KANSAN UUTISET 18.3.2026
Tanssivat humanoidirobotit olivat tänä vuonna pääosassa Kiinan valtion tv:n uudenvuodengaalassa. Robotit tekivät voltteja ja kungfu-potkuja ja tanssivat täydellisessä synkroniassa yhdessä ihmistanssijoiden kanssa.
Kiinalaista uuttavuotta vietettiin helmikuun puolivälissä, ja yli miljardi ihmistä Kiinassa ja muualla maailmassa kerääntyi tv-ruutujen ääreen katsomaan uudenvuodengaalaa.
Kommunistipuolueen China Media Groupin uudenvuodengaala on vuosi toisensa jälkeen maailman katsotuin tv-ohjelma. Ainoastaan jalkapallon MM-finaali yltää melkein yhtä suuriin katsojalukuihin.
Uudenvuodengaalassa esiintyneet humanoidirobotit olivat niin taitavia, että kansainvälinen uutiskynnys ylittyi. Monet länsimediat analysoivat Kiinan edistystä robotiikan alalla ja pohtivat, pitääkö olla huolissaan.
Vielä vuosi sitten insinöörien avustamat kaksijalkaiset robotit kaatuilivat Pekingin teknologiayhtiöiden järjestämällä puolimaratonilla ja harva niistä onnistui pääsemään maaliin asti.
Tekoälyn ja ihmismäisten humanoidirobottien kehittäminen on keskeisenä tavoitteena myös Kiinan uudessa viisivuotissuunnitelmassa, yhdessä kvanttilaskennan, biolääketieteen ja 6G-verkkoteknologian edistämisen kanssa.
Kiinan halu tuottaa lisää robotteja johtuu ennen muuta väestön ikääntymisestä. Vuonna 2050 yli 40 prosenttia kiinalaisista on eläkkeellä ja maata uhkaa työvoimapula.
Toki pyrkimyksenä on myös lisätä tuottavuutta ja vähentää työvoimakuluja. Älykkäiden ja osaavien robottien tuotantoa avittavat myös Kiinan viimeaikaiset edistysaskeleet tekoälykielimallien kehittämisessä. Sähköautojen tuotannosta taas on saatu hyviä kokemuksia akkujen ja ympäristöä havainnoivien anturien valmistuksessa.
Robotteja käytetään Kiinassa eniten elektroniikan ja sähköautojen valmistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa. Humanoidirobotteja on myös varastohommissa, hotellien vastaanotoissa, ruokalähetteinä ja vanhustenhoidossa. Suurin osa on kuitenkin viihdekäytössä, messuesiintyjinä tai apuna kouluopetuksessa.
Robottien motorisia taitoja, päättelykykyä ja kommunikointia harjoitellaan simuloiduissa opetussaleissa tai tehtaiden tuotantolinjoilla. Kodinhoitoon hankitut robotit osaavat jo siivota, viikata paitoja ja tehdä voileipiä.
Robottien tulisi vielä oppia toimimaan yllättävissä tilanteissa ja ympäristöissä, joissa on samanaikaisesti reagoitava useampaan asiaan. Lisäksi niiden pitäisi osata liikkua epätasaisessa ympäristössä sekä kestää kulutusta, pölyä ja kuumuutta.
Humanoidirobottien käytön lisäämistä kaavaillaan erityisesti valmistusteollisuudessa, logistiikassa, opetuksessa ja hoiva-alalla.
Kuten muualla maailmassa myös Kiinassa ajatellaan, että tulevaisuudessa robotit voivat ottaa hoitaakseen tylsät ja yksitoikkoiset tai vaaralliset työt sekä erilaiset fyysiset työt, joihin ihmiset eivät kykene. Kiinan armeijan visiona on kehittää robotteja, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti taistelutehtävissä.
Siinä missä Yhdysvalloissa teknologiafirmat kilpailevat yhä tehokkaampien kielimallien kehittämisessä, Kiinassa on päätetty panostaa robottien kaltaisiin fyysisessä maailmassa toimiviin tekoälysovelluksiin. Presidentti Xi Jinping puhuukin tekoälyn valjastamisesta ”todellisen talouden” palvelukseen.
