KANSAN UUTISET 30.4.2021
Somalian pääkaupungista Mogadishusta kantautui viikonloppuna huolestuttavia uutisia, kun presidentti Mohamed Abdullahi Farmajoa vastustavat armeijan yksiköt valtasivat asuinalueita kaupungin pohjoisosassa ja ottivat lopulta haltuunsa myös kaupungin pääkadun keskeiset risteykset vain muutaman sadan metrin päässä presidentinlinnasta ja parlamenttitalosta.
Sosiaalisessa mediassa julkaistuissa videoissa kapinalliset sotilaat ja klaaniarmeijoiden taistelijat ajelivat konekivääreillä varustetuilla maastoautoilla ja presidentti Farmajoa vastustavat mielenosoittajat polttivat autonrenkaita kaduilla.
Kapinalliset sotilaat kuuluvat samaan klaaniin kuin Somalian kaksi edellistä presidenttiä. Molemmat ex-presidentit olivat ehdolla presidentiksi vaaleissa, jotka oli tarkoitus järjestää parlamentissa tammikuussa. Äänestys uudesta presidentistä kuitenkin peruttiin, kun järjestelyistä ei päästy sopuun.
Kapinallisjoukkojen ja hallitukselle yhä uskollisten sotilaiden välillä käytiin taisteluja koko sunnuntain ajan. Asukkaat pysyttelivät kodeissaan tai pakenivat taistelujen alta. Sähköt olivat poikki kaupungin keskustan lähellä sijaitsevissa kaupunginosissa, ja vedensaanti oli katkaistu. Ambulanssit eivät päässeet noutamaan haavoittuneita, sillä kadut oli suljettu liikenteeltä.
Mogadishussa ei ole koettu vastaavanlaisia katutaisteluja sitten vuoden 2011, jolloin islamistijärjestö Al-Shabaabin joukot ajettiin kaupungista.
Somaliassa vietetään parhaillaan muslimien paastokuukautta ramadania, jolloin päiväsaikaan ihmiset ovat syömättä ja juomatta ja vasta auringonlaskun jälkeen perheet kokoontuvat yhteen syömään.
Alkuviikosta taistelut Mogadishussa taukosivat ainakin hetkellisesti, kun pääministeri Mohamed Hussein Roble kutsui kapinallisjoukkojen edustamien klaanien vanhimmat neuvotteluihin aselevosta. Taistelujen tauottua myös presidentti Farmajon vastaiset mielenosoitukset jatkuivat.
Somalian poliittinen järjestelmä ajautui umpikujaan viimeistään helmikuussa, kun presidentin toimikausi päättyi ennen kuin hänelle ehdittiin valita seuraajaa. Puntmaan ja Jubamaan osavaltioiden presidentit viivyttelivät neuvotteluja vaalijärjestelyistä monin tavoin, jotta vaaleja ei saataisi järjestettyä ennen Farmajon toimikauden päättymistä.
Opposition presidenttiehdokkaiden ja osavaltioiden presidenttien kanssa pidettiin vielä maaliskuussa viikkojen ajan kokouksia Mogadishun lentokentällä, mutta yhteisymmärrystä ei syntynyt.
Lopulta huhtikuun alkupuolella parlamentin alahuone päätti lähestulkoon yksimielisesti, että kansanedustajien ja presidentin toimikautta jatketaan vuoteen 2023, johon mennessä Somaliassa olisi määrä pitää oikeat vaalit, joissa kansa pääsee oikeasti äänestämään.
Viimekertaisissa vaaleissa klaanijohtajien nimeämät valitsijamiehet valitsivat kansanedustajat, jotka puolestaan äänestivät uudesta presidentistä. Somaliassa järjestettiin edelliset suorat ja yleiset vaalit vuonna 1969.
Kilpailevat presidenttiehdokkaat ja Somalian eri osavaltioiden presidentit pitävät Farmajon jatkoaikaa laittomana, sillä myös parlamentin toimikausi päättyi helmikuussa eikä sillä sen vuoksi ollut valtuuksia myöntää presidentille lisäaikaa. Samaa mieltä ovat kaikki länsimaat, YK ja Afrikan unioni.
EU jäädytti budjettitukensa Somalian hallitukselle jo vuodenvaihteessa. Hallitus sai alkuvuodesta maksettua virkamiesten ja sotilaiden palkat Saudi-Arabian ja Qatarin tuella. Nyt nämäkin rahat ovat loppuneet, ja hallitus on pyytänyt rahalahjoituksia ulkomailla asuvilta somalialaisilta.
