torstai 22. lokakuuta 2020

Yhden puolueen vaalit

KANSAN UUTISET 23.10.2020

Tansaniassa järjestetään ensi viikolla vaalit, joiden tuloksesta ei liene suurta epäselvyyttä. Vaalijärjestelmä on sellainen, että istuva presidentti John Magufuli tulee melkoisella varmuudella voittamaan presidentinvaaleissa, vaikka hallitus ei edes turvautuisi vaalivilppiin. Hallituspuolue CCM eli Vallankumouksen puolue saanee myös enemmistön parlamentin paikoista, sillä oppositiopuolueiden kampanjointi on tehty hyvin vaikeaksi.

Oppositiopuolueita on kielletty järjestämästä vaalitilaisuuksia, ja oppositiojohtajia on vangittu, hakattu sairaalakuntoon tai yritetty murhata. Useilta sadoilta opposition ehdokkailta on evätty ehdokkuus parlamenttivaaleissa tai paikallisvaaleissa. Maan kaikki kriittiset sanomalehdet ja verkkosivut on kielletty vuoron perään. Ihmisoikeuksia ja sananvapautta puolustavien järjestöjen toimintaa on hankaloitettu lukuisilla erilaisilla asetuksilla ja määräyksillä.

Tansaniassa monet aiemmin poliittisesti aktiiviset ihmiset tuntuvatkin luovuttaneen uskonsa tämänhetkiseen poliittiseen järjestelmään.

Dar es Salaamin katukuvasta voisi uskoa, että vaaleissa on mukana vain yksi puolue, sillä CCM:n keltavihreitä vaalimainoksia on liimattu joka puolelle. Oppositiopuolueiden julisteita ei sen sijaan juuri näy – tai sitten niitä revitty pois seinistä.

Vaalit järjestetään ensi viikon keskiviikkona, samana päivänä kun muslimit viettävät maulid-juhlaa profeetta Mohammedin syntymän muistoksi. Dar es Salaamin keskustassa katujen ylle on ripustettu lippunauhoja, joissa toivotetaan hyvää maulidia. Katuja koristavat liput ovat sattumoisin väriltään keltaisia ja vihreitä, kuten valtapuolue CCM:n vaalimainokset.

Presidentti Magufuli sai valtakautensa alussa viisi vuotta sitten paljon myönteistä julkisuutta myös maan rajojen ulkopuolella. Vastavalittu presidentti peruutti ensi töikseen Tansanian itsenäisyyspäivän juhlallisuudet ja päätti, että juhliin varatut rahat tulisi käyttää sen sijaan koleraepidemian taltuttamiseen. Presidentti lähti juhlapäivänä ulos kadulle osallistumaan siivoustalkoisiin.

Magufuli leikkasi myös ministereiden määrää ja kielsi heiltä turhat ulkomaanmatkat. Hän teki yllätysvierailuja ministeriöihin ja antoi potkut virkamiehille, jotka olivat ilman syytä poissa työpaikalta.

Magufuli kitki korruptiota ja paljasti, että maassa oli vuosien ajan maksettu palkkaa tuhansille virkamiehille, joita ei ollut olemassakaan. Ylimääräisiä palkkarahoja maksettiin joka vuosi yli 20 miljoonan euron edestä.

Magufulin suosio kuitenkin hiipui sen jälkeen kun hän hyökkäsi rajusti oppositiota ja mediaa vastaan.

Vuonna 2017 pyssymiehet tulittivat oppositiojohtaja Tundu Lissua tämän kodin ulkopuolella maan hallinnollisessa pääkaupungissa Dodomassa. Lissu palasi Tansaniaan heinäkuussa oltuaan sitä ennen kolme vuotta sairaalahoidossa ja maanpaossa Keniassa ja Belgiassa. Lissun presidentinvaalikampanjaa on kuitenkin häiritty monin tavoin.

Kesäkuussa oppositiopuolue Chademan puheenjohtaja Freeman Mbowe puolestaan hakattiin henkihieveriin kotinsa lähellä Dodomassa. Sitä ennen hän oli ollut vangittuna neljän kuukauden ajan syytettynä maanpetoksesta ja laittoman mielenosoituksen järjestämisestä.

Magufuli kielsi poliittisten puolueiden kokoontumiset vuonna 2016, mutta se ei ole estänyt valtapuolue CCM:ää järjestämästä joukkokokouksia eri puolilla maata.

Tansanian hallitus on tehtaillut viime aikoina lukuisia uusia lakimuutoksia ja viranomaismääräyksiä, joiden nojalla toimittajia ja somenkäyttäjiä on pidätetty mielivaltaisesti. Viranomaisten reaktioiden pelossa paikalliset mediat eivät juuri raportoi vaalikampanjoista vaan kehottavat ihmisiä ainoastaan äänestämään vaaleissa.

