torstai 21. lokakuuta 2021

Tytöt palaavat kouluun Afganistanissa

KANSAN UUTISET 22.10.2021

Naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutuminen on ollut keskeinen huolenaihe Afganistanissa siitä lähtien kun Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden tukema hallitus kaatui elokuussa ja talebanit ottivat maassa vallan.

Monet ovat pelänneet, että tyttöjen koulunkäynti kielletään Afganistanissa kokonaan. Talebanien edellisen valtakauden aikana vuosina 1996–2001 vain pojilla oli oikeus käydä koulua.

Pelko oli osittain aiheellinen. Talebanien valtaantulon jälkeen ala-asteen koulut avasivat pian ovensa sekä tytöille että pojille, mutta yläasteen ja lukion oppitunneille pääsivät aluksi vain pojat. Teini-ikäisten tyttöjen käskettiin pysyä kotona, kunnes kouluihin saataisiin luotua ”turvallinen oppimisympäristö”, kuten talebanit asian ilmaisivat.

Maanantaina talebanhallinnon sisäministeriöstä kuitenkin kerrottiin, että tytöt voivat pian taas palata kouluihin ja yliopistoihin ja naispuoliset opettajat palata töihin. Opetusministeriö tulisi lähiaikoina ilmoittamaan tarkemman ajankohdan, jolloin koulut aukeavat myös varttuneemmille tytöille.

Teinityttöjen koulukielto ei ole koskenut koko maata. Mazar-i-Sharifin kaupungissa Afganistanin pohjoisosassa sekä tytöt että pojat ovat käyneet koulua myös talebanien valtaantulon jälkeen. Koulut ovat olleet auki kaikille oppilaille koko Balkhin maakunnassa.

”Tytöillä on yhtäläinen oikeus opiskella kuin pojillakin. Sitä paitsi Afganistan tarvitsee naispuolisia opettajia, arkkitehteja ja lääkäreitä”, totesi talebanien paikallisen opetushallinnon johtaja Aljazeeran haastattelussa lokakuun alussa.

Paikallisen lääketieteellisen yliopiston luennolla naiset ja miehet istuivat samassa luokkahuoneessa. Ainoa ero aiempaan oli, että talebanien valtaantulon jälkeen huoneen poikki oli vedetty verho. Verhon toisella puolella istuvat naispuoliset opiskelijat ja toisella puolella miehet.

Mazar-i-Sharifin kouluissa ja yliopistoissa tytöillä ja naisilla on lisäksi huntupakko ja huivipakko ja koronan vuoksi nyt myös maskipakko.

Koko Afganistanissa on kaikkiaan vajaa kymmenen miljoonaa koululaista, mutta kouluun pääsy ei ole kaikille lapsille itsestään selvää. YK:n lastenjärjestön Unicefin mukaan maassa oli viime vuonna 3,7 miljoonaa kouluikäistä lasta, jotka eivät käyneet koulua. Näistä tyttöjä oli 2,2 miljoonaa ja poikia 1,5 miljoonaa.

Koulunkäynnin keskeytymisen syynä voivat olla taloudelliset syyt, maan sisäinen pakolaisuus tai maaseudulla usein hyvin konservatiiviset perinteet. Unicefin mukaan Afganistanissa kolmasosa tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana.

YK:n koulutusjärjestö Unesco puolestaan arvioi viime vuonna, että Afganistanin väestöstä 57 prosenttia on lukutaidottomia, naisista peräti 70 prosenttia.

Samaan aikaan kuitenkin monissa Afganistanin yliopistoissa naisopiskelijoiden määrä on ollut suurempi kuin miesten.

Nämä kaikki tilastoluvut olivat Afganistanin syrjäytetyn hallituksen ajalta ennen talebanien valtaantuloa.

Afganistanissa tytöt ja pojat ovat käyneet perinteisesti eri kouluja. Tyttökouluissa opettajat ja muu henkilökunta ovat olleet yleensä naisia. Kaikkiaan kolmasosa maan opettajakunnasta on ollut naisia, ja lisäksi ainakin 150 000 naista on ollut muissa työtehtävissä kouluissa tai opetushallinnossa. Opetusala onkin ollut Afganistanissa naisten suurin työllistäjä.

Tyttökoulujen sulkemisen vuoksi kymmenet tuhannet naiset on lomautettu. Lisäksi yli sata tuhatta naisopettajaa ei saanut sitäkään ennen palkkojaan moneen kuukauteen, kun talebanit käynnistivät kesällä suurhyökkäyksensä hallitusta vastaan.

Nyt talebanien hallinnolla ei ole rahaa maksaa palkkoja julkisten alojen työntekijöille, sillä Afganistanin hallituksen aiemmin länsimailta saama budjettituki on keskeytetty.

Talouspakotteiden vuoksi talebanit eivät myöskään pääse käsiksi maan keskuspankin noin kymmenen miljardin dollarin valuuttavarantoon, joka on talletettu New Yorkin keskuspankkiin.

