KANSAN UUTISET 19.11.2021
Pian sen jälkeen kun Etiopian armeija vajaa vuosi sitten valtasi maan pohjoisosassa sijaitsevan Tigrayn osavaltion pääkaupungin Mekellen ja tukahdutti alueen johtajien käynnistämän kapinan, kirjoitin tällä palstalla, että taistelut Tigrayssa tulevat jatkumaan ja pahimmassa tapauksessa luvassa voi olla pitkään kestävä sissisota.
Ennuste piti paikkansa. Sissisotaa käytiin kuukausien ajan. Etiopian hallitus katkaisi puhelin- ja tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelun koko osavaltion alueella. Pankit joutuivat lopettamaan toimintansa. Ruokakuljetukset pysäytettiin osavaltion rajalle.
Etiopian armeijan sotilaat polttivat viljavarastoja, tuhosivat vesijohtoja, ryöstivät sairaaloita ja raiskasivat naisia. Ainakin kaksi miljoonaa ihmistä pakeni kodeistaan, osa heistä naapurimaahan Sudaniin.
Viime kesäkuussa Tigrayn osavaltioarmeijan joukot ajoivat lopulta Etiopian hallituksen armeijan pois osavaltion alueelta ja jatkoivat hyökkäystä naapuriosavaltioiden alueille.
Pakenevan hallitusarmeijan sotilaat polttivat taloja ja varastivat kotieläimiä.
YK:n mukaan yli viisi miljoonaa ihmistä Tigrayssa on nyt hätäavun tarpeessa ja arviolta 400 000 ihmistä näkee nälkää. Etiopian hallitus ei ole kuitenkaan päästänyt avustusrekkoja alueelle. Vuoden 2019 Nobelin rauhanpalkinnon saanut pääministeri Abiy Ahmed käyttää tarkoituksellisesti nälänhätää aseena sodassa.
Viime viikolla Etiopian kriisi nousi ulkomaanuutisten keskiöön, kun Tigrayn joukot saivat haltuunsa naapurimaan Djiboutin satamaan johtavan maantien ja onnistuivat näin katkaisemaan maan ulkomaankaupan tärkeimmän liikenneväylän. Tigrayn joukkojen johtajat uhkasivat seuraavaksi hyökätä maan pääkaupunkiin Addis Abebaan.
Useimmat länsimaat kehottivat kansalaisiaan poistumaan maasta välittömästi.
Pääministeri Abiy Ahmed on esiintynyt sotajohtajana ja käskenyt etiopialaisia liittymään armeijaan. ”Tulemme hautaamaan vihollisen vereen ja kohottamaan Etiopian kunnian taas korkealle”, pääministeri totesi asevoimien päämajassa pitämässään puheessaan.
Samaan aikaan tuhansia Tigraysta kotoisin olevia ihmisiä on pidätetty ”epäiltynä yhteistyöstä terroristien kanssa”. Pidätyksiä on tehty kotietsinnöissä, busseissa ja ravintoloissa. Tigreläisten omistamat kaupat Addis Abebassa on suljettu.
Tigrayn osavaltiosta kotoisin olevat tigret olivat 27 vuoden ajan keskeisimmissä asemissa Etiopian hallituksessa ja asevoimissa. Valta-asema johtui siitä, että Tigrayn kansan vapautusrintama (TPLF) oli päävastuussa, kun Neuvostoliiton tukema sotilasdiktatuuri ajettiin vallasta pitkään jatkuneen sisällissodan päätteeksi vuonna 1991.
Abiy Ahmedin tultua pääministeriksi vuonna 2018 tigret on syrjäytetty hallituksesta ja entisiä ministereitä ja upseereja vastaan on nostettu syytteet korruptiosta ja ihmisoikeusrikkomuksista.
110 miljoonan asukkaan Etiopia on liittovaltio, jossa yksittäisillä osavaltioilla on laaja itsehallinto ja omat asevoimat. Perustuslain mukaan osavaltiolla on myös oikeus julistautua itsenäiseksi valtioksi.
