keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Ankaria rangaistuksia koronauutisista

KANSAN UUTISET 31.12.2020

Koronarajoitukset ja karanteenit ovat vuonna 2020 kiihdyttäneet perinteisen uutismedian talouskriisiä, kun mainostulot ovat vähentyneet ja sanomalehtien irtomyynti on monin paikoin romahtanut.

Pelkästään Yhdysvalloissa lähes 40 000 toimittajaa irtisanottiin viime keväänä ja lukuisat paikallislehdet lopettivat toimintansa kokonaan.

Monissa muissa koronan pahiten riivaamissa maissa median talousvaikeudet ovat olleet sitä suuremmat, mitä enemmän sanomalehtiä on tavattu ostaa irtonumeroina. Vaikka ihmisten tiedontarve on kasvanut koronan vuoksi, esimerkiksi Brasiliassa, Intiassa ja Keniassa toimittajia on irtisanottu tai heidän palkkojaan on leikattu pahimmillaan 50 prosentilla.

Karanteeniajan voittajia ovat olleet monet YouTube-kanavat, pelifirmat sekä somen kautta markkinoidut erilaiset kotiharraste- ja kuntoilusivustot.

Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö esitti omana kantanaan jo huhtikuussa, että korona sai levitä Kiinassa ja Iranissa lähinnä tiedon pimittämisen ja sensuurin takia.

Järjestön mukaan Kiinan viranomaiset käyttivät koronaa myös verukkeena paikallisen sosiaalisen median valvonnan tehostamiseen muun muassa sensuroimalla kaikki viestit, joissa viitattiin jollain tavalla uuteen virustautiin.

Iranissa maan ensimmäisistä koronakuolemista kerrottiin hallitusta lähellä olevissa medioissa. Viranomaisten mukaan koronatapaukset oli jäljitetty Qomin kaupungissa sijaitseviin islamilaisiin oppilaitoksiin, joissa oli opiskelijoita myös Kiinasta.

Mutta sen jälkeen kun tieto Iranin koronakuolemista oli julkistettu, viranomaiset tekivät sananvapausjärjestön mukaan kaikkensa, jotta koronan leviämisen laajuus ei olisi paljastunut.

Iranissa sanomalehtien myynti kiellettiin, jotta korona ei olisi tarttunut sanomalehtipaperin välityksellä. Koronan ehkäisemisen varjolla printtilehdet kiellettiin keväällä myös Arabiemiraateissa, Jordaniassa ja Marokossa.

Monissa maissa kriittisiä tiedotusvälineitä suljettiin poikkeuslakien nojalla, yleensä sen jälkeen kun niitä oli syytetty valeuutisten levittämisestä. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön mukaan kuitenkin viranomaiset ja heidän kiihkeät kannattajansa olivat yleensä vastuussa valheiden ja harhaanjohtavien tietojen levittämisestä.

Kymmeniä paikallisia medioita suljettiin koronauutisten vuoksi Egyptissä, Filippiineillä, Irakin Kurdistanissa ja Tansaniassa.

Tansaniassa koronasta sai uutisoida pelkästään viranomaisten ilmoittamia tietoja.

Irakissa uutistoimisto Reutersin toimilupa kumottiin koronaa koskevan uutisen julkaisemisen jälkeen. Uutisen mukaan viranomaiset olivat kieltäneet lääkäreitä puhumasta medialle maan koronatilanteesta. Kiinasta puolestaan karkotettiin keväällä ainakin 16 ulkomaista kirjeenvaihtajaa.

Venäjällä, Unkarissa ja Algeriassa säädettiin ankarat rangaistukset koronaa koskevien ”valeuutisten” levittämisestä. Väärien tietojen julkaisemisesta voi joutua pahimmillaan viideksi vuodeksi vankilaan.