Uusi tilastolaki kieltää järjestöjä ja tutkimuslaitoksia julkaisemasta mielipidemittauksia tai tilastotietoja, jolleivät ne ole viranomaisten etukäteen hyväksymiä. Kevään koronaepidemian aikana Tansaniassa sai julkaista ainoastaan virallisia terveysohjeita ja hallituksen nimeämien asiantuntijoiden lausuntoja koronatilanteesta. Tällä hetkellä Tansaniassa ei ole koronaa, mutta keväällä käyttöön otettu sensuuri toistuu nyt vaaliraportoinnissa.

torstai 8. lokakuuta 2020

Kuin dinosaurusten sukupuutto

KANSAN UUTISET 9.10.2020

Ympäristöjärjestö WWF julkaisi viime kuussa hälyttäviä arvioita eläinpopulaatioiden hupenemisesta eri puolilla maailmaa. Villinä elävien nisäkkäiden, lintujen, kalojen, sammakoiden ja matelijoiden populaatiot ovat vähentyneet WWF:n tuoreen raportin mukaan keskimäärin 68 prosentilla sitten 1970-luvun.

Pahin joukkokato on tapahtunut Etelä- ja Keski-Amerikan trooppisilla alueilla, missä eri eläinlajien populaatiot ovat vähentyneet keskimäärin peräti 94 prosenttia ja monet lajit uhkaavat kuolla sukupuuttoon. Pääasiallisena syynä on sademetsien tuho viljely- ja laidunmaiden tieltä.

Makeiden vesien eläinlajien yksilömäärät ovat raportin mukaan vähentyneet samassa ajassa 84 prosentilla eri puolilla maailmaa.

WWF:n tutkimusjohtaja Mike Barrett vertasi eläinkantojen romahtamista dinosaurusten sukupuuttoon.

83-sivuisesta Elävä planeetta -raportista saa silti etsimällä etsiä konkreettista tietoa ahdingossa olevista eläinlajeista. Raportissa mainitaan, että Mekong-joella Kaakkois-Aasiassa 78 prosentilla kalalajeista saalis on vähentynyt vuoden 2000 jälkeen ja suurin kato koskee joen isokokoisimpia kaloja, jotka eivät enää pääse kutupaikoilleen suurten patohankkeiden vuoksi.

Raportissa kerrotaan myös Bramble Cayn korallisaarella Australiassa eläneestä riuttamosaiikkirotasta, joka kuoli muutama vuosi sitten sukupuuttoon ilmaston lämpenemisen aiheuttaman merenpinnan kohoamisen vuoksi.

Etelä- ja Keski-Amerikassa lajikato koskee ennen muuta matelijoita, sammakoita ja kaloja. Pelkästään Panamassa kymmenet sammakkolajit ovat kuolleet sukupuuttoon sairastuttuaan loissienen aiheuttamaan tautiin nimeltä kytridiomykoosi.

Samalla kun sammakoiden määrä on vähentynyt Etelä- ja Keski-Amerikassa, muualla maailmassa niiden määrä on viime vuosina kasvanut. Vapaina luonnossa elävien selkärankaisten eläinten populaatiot ovat muutenkin kasvaneet hieman viime vuosina Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

WWF:n raportin luvut perustuvat Lontoon eläintieteellisen seuran tietopankkiin koottuihin tutkimuksiin eläinpopulaatioiden muutoksista eri puolilla maailmaa. Tietopankissa viitataan yli 20 000 tutkimukseen 4 392 selkärankaisesta eläinlajista. Suurin osa tutkimuksista on tehty Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Tietopankista hakemalla käy ilmi, että naurulokkien ja varpusten määrä väheni Euroopan maissa 60 prosentilla 1980- ja 90-luvuilla. Borneonorankien määrä taas puolittui vuodesta 1993 vuoteen 1998. Kaviaaristaan kuuluisan kitasammen pyynti Ural-joen alajuoksulla putosi seitsemäsosaan vuosina 1993–1995.

Kuudessa Afrikan maassa norsujen määrä romahti kymmenesosaan vuodesta 1970 vuoteen 1995. Tällä vuosituhannella norsukanta on kuitenkin kohentunut hiukan Etelä-Afrikan, Kenian ja Tansanian kansallispuistoissa.

Maailman makean veden kalalajeista kolmasosa elää Amazonin vesistöissä, ja näistä puolet eli noin 1 500 lajia on joen pohjamudissa eläviä monnikaloja. Tietopankista ei löydy tietoa Amazonin monneista, mutta joen yläjuoksulla Brasiliassa tehdyn tutkimuksen mukaan piraijojen määrä on viime vuosina lisääntynyt.

Miksi kaukaisten eläinlajien joukkokadosta sitten pitäisi välittää, etenkin jos on kyse rottaeläimistä tai sammakoista?

Suuri osa WWF:n raportista pyrkii perustelemaan sitä, miksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on välttämätöntä ihmisten terveydelle, taloudelle ja ruokaturvalle.

”Sen lisäksi että nautimme luonnon antimia, hyönteiset pölyttävät satomme ja maaperän pieneliöt pitävät maamme viljelykelpoisena. Vesikasvit tarjoavat elinympäristöjä kaloille ja niityt ravintoa karjalle. Luonto auttaa meitä myös selviytymään ilmastonmuutoksen seurauksista ja hillitsemään luonnonkatastrofien seurauksia.”

Raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ihmiskunnan olisi muutettava radikaalisti ruuan ja energian tuotantotapoja ja kulutusta. Luonnonsuojelualueita tulisi lisätä, luonnonvarojen käyttöä tulisi vähentää merkittävästi, ja ruuantuotannon tulisi olla kasvipainotteista. Lisäksi nykyistä talousjärjestelmää tulisi muuttaa oikeudenmukaisemmaksi ja luontoa kunnioittavaksi.