Myös Maailmanpankki keskeytti maksunsa Afganistaniin ja ilmaisi syvän huolensa naisten asemasta talebanien valtaantulon jälkeen.

torstai 7. lokakuuta 2021

Koronarajoitukset helpottavat vähitellen

KANSAN UUTISET 8.10.2021

Kello viiden jälkeen iltapäivällä liikenne on aivan tukossa Ugandan pääkaupungissa Kampalassa, kun miljoonakaupungin asukkaat yrittävät päästä kotiin ennen ulkonaliikkumiskieltoa, joka alkaa seitsemältä illalla ja jatkuu puoli kuuteen asti aamulla.

Koko maahan julistettu öinen ulkonaliikkumiskielto on yksi maan hallituksen keinoista ehkäistä helposti tarttuvan koronan deltamuunnoksen leviämistä.

Lisäksi koko maassa on maskipakko kaduilla liikuttaessa ja julkisiin sisätiloihin tultaessa mitataan lämpö ja annetaan käsidesiä. Koulut, yliopistot, elokuvateatterit ja baarit ovat kiinni, ja musiikkitapahtumat ja poliittiset joukkokokoukset on kielletty. Myöskään uimarannoille ei ole saanut mennä pitkään aikaan.

Rajoitukset ovat olleet voimassa kesäkuun alusta asti, ja monet niistä itse asiassa jo viime vuoden keväästä asti.

Nyt koronarajoituksia on vihdoinkin helpotettu hieman. Syyskuun lopussa presidentti Yoweri Museveni ilmoitti televisioidussa puheessaan, että vihannestorit avataan jälleen, samoin kuin kirkot ja moskeijat, tosin turvaväleillä ja rajoitetulla ihmismäärällä. Häät ja hautajaiset sallitaan jälleen kuukausia kestäneen kiellon jälkeen.

Koulut pysyvät vielä kiinni ainakin ensi vuoden alkuun. Jalkapalloa pelataan tyhjille katsomoille, ja bussit saa täyttää toistaiseksi vain puolilleen. Yliopistot saavat aloittaa toimintansa ensi kuussa. Baarit ovat edelleen kiinni, mutta kuntosaleihin, kasinoihin ja biljardihalleihin pääsee jälleen. Ostoskeskukset avattiin jo heinäkuussa.

Presidentti on luvannut, että koulut avataan sitten kun rokotettujen määrä on saatu riittävälle tasolle. Opetusministerinä on presidentin puoliso Janet Museveni.

Ugandassa ei ole minkäänlaista etäopetusta, joten koulujen sulkemisella on ollut kohtalokkaat seuraukset. Opetuksen keskeytymisen lisäksi lapset ovat olleet nyt puolitoista vuotta ilman kouluruokaa. Kaupungeissa monet lapset ovat ryhtyneet kaupustelijoiksi tai kerjäävät rahaa kaduilla. Maaseudulla lapset lähetetään peltotöihin. Teiniraskaudet ovat lisääntyneet hälyttävästi, ja tyttöjä naitetaan alaikäisinä.

Uganda otti koronarajoitukset käyttöön viime vuoden maaliskuussa, kun maassa ei ollut todettu vielä ainuttakaan koronatapausta.

Kaikki kokoontumiset kiellettiin, oli kyse sitten häistä tai jumalanpalveluksista tai kulttuuritapahtumista. Myös joukkoliikenne pysäytettiin. Edes suositut moottoripyörätaksit eivät saaneet kuljettaa matkustajia. Koulut suljettiin, ja koko maahan määrättiin ulkonaliikkumiskielto iltaseitsemästä puoli seitsemään aamulla.

Lääketiedelehti Lancetin mukaan Uganda lukeutui koronan ehkäisytoimissa maailman kymmenen kärkimaan joukkoon.

Kun rajoituksia hellitettiin viime vuoden heinäkuussa, kolme ugandalaista oli menehtynyt koronaan ja poliisit olivat ampuneet kuoliaaksi 12 ihmistä ulkonaliikkumiskiellon rikkomisesta.

Koko viime vuoden aikana Ugandassa kuoli koronaan kaikkiaan 251 ihmistä.

Mutta tämä oli ennen deltamuunnoksen tuloa tämän vuoden kesäkuussa.

Nyt koronaan on kuollut yli 3 000 ihmistä, joista suurin osa tämän vuoden kesä-, heinä- ja elokuussa.

Heinäkuussa sairaaloiden kapasiteetti romahti, kun kymmenet tuhannet ihmiset, sekä nuoret että vanhat, tarvitsivat tehohoitoa samaan aikaan.

Syyskuussa koronatilanne parani selvästi, minkä seurauksena myös rajoituksia ruvettiin vähitellen lieventämään.

Ugandan medioissa puhutaan nyt joka päivä koronarokotuksista, joita ollaan antamassa ensin terveydenhuollon työntekijöille, sotilaille, poliisille, opettajille, opiskelijoille, kaikille yli 50-vuotiaille sekä muiden sairauksien vuoksi riskiryhmään kuuluville.

Lokakuun alkuun mennessä 1,7 miljoonaa ugandalaista on saanut koronarokotuksen – vajaa neljä prosenttia koko väestöstä. Hallituksen tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä viisi miljoonaa ihmistä olisi täysin rokotettu.

Ugandaan ei ole kuitenkaan saatu luvattuja määriä rokotteita. Lisäksi erityisesti maaseudulla ei ole riittävästi jääkaappeja rokotteiden säilyttämistä varten. Monilla ugandalaisilla on myös ennakkoluuloja koronarokotusta kohtaan.