saamat äänet.

Uusi demokratia sai silti enemmistön parlamentin paikoista, koska Kreikan erikoisen vaalijärjestelmän vuoksi eniten ääniä saanut puolue saa 50 ylimääräistä paikkaa parlamentista.

Kun vuoden 2015 vaaleissa Syriza oli suurin puolue melkein koko maassa, viime kesän vaaleissa puolue sai eniten ääniä vain Ateenassa, Patrasissa, Länsi-Traakiassa ja Kreetalla.

Toissa sunnuntaina Kreikassa vietettiin Ateenan teknillisen korkeakoulun vuoden 1973 opiskelijavaltauksen verisen tukahduttamisen muistopäivää. Ateenassa kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat vuosittaiseen mielenosoitukseen teknilliseltä korkeakoululta Yhdysvaltojen suurlähetystölle.

Marssin kärjessä kulkivat opiskelijat, ja perässä tulivat lukuisat eri vasemmistolaiset poliittiset ryhmät kommunisteista anarkisteihin. Kommunistipuolueen kaadereita oli mukana moninkertaisesti enemmän kuin kulkueen häntäpäässä tulleita Syrizan kannattajia.

Syrizan puheenjohtaja Alexis Tsipras lähti marssista kesken pois. Viime päivät hän on kiertänyt Kreikan maakuntia ja kysynyt kannattajilta, mitä puolueen pitäisi tehdä uudistuakseen.

Mielenosoitusreitin varrella oli myös tuhansia pampuilla, suojakilvillä ja kaasunaamareilla varustautuneita mellakkapoliiseja. Illan päätteeksi poliisit ampuivat kyynelkaasua ja pidättivät kymmeniä nuoria Exarcheian kaupunginosassa, missä poliisi on ryhtynyt väkivalloin tyhjentämään vallattuja taloja, joihin on majoitettu turvapaikanhakijoita Afganistanista, Pakistanista ja Afrikan maista.

Kolme presidenttiä mutta ei hallitusta

KANSAN UUTISET 15.11.2019

Sarajevon lentokentältä kaupungin keskustaan vievän tien varrella talojen seinissä on edelleen luodinreikiä. Sosialistisen Jugoslavian aikana rakennetut kerrostalot olivat jäljistä päätellen ilmeisesti jykevämmän kranaattitulen kohteena. Vuosina 1992–95 serbijoukot piirittivät Sarajevoa kolmen ja puolen vuoden ajan ja tulittivat kaupunkia päivittäin sen itäpuolella sijaitsevilta vuorilta.

Bosnian sodassa kuoli yli sata tuhatta ihmistä ja pari miljoonaa joutui lähtemään kodeistaan. Serbijoukot vangitsivat ihmisiä keskitysleireihin. Kymmeniä tuhansia naisia raiskattiin.

Tänä päivänä Sarajevon keskustan sporttibaareissa tai vanhankaupungin turistivilinässä ei voisi arvata, että 25 vuotta sitten täällä käytiin sotaa, jossa etninen tausta tai uskonto määräsi sen, kenen puolella on.

Sodan päättyminen ei silti ratkaissut Bosnian ongelmia. Maa on yhä poliittisesti jakautunut, pitkälti kiitos ulkomaiden saneleman Daytonin rauhansopimuksen, jossa Bosnia ja Hertsegovina jaettiin kahtia muslimien ja kroaattien hallinnoimaan alueeseen ja Bosnian serbitasavaltaan.

Maassa on kolme presidenttiä, jotka edustavat kutakin väestöryhmää, mutta hallitusta ei ole saatu muodostettua, vaikka edellisistä parlamenttivaaleista on kulunut yli vuosi.

Muslimien ja kroaattien valtapuolueet haluaisivat Bosnian mukaan sekä EU:hun että Natoon. Serbipuolueet kannattavat EU-jäsenyysneuvottelujen jatkamista mutta vastustavat lähentymistä Natoon.

Serbien kanta on ymmärrettävä, sillä Nato-maiden hävittäjäkoneet pommittivat serbialueita Bosnian sodan loppuvaiheessa.

Serbiväestöä edustava presidentti Milorad Dodik ilmoitti jo ennen viime vuoden vaaleja, että serbitasavallan pitäisi irrottautua koko Bosniasta ja liittyä osaksi Serbiaa.

Bosnian ja Hertsegovinan väestöstä hiukan yli puolet on islaminuskoisia bosniakkeja, kolmasosa serbejä ja 15 prosenttia kroaatteja.

Bosnian muslimit ovat juuri nyt närkästyneitä kahdesta viime viikkojen tapahtumasta. Ensin Ruotsin akatemia ilmoitti, että se myöntää Nobelin kirjallisuuspalkinnon itävaltalaiselle kirjailijalle Peter Handkelle. Monin tavoin kiistelty kirjailija on tukenut sotarikoksista tuomittuja serbijohtajia ja väittänyt, että Bosnian muslimit lavastivat Srebrenican joukkomurhan, jossa serbijoukot teloittivat yli 7 000 muslimimiestä ja poikaa kesällä 1995.

Kirjallisuuspalkinnon saajan julkistamisen jälkeen Bosnian kansanmurhan uhrien ja omaisten järjestö on osoittanut mieltään Ruotsin Sarajevon-suurlähetystön edessä vaatien Ruotsin akatemiaa peruuttamaan palkintopäätöksensä. Ruotsin kruununprinsessa Victoria joutui myös vastaamaan kysymyksiin Nobel-palkinnosta, kun hän vieraili viikko sitten Sarajevossa ruotsalaisen ympäristötekniikan vienninedistämismatkalla.

Seuraavasta kohusta vastasi Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka totesi The Economist -lehden haastattelussa, että Albanian ja Pohjois-Makedonian huolenaiheet ovat pieniä verrattuna Bosniaan. EU:n jäsenvaltion Kroatian naapurimaa Bosnia oli Macronin mukaan ”tikittävä aikapommi” Syyriasta kotiin palaavien jihadistien aiheuttamien ongelmien vuoksi.

Viittaus Albaniaan ja Pohjois-Makedoniaan johtui siitä, että viime kuussa Macron esti näiden maiden pyrkimykset käynnistää viralliset neuvottelut EU-jäsenyydestä.

Macronin kommentti bosnialaisista jihadisteista oli täysin suhteeton ja perustui todennäköisesti Kroatian hallituksen esittämään propagandaan. Kroatian presidentti Kolinda Grabar-Kitarović on jo pidemmän aikaa levittänyt valeuutisia Bosniaan palanneista tuhansista entisistä Isis-taistelijoista.

Todellisuudessa Bosniasta on lähtenyt kaikkiaan 200 ihmistä Syyriaan taistelemaan Isisin riveissä. Heistä 50 on palannut kotimaahansa, ja useimmat on tuomittu vankeuteen osallistumisesta aseelliseen konfliktiin ulkomailla. Toisten oikeudenkäynnit ovat vielä kesken. Bosnian viranomaiset suunnittelevat nyt 50 bosnialaisen naisen ja sadan lapsen kotiuttamista vankileireiltä Syyriassa.

Vertailun vuoksi Ranskasta on lähtenyt noin 2 000 ihmistä Syyriaan taistelemaan Isisin puolesta.