Kun presidentti Farmajo tuli valtaan neljä vuotta sitten, hän oli hyvin suosittu kansan keskuudessa yli klaanirajojen. Hän yritti saada Al-Shabaabin itsemurhaiskut loppumaan tarjoamalla armahdusta rivitaistelijoille ja maksamalla sotilaille ja poliisille yli vuoden palkkarästit.
Ennen presidenttikauttaan Farmajo työskenteli liikennelaitoksen virkamiehenä Buffalossa Yhdysvalloissa.
Al-Shabaabin odotetaan valtaavan taas lisää alueita Somalian maaseudulla, kun terroristiliikettä vastaan taistelleet armeijan yksiköt lähtivät rintamalta Mogadishuun taistelemaan istuvaa presidenttiä ja hallitusta vastaan. Somalian maaseutua uhkaavat parhaillaan myös heinäsirkat ja kuivuus.
Päivitys 28.4.2021: Keskiviikkona presidentti Farmajo ilmoitti, ettei hän aio jatkaa presidenttinä kahden vuoden lisäaikaa vaan kutsuu uudestaan koolle neuvottelut epäsuorista presidentinvaaleista. Mogadishun turvallisuustilanne pysyi edelleen kuitenkin kireänä.
keskiviikko 28. huhtikuuta 2021
torstai 15. huhtikuuta 2021
Kuinka Grönlanti pärjäisi omillaan
KANSAN UUTISET 16.4.2021
Grönlannin vaalit ovat harvoin herättäneet laajempaa kiinnostusta ulkomailla. Viime viikolla kuitenkin lähes kaikki johtavat läntiset mediat raportoivat Grönlannin parlamenttivaaleista, sillä mielipidekyselyissä ennustettiin vaalivoittoa vasemmistolaiselle Kansan yhteisö -puolueelle (IA), joka kampanjoi saaren eteläosaan kaavailtua suurta kaivoshanketta vastaan.
Kvanefjeldin kaivos olisi toteutuessaan maailman kuudenneksi suurin uraanikaivos ja toiseksi suurin niin sanottujen harvinaisten maametallien kaivos. Harvinaiset maametallit ovat ryhmä alkuaineita, joita tarvitaan esimerkiksi älypuhelinten valmistuksessa, tietokoneiden näytöissä, sähköautoissa ja tuulivoimaloiden turbiineissa.
Uutiskuvista päätellen Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa ihmiset jonottivat äänestämään pääsyä lumisohjossa paikallisen urheiluhallin ulkopuolella.
18 000 asukkaan Nuukissa asuu kolmasosa Grönlannin väestöstä. Pääkaupungista pääsee muihin Grönlannin kaupunkeihin vain helikopterilla tai lentokoneella ja kesäisin jäiden lähdön jälkeen myös laivalla.
Vasemmistopuolue IA voitti vaalit 37 prosentin ääniosuudella ja pyrkii muodostamaan hallituksen yhdessä populistisen Naleraq-puolueen kanssa, joka syntyi, kun joukko poliitikkoja erosi pitkään vallassa olleesta sosiaalidemokraattisesta Siumut-puolueesta.
IA ja sen todennäköinen hallituskumppani vastustavat molemmat kaivoshanketta ja kannattavat Grönlannin itsenäistymistä Tanskan alaisuudesta.
Kvanefjeldin malmiesiintymän omistaa australialainen kaivosyhtiö, jonka suurin yksittäinen osakas on harvinaisten maametallien louhintaan ja jalostukseen erikoistunut kiinalaisyhtiö. Alueelle oli tarkoitus rakentaa kaivoksen lisäksi uraanijalostamo ja harvinaisten maametallien erottelulaitos.
Kaivoshanke on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa, sillä harvinaisten maametallien kaivoksia on aiemmin ollut lähes yksinomaan Kiinassa.
Kaivosalueen asukkaita ovat huolestuttaneet etenkin uraanikaivoksen radioaktiiviset jätteet sekä muualta tulevien työntekijöiden mukanaan tuomat sosiaaliset muutokset reilun tuhannen asukkaan Narsaqissa. Alueen elinkeinoja ovat kalastus, lampaanhoito ja pienimuotoinen turismi.
Vasemmistopuolueen puheenjohtaja, 34-vuotias Mute Bourup Egede ilmoitti vaalituloksen selvittyä, että kaivoshanke tullaan keskeyttämään. Vaalien vielä tärkeämpiä teemoja olivat Egeden mukaan kuitenkin grönlantilaisten elinolojen parantaminen sekä ihmisten terveys ja puhdas ympäristö.