Tekoäly plus -nimisessä toimintasuunnitelmassa ohjeistetaan, kuinka Kiinassa tulisi lisätä tekoälysovellusten käyttöä tieteessä ja teknologiassa, teollisuudessa, maataloudessa, palvelualoilla, opetuksessa ja ihmisten elämänlaadun parantamisessa.
Kiinan etuna on, että sillä on robottien kehittämiseen valmis tuotantoketju raaka-aineista komponenttien valmistukseen sekä valtava teollisuuskapasiteetti. Ulkomailta pitää hankkia vain tiettyjä poljinvoimakkuutta tunnistavia sensoreita ja robottinivelissä tarvittavia servomoottoreita.
Robotiikkafirmat tekevät tiivistä yhteistyötä yliopistojen ja viranomaisten kanssa. Valtio tarjoaa kehitystukea, rakentaa innovaatiokeskuksia ja toimittaa datakeskuksiin edullista sähköä.
Maaliskuun alussa Kiina julkaisi ensimmäisenä maana maailmassa humanoidirobottien standardijärjestelmän, joka sisältää robottiosien laatuvaatimuksia, ohjelmointistandardeja, turvallisuusvaatimuksia ja eettisiä ohjeita. Kaiken robotiikan tulee myös perustua avoimeen lähdekoodiin.
Kiinassa on käytössä yli kaksi miljoonaa teollisuusrobottia, hiukan yli puolet koko maailman määrästä. Viime vuonna Kiinassa valmistettiin noin 400 000 robottia. Oma uusi alansa ovat itseohjautuvat robotaksit, joita Kiinassa on jo joitain tuhansia.
Humanoidirobotteja valmistettiin koko maailmassa viime vuonna 16 000 kappaletta, ja suurin osa niistä Kiinassa. Kiinalaisfirmojen ainoa varteenotettava kilpailija on yhdysvaltalainen Tesla, jolla oli vajaan viiden prosentin markkinaosuus.
Kiinalaisten humanoidirobottien hinta on pudonnut alle puoleen Teslan hinnoista. Kiinan tv:n uudenvuodengaalassa esiintyneen Unitree-firman G1-robotin saisi nyt 13 500 dollarilla. Vajaan metrin korkuinen tanssiva robottikaveri Bumi maksaa 1 500 dollaria.
Teknologia-alan tutkimusyhtiö Omdia arveli tammikuussa, että humanoidirobottien myynti kasvaa 2,6 miljoonaan kappaleeseen vuoteen 2035 mennessä. Investointipankki Morgan Stanley puolestaan uskoo, että humanoidirobottien kaupan arvo kohoaa 4,7 biljoonaan dollariin vuoteen 2050 mennessä ja tulee olemaan yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista.
keskiviikko 18. maaliskuuta 2026
sunnuntai 15. helmikuuta 2026
Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin
KANSAN UUTISET 14.2.2026
Baotoun kaupungissa sijaitsevassa teollisuuskompleksissa on esillä kivilaattoja, joihin on kiinalaisin kirjoitusmerkein kaiverrettu teksti: Lähi-idässä on öljyä, Kiinassa on harvinaisia maametalleja.
Kiinan entisen johtajan Deng Xiaopingin kerrotaan sanoneen näin maakuntamatkallaan Etelä-Kiinassa vuonna 1992, pian Persianlahden sodan päättymisen jälkeen.
Kiinan maaperässä onkin arviolta noin puolet koko maailman harvinaisista maametalleista. Näistä suurin osa löytyy Bayan Obon rautamalmikaivoksista Gobin autiomaassa muutaman tunnin ajomatkan päässä Baotousta.
Harvinaisiksi maametalleiksi luokitellaan 17 metallista alkuainetta, joista monet ovat magneettisia, valoa heijastavia tai hohtavia. Näitä metalleja tarvitaan tänä päivänä melkein kaikkien teknisten laitteiden valmistuksessa, sähköautoista elektroniikkaan ja tuuliturbiineista hävittäjälentokoneisiin.
Nimestään huolimatta harvinaiset maametallit eivät ole todellisuudessa kovinkaan harvinaisia. Jotkut niistä ovat yleisempiä kuin kupari tai lyijy. Ongelmana on vain se, että näitä metalleja esiintyy yleensä pieninä määrinä muiden, usein radioaktiivisten metallien seassa ja metallien erottaminen toisistaan on monimutkaista ja myös ympäristölle haitallista.