Oma lukunsa olivat maat, joiden johtajat ovat vähätelleet koronan vaarallisuutta ja syyttäneet mediaa pelon lietsonnasta. Valko-Venäjällä presidentti Aljaksandr Lukašenka ehdotti koronan ehkäisyksi saunomista ja vodkaa. Tansaniassa presidentti John Magufuli kehotti ihmisiä rukoilemaan ja höyryhengittämään perinteistä lääkekasvia karvasvernoniaa.

Keväällä kymmeniä toimittajia vangittiin viranomaisten koronatoimia kyseenalaistavien uutisten vuoksi Kiinassa, Egyptissä, Filippiineillä ja Ruandassa. Joulukuun alussa ainakin kahdeksan toimittajaa oli koronajuttujensa vuoksi edelleen vankilassa.

Ainakin neljä toimittajaa on kuollut koronaan vankilassa tai saatuaan tartunnan vankilassa.

Egyptiläinen veteraanitoimittaja Mohamed Monir pidätettiin kesäkuussa hänen kirjoitettuaan Al-Jazeeran arabiankieliselle verkkosivustolle artikkelin, jossa hän arvosteli Egyptin hallituksen koronatoimia ja maan sairaaloiden vähäisiä resursseja koronapotilaiden hoidossa. Diabetesta sairastanut Monir sai vankilassa koronatartunnan ja päästettiin vapaaksi. Hän kuoli koronaan muutaman päivän kuluttua sairaalassa Kairossa.

torstai 17. joulukuuta 2020

Monta tapaa pimittää tietoa

KANSAN UUTISET 18.12.2020

Viime viikolla vietettiin Maailman lehdistönvapauden päivää etäkokouksena tietokoneruutujen ääressä ja seitsemän kuukautta myöhässä perinteisestä aikataulusta. Lehdistönvapauden päivän kansainvälinen päätapahtuma piti alun perin järjestää Haagissa Hollannissa toukokuussa, mutta konferenssia jouduttiin siirtämään koronan vuoksi useaan kertaan.

Tänä vuonna lehdistönvapauden konferenssin keskeisiä aiheita olivat koronan vaikutukset tiedonvälitykseen, verkkohäirintä sekä toimittajien murhat, joista suurin osa jää edelleen selvittämättä.

Toimittajat eri puolilla maailmaa ovat tehneet tärkeää työtä välittäessään tietoa koronasta, sen leviämisestä ja ehkäisystä ja ihmisten elämästä pandemian eri vaiheissa, mutta koronan varjolla hallitukset ovat myös asettaneet uusia rajoituksia toimittajien työlle. Hallitusten koronatoimia arvostelleita toimittajia on vangittu monissa maissa, ja mediayhtiöt ovat irtisanoneet työntekijöitään heikentyneen talouden vuoksi.

YK:n kasvatus- ja kulttuurijärjestön Unescon julkistamassa raportissa kerrottiin hälyttäviä tietoja verkkohäirinnästä ja erityisesti naistoimittajiin kohdistuvan verkkouhkailun laajuudesta. 125 maassa haastatelluista naistoimittajista lähes joka toinen oli saanut vihapostia tai lähentelyviestejä ja joka neljättä oli uhattu fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla. 41 prosenttia vastaajista sanoi joutuneensa järjestelmällisen disinformaatiokampanjan kohteeksi.

Uhkailujen ja muun häirinnän seurauksena useimmat vastaajat olivat vähentäneet somenkäyttöä ja pyrkineet välttämään tiettyjen aiheiden käsittelemistä työssään. Jotkut olivat vaihtaneet työpaikkaa tai luopuneet toimittajan työstä kokonaan.

Lehdistönvapauden suurimpana esteenä on perinteisesti pidetty sensuuria, eli sitä, että mediat eivät saa julkaista mitään ilman viranomaisten etukäteen antamaa hyväksyntää. Riippumattoman median ennakkosensuurista on kuitenkin luovuttu miltei kaikkialla, ainakin periaatteessa.