Grönlannin rikkaat mineraalivarat tulivat laajempaan tietoisuuteen vuonna 2019, kun presidentti Donald Trump kertoi Yhdysvaltojen olevan kiinnostunut ostamaan saaren. Trump peruutti suunnitellun Tanskan-vierailun sen jälkeen kun pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti, että koko ajatus oli absurdi eikä Grönlanti ole myytävänä.
Trumpin ehdotus oli toki ylimielinen ja röyhkeä mutta kyseessä ei olisi ollut ensimmäinen maiden välinen aluekauppa. Yhdysvallat nimittäin osti Tanskalta vuonna 1917 Karibianmerellä Puerto Ricon naapurissa sijaitsevat Neitsytsaaret, joissa mustat orjat työskentelivät aikoinaan tanskalaisten sokeriplantaaseilla.
Yhdysvallat halusi ostaa Grönlannin myös vuonna 1946. Yhdysvaltojen joukot miehittivät Grönlannin toisen maailmansodan aikana ja rakensivat saaren pohjoisosaan Thulen lentotukikohdan, joka on edelleen Yhdysvaltojen hallussa.
Grönlannin vasemmistohallitus tulee vauhdittamaan saaren itsenäistymisaikeita. Selvä enemmistö grönlantilaisista kannattaa itsenäisyyttä, mutta haasteena on kuinka maa tulisi toimeen ilman Tanskan valtion vuosittain maksamaa 500 miljoonan euron budjettitukea.
Tällä hetkellä Grönlanti saa 95 prosenttia vientituloistaan kaloista ja äyriäisistä.
Monien grönlantilaisten mielestä maa voisi itsenäistyä vaikka saman tien. Tällöin maa voisi itse käydä kauppaa kalatalouden tuotteilla ilman tanskalaisia välikäsiä. Itsenäinen Grönlanti voisi myös vaatia Yhdysvaltoja maksamaan kunnollista vuokraa Thulen lentotukikohdasta. Myös julkinen hallinto voitaisiin järjestää edullisemmin kuin Tanskan alaisuudessa.
Grönlannin vaalit ovat harvoin herättäneet laajempaa kiinnostusta ulkomailla. Viime viikolla kuitenkin lähes kaikki johtavat läntiset mediat raportoivat Grönlannin parlamenttivaaleista, sillä mielipidekyselyissä ennustettiin vaalivoittoa vasemmistolaiselle Kansan yhteisö -puolueelle (IA), joka kampanjoi saaren eteläosaan kaavailtua suurta kaivoshanketta vastaan.
Kvanefjeldin kaivos olisi toteutuessaan maailman kuudenneksi suurin uraanikaivos ja toiseksi suurin niin sanottujen harvinaisten maametallien kaivos. Harvinaiset maametallit ovat ryhmä alkuaineita, joita tarvitaan esimerkiksi älypuhelinten valmistuksessa, tietokoneiden näytöissä, sähköautoissa ja tuulivoimaloiden turbiineissa.
Uutiskuvista päätellen Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa ihmiset jonottivat äänestämään pääsyä lumisohjossa paikallisen urheiluhallin ulkopuolella.
18 000 asukkaan Nuukissa asuu kolmasosa Grönlannin väestöstä. Pääkaupungista pääsee muihin Grönlannin kaupunkeihin vain helikopterilla tai lentokoneella ja kesäisin jäiden lähdön jälkeen myös laivalla.
Vasemmistopuolue IA voitti vaalit 37 prosentin ääniosuudella ja pyrkii muodostamaan hallituksen yhdessä populistisen Naleraq-puolueen kanssa, joka syntyi, kun joukko poliitikkoja erosi pitkään vallassa olleesta sosiaalidemokraattisesta Siumut-puolueesta.
IA ja sen todennäköinen hallituskumppani vastustavat molemmat kaivoshanketta ja kannattavat Grönlannin itsenäistymistä Tanskan alaisuudesta.
Kvanefjeldin malmiesiintymän omistaa australialainen kaivosyhtiö, jonka suurin yksittäinen osakas on harvinaisten maametallien louhintaan ja jalostukseen erikoistunut kiinalaisyhtiö. Alueelle oli tarkoitus rakentaa kaivoksen lisäksi uraanijalostamo ja harvinaisten maametallien erottelulaitos.