Taistelut käynnistyivät vuosi sitten pian sen jälkeen kun Abiy Ahmed päätti lykätä parlamenttivaaleja koronan takia. Tigrayn osavaltiossa järjestettiin kuitenkin vaalit, jotka TPLF voitti ylivoimaisesti. Abiy Ahmedin hallitus piti vaaleja laittomina, ja Etiopian armeija keskitti joukkoja Tigrayn rajoille.
Ennen kuin liittovaltion joukot ehtivät hyökätä alueelle, osavaltioarmeijan sotilaat ottivat valvontaansa alueella olevat kasarmit. Hallitusarmeija aloitti ilmaiskut, ja liittovaltion joukot valtasivat Tigrayn isoimmat kaupungit muutamassa viikossa.
Sodan jatkuminen oli kuitenkin arvattavissa, sillä Etiopian asevoimien sotilaista lähes puolet oli kotoisin Tigraysta ja taisteli nyt kotiosavaltion puolella. TPLF:llä oli myös vuosikymmenten kokemus sissisodasta ja taisteluista pohjoista naapuria Eritreaa vastaan.
Addis Abeban valtaaminen ei silti liene Tigrayn johtajien päällimmäisenä tavoitteena juuri nyt. Ainakin aluksi heille riittänee se, että avustusrekat pääsevät taas ajamaan ruokapulasta kärsivän osavaltion alueelle kuukausia kestäneen saarron jälkeen.
torstai 18. marraskuuta 2021
torstai 4. marraskuuta 2021
Miten Afganistania pitäisi auttaa?
KANSAN UUTISET 5.11.2021
Yli 40 vuotta kestäneen lähes yhtäjaksoisen sotimisen ja ulkomaisen avun katkaisemisen jälkeen Afganistan on romahtamisen partaalla, arvioi rauhan- ja konfliktintutkija Ibraheem Bahiss International Crisis Group -järjestöstä.
Jo ennen talebanien valtaantuloa Afganistan kärsi äärimmäisestä kuivuudesta, nälänhädästä ja koronapandemian kolmannesta aallosta. 3,5 miljoonaa afganistanilaista asui pakolaisena oman maan rajojen sisällä.
YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston mukaan 18 miljoonaa afganistanilaista, lähes puolet maan väestöstä, oli hätäavun tarpeessa. Vain viidellä prosentilla väestöstä oli riittävästi ruokaa. 90 prosenttia väestöstä eli alle kahdella eurolla päivässä.
Terveyspalvelut olivat täysin riittämättömät. Ulkomailta saatu kehitysapu kattoi 75 prosenttia maan budjetista.
Talebanien valtaantulon jälkeen talous on vain pahentunut. Uudella hallinnolla ei ole rahaa maksaa palkkoja julkisten alojen työntekijöille, sillä Afganistanin hallituksen aiemmin länsimailta saama budjettituki on keskeytetty.
Talouspakotteiden vuoksi talebanit eivät myöskään pääse käsiksi maan keskuspankin noin kymmenen miljardin dollarin valuuttavarantoon, joka on talletettu New Yorkin keskuspankkiin.
YK:n kehitysjärjestön UNDP:n mukaan 97 prosenttia afganistanilaisista uhkaa vajota äärimmäiseen köyhyyteen.
Talebanien valtaantulon jälkeen länsimaat keskittyivät evakuoimaan omia kansalaisiaan ja yhteistyökumppaneitaan maasta. Avustuslentoja on tullut tämän jälkeen ripotellen Qatarista, Arabiemiraateista ja Afganistanin naapurimaista Pakistanista, Uzbekistanista ja Kiinasta.
YK:n kokouksessa Genevessä syyskuussa avunantajamaat lupasivat miljardi dollaria Afganistanin hätäapuun. Suurin osa rahoista oli määrä maksaa YK:n ruoka-apujärjestölle WFP:lle.
