Ilmastokriisi uhkaa kahvin viljelyä

KANSAN UUTISET 21.1.2022

Kahvi saattaa lähitulevaisuudessa muuttua kitkerämmäksi ja huomattavasti nykyistä kalliimmaksi. Keskeisenä syynä tähän on ilmastonmuutos. Ennusteiden mukaan yli puolet maailman nykyisistä kahvinviljelyalueista ei enää kelpaa kahvin tuotantoon vuonna 2050.

Latinalaisessa Amerikassa jopa 88 prosenttia kahvin tämänhetkisistä viljelyalueista saattaa olla 30 vuoden päästä liian kuumia ja kuivia kahvin tuotantoon, arvioivat tutkijat Trooppisen maatalouden kansainvälisestä tutkimuskeskuksesta CIAT:ista.

Kun ilmasto lämpenee päiväntasaajan tienoilla parilla asteella, kuivat kaudet ovat aiempaa pidempiä ja sateet tulevat lopulta rankkasateina aiheuttaen tulvia ja maanvyöryjä.

Lämmin ilmasto lisää myös tuholaisten määrää ja kasvitauteja kuten kahviruostetta. Kahviruoste on sienitauti, joka näivettää kahvipensaat ja saa ne pudottamaan lehtensä. Kahviruoste tuhosi muutama vuosi sitten kahvisadot useissa Keski-Amerikan maissa.

Liialliset helteet karkottavat myös mehiläiset, joita tarvittaisiin kahvipensaiden pölyttämiseen.

Kahvia viljellään yli 70 maassa, mutta suurin osa viljelystä on keskittynyt muutamiin suurtuottajiin, kuten Brasiliaan, Vietnamiin, Kolumbiaan, Indonesiaan, Etiopiaan ja Hondurasiin.

Brasiliassa yksinään tuotetaan 40 prosenttia maailman kahvista. Viime vuosina Brasilian kahvisadot ovat kuitenkin romahtaneet, sillä maassa ei ole nähty kunnollista sadekautta yli kymmeneen vuoteen. Arabica-lajikkeen tuotanto väheni Brasiliassa viime vuonna 30 prosentilla. Paremmin kuumuutta kestävän robusta-lajikkeen sadot sen sijaan kasvoivat hiukan.

Robustapapujen maku on karvaampi, ja ne sisältävät enemmän kofeiinia kuin arabicakahvi. Robustasta valmistetaankin yleensä espressoa tai pikakahvia.

Viime aikoina monet pohjoisen pallonpuoliskon suuret kahvinjalostajat ovat ruvenneet lisäämään robustaa kahvisekoituksiin paremman makuisena pidetyn arabicakahvin joukkoon. Suomalainen suodatinkahvi on toistaiseksi pääasiassa arabicaa.

Yli 80 prosenttia maailman kahvista kasvatetaan pientiloilla, joilla kahvipavut poimitaan käsin. Arviolta 125 miljoonaa ihmistä saa elantonsa kahvin viljelystä.

Monissa Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa kahvi on yksi tärkeimmistä vientituotteista. Etiopian vientituloista 27 prosenttia tulee kahvista, Ugandassa ja Burundissa 20 prosenttia. Hondurasissa, Guatemalassa ja Kolumbiassa kahvi on toiseksi tärkein vientituote – heti t-paitojen halpatuotannon, banaanien ja öljyn jälkeen.

Ilmastomallinnuksia laatineiden tutkijoiden ennusteet ovat synkkiä maailman kahvintuottajille. Useimmissa maissa suositellaan kahvin viljelyn siirtämistä korkeammalle vuoristoihin, missä ilmasto alkaa olla kahville suotuisampaa.

Kaikissa maissa tällaisia vuoristoja ei ole olemassa, tai esimerkiksi Vietnamissa vuoristot ovat suojeltuja metsäalueita. Muuttaminen ylemmäs vuoristoon ei ole muutenkaan mahdollista useimmille kahvinviljelijöille, joista suurin osa asuu esi-isiltä perityillä pienillä sukutiloilla.

Monet ovat jo vaihtaneet kahvin muihin viljelykasveihin, kuten banaaneihin, avokadoihin tai pähkinöihin. Kolumbiassa on siirrytty kasvattamaan kannabista, Etiopiassa puolestaan Afrikan sarven alueella suosittua päihdekasvia khattia.

Paikalliset maatalousneuvojat ehdottavat hyötypuiden istuttamista kahvipensaiden sekaan. Puut tuovat varjoa, lisäävät kosteutta ja viilentävät ilmaa.

Pohjoisen kahvifirmat ovat suhtautuneet yllättävän rauhallisesti alaa uhkaavaan katastrofiin. Jalostamattomien kahvipapujen hinta on pysynyt niin alhaisena, ettei köyhien maiden kahvinviljelijöillä ole varaa uusiin investointeihin.

Yhtälö ei silti ole kestävä, kun raaka-aineen saanti hankaloituu monin tavoin ja samalla kahvin kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä Aasian maiden keskiluokan löytäessä länsimaisen kahvilakulttuurin.

Toistaiseksi kahvin kulutus on suurinta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Asukasta kohti laskettuna Suomi on maailman ylivoimaisesti suurin kahvin kuluttaja. Seuraavina tulevat muut Pohjoismaat, Ruotsi, Islanti, Norja ja Tanska.