Kaivoshanke on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa, sillä harvinaisten maametallien kaivoksia on aiemmin ollut lähes yksinomaan Kiinassa.
Kaivosalueen asukkaita ovat huolestuttaneet etenkin uraanikaivoksen radioaktiiviset jätteet sekä muualta tulevien työntekijöiden mukanaan tuomat sosiaaliset muutokset reilun tuhannen asukkaan Narsaqissa. Alueen elinkeinoja ovat kalastus, lampaanhoito ja pienimuotoinen turismi.
Vasemmistopuolueen puheenjohtaja, 34-vuotias Mute Bourup Egede ilmoitti vaalituloksen selvittyä, että kaivoshanke tullaan keskeyttämään. Vaalien vielä tärkeämpiä teemoja olivat Egeden mukaan kuitenkin grönlantilaisten elinolojen parantaminen sekä ihmisten terveys ja puhdas ympäristö.
Grönlannin rikkaat mineraalivarat tulivat laajempaan tietoisuuteen vuonna 2019, kun presidentti Donald Trump kertoi Yhdysvaltojen olevan kiinnostunut ostamaan saaren. Trump peruutti suunnitellun Tanskan-vierailun sen jälkeen kun pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti, että koko ajatus oli absurdi eikä Grönlanti ole myytävänä.
Trumpin ehdotus oli toki ylimielinen ja röyhkeä mutta kyseessä ei olisi ollut ensimmäinen maiden välinen aluekauppa. Yhdysvallat nimittäin osti Tanskalta vuonna 1917 Karibianmerellä Puerto Ricon naapurissa sijaitsevat Neitsytsaaret, joissa mustat orjat työskentelivät aikoinaan tanskalaisten sokeriplantaaseilla.
Yhdysvallat halusi ostaa Grönlannin myös vuonna 1946. Yhdysvaltojen joukot miehittivät Grönlannin toisen maailmansodan aikana ja rakensivat saaren pohjoisosaan Thulen lentotukikohdan, joka on edelleen Yhdysvaltojen hallussa.
Grönlannin vasemmistohallitus tulee vauhdittamaan saaren itsenäistymisaikeita. Selvä enemmistö grönlantilaisista kannattaa itsenäisyyttä, mutta haasteena on kuinka maa tulisi toimeen ilman Tanskan valtion vuosittain maksamaa 500 miljoonan euron budjettitukea.
Tällä hetkellä Grönlanti saa 95 prosenttia vientituloistaan kaloista ja äyriäisistä.
Monien grönlantilaisten mielestä maa voisi itsenäistyä vaikka saman tien. Tällöin maa voisi itse käydä kauppaa kalatalouden tuotteilla ilman tanskalaisia välikäsiä. Itsenäinen Grönlanti voisi myös vaatia Yhdysvaltoja maksamaan kunnollista vuokraa Thulen lentotukikohdasta. Myös julkinen hallinto voitaisiin järjestää edullisemmin kuin Tanskan alaisuudessa.
torstai 1. huhtikuuta 2021
Uutta toivoa Tansaniassa
KANSAN UUTISET 1.4.2021
Uudet tuulet puhaltavat Tansaniassa sen jälkeen kun itsevaltias presidentti John Magufuli kuoli kaksi viikkoa sitten koronaan ja varapresidentti Samia Suluhusta tuli koko Itä-Afrikan alueen kaikkien aikojen ensimmäinen naispuolinen presidentti.
Vallanvaihdosta on seurattu Suomessakin tarkasti, sillä Tansania on ollut suomalaisen kehitysavun tärkein kohdemaa 1970-luvulta vuoteen 2015 asti, jolloin presidentti Magufuli tuli valtaan.
Samia Suluhua luonnehditaan monella tapaa edeltäjänsä vastakohdaksi. Häntä pidetään hyvänä kuuntelijana ja harkitsevana johtajana, joka osaa ottaa neuvoja vastaan ennen päätöksentekoa.
Edesmennyt presidentti John Magufuli oli puolestaan juuri se afrikkalainen valtiopäämies, joka piti koronavirusta länsimaiden saatanallisena hapatuksena, josta pysyisi loitolla höyryhengityksellä, yrttilääkkeillä ja rukoilemalla sankoin joukoin kirkoissa ja moskeijoissa.
Tansania selvisi viime vuoden kevään ensimmäisestä korona-aallosta vähin uhrauksin, mutta tämän vuoden tammikuussa tauti alkoi levitä laajalle. Tosin tarkempia tietoja tartuntamääristä ei ole, koska Magufuli kielsi tilastojen pitämisen ja yleensäkin kaiken julkisen puhumisen koronasta ilman hallitukselta etukäteen saatua lupaa.