Myanmarissa ennakkosensuuri lopetettiin vuonna 2012. Sitä ennen sanomalehdet ilmestyvät vain kerran viikossa, jotta viranomaiset ehtivät syynätä läpi jokaisen artikkelin ennen lehden painoonmenoa.

Ennakkosensuurin sijaan monissa maissa sanomalehtien kokonaisia painoksia on takavarikoitu, tai lehden julkaiseminen on kielletty viranomaisten päätöksellä. Esimerkkejä löytyy eri puolilta maailmaa Valko-Venäjältä Tansaniaan. Radio- ja tv-kanavia on suljettu tänä vuonna muun muassa Turkissa ja Gambiassa.

Kiina, Iran ja Venäjä estävät säännönmukaisesti pääsyn monille ulkomaisille verkkosivuille tai sosiaalisen median alustoille. Turkki puolestaan kielsi vuosien ajan ihmisten pääsyn lukemaan Wikipedian artikkeleita.

Myanmarissa, Kirgisiassa, Intiassa ja viimeksi Etiopiassa verkkoon pääsy on estetty kokonaan eräissä osissa maata. Monissa Afrikan maissa internetyhteydet on katkaistu vaalien ajaksi.

Oma lukunsa ovat sitten ne maat, joissa mitään riippumatonta mediaa ei ole olemassa. Yhdysvaltalaisen Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan media toimii puhtaasti hallituksen äänitorvena ainakin Eritreassa, Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Saudi-Arabiassa ja Turkmenistanissa.

Ääriesimerkkejä sensuurista edustavat toimittajien vangitsemiset tai murhat. Tällä hetkellä eri puolilla maailmaa ainakin 274 journalistia on vangittuna työnsä vuoksi, useimmat heistä tekaistujen syytteiden nojalla tai ilman minkäänlaista oikeudenkäyntiä. Vangittuna olevien toimittajien määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Eniten vangittuja toimittajia on Kiinassa, Turkissa, Egyptissä ja Eritreassa.

Tänä vuonna ammattinsa vuoksi on surmattu ainakin 28 journalistia, mikä on puolet vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että suurin osa surmista on ollut tarkoituksellisia murhia.

Toimittajia murhattiin eniten Meksikossa ja Filippiineillä. Molemmissa maissa murhatut toimittajat olivat pääasiassa paikallisten medioiden toimittajia, jotka olivat raportoineet rikollisliigojen tekemistä surmista ja kytköksistä paikallisten poliitikkojen kanssa.

torstai 3. joulukuuta 2020

Tigren sodan syyt ja seuraukset

KANSAN UUTISET 4.12.2020

Etiopian pohjoisessa Tigren osavaltiossa on nyt käyty sotaa kuukauden verran, eikä pikaista loppua näy, vaikka maan pääministeri Abiy Ahmed julisti maanantaina, että Etiopian armeija oli vallannut osavaltion pääkaupungin Mekellen ja osavaltion johtajien käynnistämä kapina oli päättynyt.

Pääministerin mukaan taisteluissa ei ole kuollut ainuttakaan siviiliä. Avustusjärjestöt ja ihmisoikeusjärjestöt puhuvat kuitenkin sadoista tai tuhansista kuolonuhreista, joista suurin osa on saanut surmansa ilmaiskuissa tai asejoukkojen kostohyökkäyksissä siviilejä vastaan.

Sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet taisteluja Tigren maaseudulle, osa heistä osavaltion viranomaisten kehotuksesta. Pelkästään Mekellessä asui ennen väkivaltaisuuksia yli 500 000 ihmistä. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat lähteneet Tigren länsiosista naapurimaahan Sudaniin.

Alueelta on ollut vaikeaa saada täysin luotettavia tietoja, sillä Etiopian hallitus on katkaissut puhelin- ja tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelun koko osavaltion alueella. Ruokakuljetukset on pysäytetty osavaltion rajalle.

Abiy Ahmedin ja Tigren johtajien välillä on ollut kitkaa siitä lähtien kun Ahmedista tuli Etiopian pääministeri vuonna 2018. Vastaehdokkaana oli Tigren osavaltion presidentti Debretsion Gebremichael, joka oli aiemmin Etiopian varapääministeri.