Yhdysvallat lupasi afganistanilaisille humanitaarista apua 64 miljoonalla dollarilla. Apu kanavoitaisiin YK-järjestöjen ja muiden avustusjärjestöjen kautta.
EU-maat lupasivat lokakuussa miljardi euroa humanitaariseen tukeen Afganistanille. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että tukipaketti oli ”suoraa tukea afganistanilaisille” ja sillä oli kiire, sillä talvi oli tulossa.
EU:n tukirahoja ei kuitenkaan maksettaisi talebanien hallinnolle tai muille afganistanilaisille toimijoille, vaan YK-järjestöille ja länsimaisille avustusjärjestöille sekä YK-järjestöjen hallinnoimaan erilliseen rahastoon, josta aikanaan olisi määrä maksaa Afganistanin terveydenhuollon työntekijöiden ja opettajien palkkoja.
Miljardin euron tuesta puolet ei itse asiassa koskaan tule päätymään Afganistaniin vaan ohjataan Afganistanin naapurimaissa toteutettaviin hankkeisiin, joilla ”hallinnoidaan siirtolaisuutta ja edistetään yhteistyötä taistelussa terrorismia, rikollisuutta ja ihmissalakuljetusta vastaan”.
Vaikka länsimaat pyrkivät välttämään suoraa yhteistyötä talebanien kanssa, heitä ei ole suinkaan täysin sivuutettu. Yhdysvaltojen ja EU:n edustajat tapasivat talebanien delegaation Qatarissa lokakuussa, ja myös Turkki ja Pakistan ovat isännöineet talebanien johtajia.
Viime kuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Venäjä, Kiina ja Pakistan ilmoittivat talebanhallinnon ulkoministerille Amir Khan Muttaqille haluavansa käynnistää jälleenrakennushankkeita Afganistanissa.
Turkki tarjoutui jo aiemmin pitämään huolta lentokentän turvallisuudesta Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa.
Toistaiseksi yksikään maa ei ole tunnustanut talebanien hallitusta Afganistanin viralliseksi edustajaksi.
Afganistanin vallanvaihdoksesta sovittiin käytännössä talebanien ja Donald Trumpin hallinnon kesken vuonna 2020. Yhdysvallat lupasi tuolloin vetää joukkonsa pois maasta tämän vuoden toukokuuhun mennessä, mikäli talebanit antavat takeet sille, ettei Afganistanin aluetta käytetä aseellisten iskujen suunnitteluun Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia vastaan.
Joe Bidenin hallinto piti sopimuksesta kiinni, paitsi että päätti yksipuolisesti antaa joukkojen vetäytymiselle lisäaikaa elokuun loppuun asti.
Talebanit ottivat lopulta vallan elokuussa, kun Afganistanin armeija vetäytyi pitkälti taistelematta.
Yli 40 vuotta kestäneen lähes yhtäjaksoisen sotimisen ja ulkomaisen avun katkaisemisen jälkeen Afganistan on romahtamisen partaalla, arvioi rauhan- ja konfliktintutkija Ibraheem Bahiss International Crisis Group -järjestöstä.
Jo ennen talebanien valtaantuloa Afganistan kärsi äärimmäisestä kuivuudesta, nälänhädästä ja koronapandemian kolmannesta aallosta. 3,5 miljoonaa afganistanilaista asui pakolaisena oman maan rajojen sisällä.
YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston mukaan 18 miljoonaa afganistanilaista, lähes puolet maan väestöstä, oli hätäavun tarpeessa. Vain viidellä prosentilla väestöstä oli riittävästi ruokaa. 90 prosenttia väestöstä eli alle kahdella eurolla päivässä.
Terveyspalvelut olivat täysin riittämättömät. Ulkomailta saatu kehitysapu kattoi 75 prosenttia maan budjetista.