Samia Suluhun nimitys presidentiksi ei ollut kirkossa kuulutettu, vaan asiasta käytiin kulissien takana kovaa vääntöä kahden viikon ajan, kun Magufuli makasi hengityskoneessa saatuaan koronan seurauksena sydänhalvauksen.
Viranomaiset eivät antaneet mitään tietoja presidentin sairastumisesta. Useita ihmisiä sen sijaan pidätettiin epäiltynä presidentin terveydentilaa koskeneiden huhujen levittämisestä sosiaalisessa mediassa.
Maanpaossa oleva oppositiojohtaja Tundu Lissu tviittasi Brysselistä käsin, että Magufuli oli sairaalahoidossa ensin Keniassa ja sitten Intiassa, mutta jälkeenpäin on käynyt ilmi, että tämä oli koko ajan tajuttomana ja paikallisen suojelupoliisin vartioimana valtion korkeimmille virkamiehille varatussa erikoissairaalassa Dar es Salaamissa.
Magufulin nimittämät tiedustelujohtajat halusivat, että myös hänen seuraajansa kuuluisi Victoriajärven alueen sukuma-heimoon, mutta armeijan komentajat ja valtapuolue CCM:n vanhemmat johtajat pitivät kiinni siitä, että varapresidentti nimitetään presidentiksi perustuslain edellyttämällä tavalla.
Samia Suluhu on paitsi nainen myös muslimi ja kotoisin Sansibarista eikä Manner-Tansaniasta. Tansania on liittovaltio, jossa Sansibarin saarialueella on varsin laaja itsehallinto.
Magufulin kuoleman jälkeen Tansaniaan julistettiin kahden viikon maansuru. Sosiaalinen media täyttyi suruviesteistä ja edesmenneen presidentin ylistyskertomuksista. Presidentin ruumissaattuetta seuraamaan saapui satoja tuhansia ihmisiä eri puolilla maata.
Ulkopuolisen oli vaikea ymmärtää, kuinka aitoja surunilmaukset olivat, sillä Magufuli oli paitsi harhaoppinut koronan kieltäjä myös kovaotteinen tyranni, joka lakkautti kaikki kriittiset mediat ja vangitutti oppositiojohtajat, jollei heitä hakattu sairaalakuntoon tai yritetty murhata.
Tansanian viime syksyn vaaleja pidetään yleisesti demokraattisten vaalien irvikuvana.
Magufuli sai aikoinaan tienrakennuksesta vastaavana ministerinä ollessaan kutsumanimen ”Puskutraktori”. Teitä tosiaan rakennettiin ja kunnostettiin ennätysvauhdilla myös hänen presidenttikaudellaan, mutta kutsumanimi viittasi pikemminkin hänen jyräävään johtajuustyyliinsä, jossa vastaansanomisia ei kuunneltu.
Uusi presidentti Samia Suluhu on herättänyt tansanialaisissa suurta toiveikkuutta, jollaista ei maassa vähään aikaan ole nähty.
”Nyt on aika haudata erimielisyydet ja osoittaa yhtenäisyyttä ja rakkautta”, kansan suussa tuttavallisesti Mama Samiaksi kutsuttu 61-vuotias presidentti kehotti virkaanastujaispuheessaan.
Magufulin muistotilaisuudessa hän puhui suoraan epäilijöille, joiden mielestä nainen ei olisi kykenevä toimimaan maan johdossa. ”Teille haluan kertoa, että tässä edessänne seisoo Tansanian presidentti, joka on biologisilta ominaisuuksiltaan nainen.”
Suruväki osoitti suosiota kolmen minuutin ajan.
Uudet tuulet puhaltavat Tansaniassa sen jälkeen kun itsevaltias presidentti John Magufuli kuoli kaksi viikkoa sitten koronaan ja varapresidentti Samia Suluhusta tuli koko Itä-Afrikan alueen kaikkien aikojen ensimmäinen naispuolinen presidentti.
Vallanvaihdosta on seurattu Suomessakin tarkasti, sillä Tansania on ollut suomalaisen kehitysavun tärkein kohdemaa 1970-luvulta vuoteen 2015 asti, jolloin presidentti Magufuli tuli valtaan.
Samia Suluhua luonnehditaan monella tapaa edeltäjänsä vastakohdaksi. Häntä pidetään hyvänä kuuntelijana ja harkitsevana johtajana, joka osaa ottaa neuvoja vastaan ennen päätöksentekoa.