110 miljoonan asukkaan Etiopia on liittovaltio, jossa yksittäisillä osavaltioilla on laaja itsehallinto ja omat asevoimat. Perustuslain mukaan osavaltiolla on myös oikeus julistautua itsenäiseksi valtioksi.

Tigren osavaltiosta kotoisin olevat tigret olivat 1990-luvun alusta asti keskeisimmissä asemissa Etiopian hallituksessa ja sotavoimissa. Valta-asema johtui siitä, että Tigren kansan vapautusrintama (TPLF) oli ollut päävastuussa, kun Neuvostoliiton tukema sotilasdiktatuuri ajettiin vallasta pitkään jatkuneen sisällissodan päätteeksi vuonna 1991.

Abiy Ahmedin valtaantulon jälkeen tigret on kuitenkin syrjäytetty hallituksesta ja entisiä ministereitä ja upseereja vastaan on nostettu syytteitä korruptiosta ja ihmisoikeusrikkomuksista.

Tigren johtajat vastustivat myös rauhansopimusta Eritrean kanssa, josta Abiy Ahmedille myönnettiin viime vuonna Nobelin rauhanpalkinto.

Viime kuukauden taistelujen yhtenä pontimena oli Abiy Ahmedin päätös siirtää viime keväälle kaavaillut parlamenttivaalit ja osavaltioiden vaalit ensi vuoteen koronan takia. Tigren johtajat vastustivat vaalien lykkäämistä, sillä heidän mielestään Abiy Ahmedin uudistuspolitiikan kannatus olisi pitänyt mitata vaaleissa.

Tigren osavaltiossa järjestettiin syyskuussa vaalit, jotka TPLF voitti ylivoimaisesti. Abiy Ahmedin hallitus ja hänen johtamansa Hyvinvointipuolue (PP) pitivät Tigren vaaleja kuitenkin laittomina. Etiopian parlamentti päätti katkaista kaikki liittovaltion maksut Tigren osavaltiolle.

Etiopian armeija keskitti joukkoja Tigren rajoille ja myös uuden liittolaisen Eritrean alueelle. Ennen kuin liittovaltion joukot ehtivät hyökätä Tigreen, TPLF:n tigreläissotilaat ottivat valvontaansa alueella olevat kasarmit ja hyökkäsivät Mekellessä sijaitsevaan armeijan pohjoiseen esikuntaan. Hallitusarmeija aloitti välittömästi ilmaiskut ja käynnisti maahyökkäykset eri puolille Tigreä. Ahmed kutsui TPLF:n johtajia terroristeiksi eikä suostunut neuvottelemaan rauhasta.

Lyhyellä aikavälillä armeijan sotaretki todennäköisesti vahvistaa Abiy Ahmedin asemaa maan muiden väestöryhmien keskuudessa. Mutta taistelut Tigressä tulevat jatkumaan.

Etiopian asevoimien sotilaista lähes puolet on kotoisin Tigrestä ja taistelee nyt kotiosavaltion puolella. Lisäksi Tigren osavaltioarmeijalla ja puolisotilaallisilla joukoilla on riveissään yli 250 000 miestä. TPLF:llä on vuosikymmenten kokemus sissisodasta ja taisteluista Eritreaa vastaan. Tigret ovat ylpeitä omasta itsehallinnostaan, joka on ansaittu taistelemalla.

Marraskuun aikana TPLF on ampunut ohjuksia paitsi Etiopian joukkoja vastaan myös naapuriosavaltioihin ja Eritrean pääkaupunkiin Asmaraan. Pahimmassa tapauksessa luvassa voi olla pitkään kestävä sissisota, joka heikentää Etiopian asemaa alueellisena suurvaltana ja romahduttaa maan talouskasvun, joka on ollut viime vuosina yksi maailman nopeimmista.