Talebanien valtaantulon jälkeen talous on vain pahentunut. Uudella hallinnolla ei ole rahaa maksaa palkkoja julkisten alojen työntekijöille, sillä Afganistanin hallituksen aiemmin länsimailta saama budjettituki on keskeytetty.
Talouspakotteiden vuoksi talebanit eivät myöskään pääse käsiksi maan keskuspankin noin kymmenen miljardin dollarin valuuttavarantoon, joka on talletettu New Yorkin keskuspankkiin.
YK:n kehitysjärjestön UNDP:n mukaan 97 prosenttia afganistanilaisista uhkaa vajota äärimmäiseen köyhyyteen.
Talebanien valtaantulon jälkeen länsimaat keskittyivät evakuoimaan omia kansalaisiaan ja yhteistyökumppaneitaan maasta. Avustuslentoja on tullut tämän jälkeen ripotellen Qatarista, Arabiemiraateista ja Afganistanin naapurimaista Pakistanista, Uzbekistanista ja Kiinasta.
YK:n kokouksessa Genevessä syyskuussa avunantajamaat lupasivat miljardi dollaria Afganistanin hätäapuun. Suurin osa rahoista oli määrä maksaa YK:n ruoka-apujärjestölle WFP:lle.
Yhdysvallat lupasi afganistanilaisille humanitaarista apua 64 miljoonalla dollarilla. Apu kanavoitaisiin YK-järjestöjen ja muiden avustusjärjestöjen kautta.
EU-maat lupasivat lokakuussa miljardi euroa humanitaariseen tukeen Afganistanille. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että tukipaketti oli ”suoraa tukea afganistanilaisille” ja sillä oli kiire, sillä talvi oli tulossa.
EU:n tukirahoja ei kuitenkaan maksettaisi talebanien hallinnolle tai muille afganistanilaisille toimijoille, vaan YK-järjestöille ja länsimaisille avustusjärjestöille sekä YK-järjestöjen hallinnoimaan erilliseen rahastoon, josta aikanaan olisi määrä maksaa Afganistanin terveydenhuollon työntekijöiden ja opettajien palkkoja.
Miljardin euron tuesta puolet ei itse asiassa koskaan tule päätymään Afganistaniin vaan ohjataan Afganistanin naapurimaissa toteutettaviin hankkeisiin, joilla ”hallinnoidaan siirtolaisuutta ja edistetään yhteistyötä taistelussa terrorismia, rikollisuutta ja ihmissalakuljetusta vastaan”.
Vaikka länsimaat pyrkivät välttämään suoraa yhteistyötä talebanien kanssa, heitä ei ole suinkaan täysin sivuutettu. Yhdysvaltojen ja EU:n edustajat tapasivat talebanien delegaation Qatarissa lokakuussa, ja myös Turkki ja Pakistan ovat isännöineet talebanien johtajia.
Viime kuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Venäjä, Kiina ja Pakistan ilmoittivat talebanhallinnon ulkoministerille Amir Khan Muttaqille haluavansa käynnistää jälleenrakennushankkeita Afganistanissa.
Turkki tarjoutui jo aiemmin pitämään huolta lentokentän turvallisuudesta Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa.
Toistaiseksi yksikään maa ei ole tunnustanut talebanien hallitusta Afganistanin viralliseksi edustajaksi.
Afganistanin vallanvaihdoksesta sovittiin käytännössä talebanien ja Donald Trumpin hallinnon kesken vuonna 2020. Yhdysvallat lupasi tuolloin vetää joukkonsa pois maasta tämän vuoden toukokuuhun mennessä, mikäli talebanit antavat takeet sille, ettei Afganistanin aluetta käytetä aseellisten iskujen suunnitteluun Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia vastaan.
Joe Bidenin hallinto piti sopimuksesta kiinni, paitsi että päätti yksipuolisesti antaa joukkojen vetäytymiselle lisäaikaa elokuun loppuun asti.
Talebanit ottivat lopulta vallan elokuussa, kun Afganistanin armeija vetäytyi pitkälti taistelematta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)