Edesmennyt presidentti John Magufuli oli puolestaan juuri se afrikkalainen valtiopäämies, joka piti koronavirusta länsimaiden saatanallisena hapatuksena, josta pysyisi loitolla höyryhengityksellä, yrttilääkkeillä ja rukoilemalla sankoin joukoin kirkoissa ja moskeijoissa.
Tansania selvisi viime vuoden kevään ensimmäisestä korona-aallosta vähin uhrauksin, mutta tämän vuoden tammikuussa tauti alkoi levitä laajalle. Tosin tarkempia tietoja tartuntamääristä ei ole, koska Magufuli kielsi tilastojen pitämisen ja yleensäkin kaiken julkisen puhumisen koronasta ilman hallitukselta etukäteen saatua lupaa.
Samia Suluhun nimitys presidentiksi ei ollut kirkossa kuulutettu, vaan asiasta käytiin kulissien takana kovaa vääntöä kahden viikon ajan, kun Magufuli makasi hengityskoneessa saatuaan koronan seurauksena sydänhalvauksen.
Viranomaiset eivät antaneet mitään tietoja presidentin sairastumisesta. Useita ihmisiä sen sijaan pidätettiin epäiltynä presidentin terveydentilaa koskeneiden huhujen levittämisestä sosiaalisessa mediassa.
Maanpaossa oleva oppositiojohtaja Tundu Lissu tviittasi Brysselistä käsin, että Magufuli oli sairaalahoidossa ensin Keniassa ja sitten Intiassa, mutta jälkeenpäin on käynyt ilmi, että tämä oli koko ajan tajuttomana ja paikallisen suojelupoliisin vartioimana valtion korkeimmille virkamiehille varatussa erikoissairaalassa Dar es Salaamissa.
Magufulin nimittämät tiedustelujohtajat halusivat, että myös hänen seuraajansa kuuluisi Victoriajärven alueen sukuma-heimoon, mutta armeijan komentajat ja valtapuolue CCM:n vanhemmat johtajat pitivät kiinni siitä, että varapresidentti nimitetään presidentiksi perustuslain edellyttämällä tavalla.
Samia Suluhu on paitsi nainen myös muslimi ja kotoisin Sansibarista eikä Manner-Tansaniasta. Tansania on liittovaltio, jossa Sansibarin saarialueella on varsin laaja itsehallinto.
Magufulin kuoleman jälkeen Tansaniaan julistettiin kahden viikon maansuru. Sosiaalinen media täyttyi suruviesteistä ja edesmenneen presidentin ylistyskertomuksista. Presidentin ruumissaattuetta seuraamaan saapui satoja tuhansia ihmisiä eri puolilla maata.
Ulkopuolisen oli vaikea ymmärtää, kuinka aitoja surunilmaukset olivat, sillä Magufuli oli paitsi harhaoppinut koronan kieltäjä myös kovaotteinen tyranni, joka lakkautti kaikki kriittiset mediat ja vangitutti oppositiojohtajat, jollei heitä hakattu sairaalakuntoon tai yritetty murhata.
Tansanian viime syksyn vaaleja pidetään yleisesti demokraattisten vaalien irvikuvana.
Magufuli sai aikoinaan tienrakennuksesta vastaavana ministerinä ollessaan kutsumanimen ”Puskutraktori”. Teitä tosiaan rakennettiin ja kunnostettiin ennätysvauhdilla myös hänen presidenttikaudellaan, mutta kutsumanimi viittasi pikemminkin hänen jyräävään johtajuustyyliinsä, jossa vastaansanomisia ei kuunneltu.
Uusi presidentti Samia Suluhu on herättänyt tansanialaisissa suurta toiveikkuutta, jollaista ei maassa vähään aikaan ole nähty.
”Nyt on aika haudata erimielisyydet ja osoittaa yhtenäisyyttä ja rakkautta”, kansan suussa tuttavallisesti Mama Samiaksi kutsuttu 61-vuotias presidentti kehotti virkaanastujaispuheessaan.
Magufulin muistotilaisuudessa hän puhui suoraan epäilijöille, joiden mielestä nainen ei olisi kykenevä toimimaan maan johdossa. ”Teille haluan kertoa, että tässä edessänne seisoo Tansanian presidentti, joka on biologisilta ominaisuuksiltaan nainen.”
Suruväki osoitti suosiota kolmen minuutin ajan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)