Vielä 1980-luvulla Yhdysvallat oli harvinaisten maametallien suurin tuottaja. Kiinalaiset kaivosinsinöörit vierailivat avolouhoksessa Las Vegasin lähellä ja tutustuivat metallien erotteluprosesseihin. Harvinaisista maametalleista etenkin europiumin kysyntä oli kasvussa, sillä sitä käytettiin väritelevisioiden kuvaputkien valmistuksessa.
1990-luvulla Kiinan kommunistipuolue päätti panostaa kaivostoimintaan ja metallien jalostukseen. Harvinaisten maametallien tutkimukseen ja tuotantoon saatiin investointeja Japanista, Yhdysvalloista ja Kanadasta.
Mutta toisin kuin Lähi-idän öljymaat, jotka antoivat ulkomaisille öljy-yhtiöille vapaat kädet porata ja viedä raakaöljyä maasta, Kiinassa keskityttiin kaivostuotteiden koko tuotantoketjuun kaivoksista jalostukseen ja valmiiden tuotteiden valmistukseen.
Kiinassa perustettiin tutkimuskeskuksia, kehitettiin malmien liuotusprosesseja ja rekisteröitiin tuhansia metallurgian patentteja. Pitkän jalostusketjun kehittämiseen saatiin verovapauksia ja auliisti valtion tukea.
Harvinaisten maametallien jalostus on monivaiheista ja aikaa vievää. Kaivoksista louhitussa malmissa on pieniä määriä useita eri metalleja. Erotusprosessin tuloksena saadaan metallioksideja, jotka sitten jalostetaan puhtaiksi metalleiksi. Puhtaista metalleista tuotetaan metalliseoksia, joista voidaan tehdä valmiita komponentteja, kuten esimerkiksi magneetteja.
Prosessin eri vaiheissa käytetään erilaisia liuotustekniikoita ja kuumennettuja happoja, ja sama käsittely joudutaan toistamaan monta kertaa.
Harvinaisten maametallien alkuvaiheen buumin aikana Baotoun metallijalostamoissa ei juuri piitattu ympäristöstä. Liuotusprosessien jätevedet laskettiin useita kilometrejä leveään jätealtaaseen, joka pilasi hengitysilman ja pohjaveden. Ympäristöön pääsi tuhansia tonneja rikkihappoa, arseenia ja radioaktiivista toriumia.
Alueen asukkaita sairastui haima- ja keuhkosyöpään ja leukemiaan, ja kotieläimet jouduttiin lopettamaan.
Baotoussa kaivosyhtiö maksoi myöhemmin vahingonkorvauksia ympäristön pilaamisesta. Näillä rahoilla rakennettiin tornitaloja kyläläisille, joiden viljelymaat oli tuhottu.
Kiina onnistui kuitenkin suhteellisen lyhyessä ajassa tuottamaan harvinaisia maametalleja ja niiden lopputuotteita tehokkaammin ja paljon edullisemmin kuin Yhdysvalloissa. Vuoteen 2004 mennessä 95 prosenttia harvinaisten maametallien tuotannosta oli siirtynyt Kiinaan.
Harvinaisista maametalleista kaikkein tärkein koko maailman mitassa on varmaankin neodyymi, josta valmistetaan kestomagneetteja sähköautojen moottoreihin, tuulivoimaloihin, älypuhelimiin, tietokoneisiin ja magneettikuvauslaitteisiin.
Kestomagneettien osuus harvinaisten maametallien markkinoista on yli 80 prosenttia. Älypuhelinten osuus harvinaisten maametallien kulutuksesta on kahdeksan prosenttia.
Muista harvinaisista maametalleista terbiumia tarvitaan loisteputkissa ja ledilampuissa ja europiumia tietokoneiden ja muiden laitteiden näytöissä. Yttriumia käytetään suihkumoottorien turbiinilapojen pinnoitteena estämässä niiden sulamista kovassa kuumuudessa.
Raskaita harvinaisia maametalleja käytetään erityisesti aseteollisuudessa. Samariumista valmistettuja magneetteja tarvitaan tutkalaitteissa, satelliiteissa, ohjuksissa, drooneissa ja hävittäjissä. Pelkästään yhdessä F-35-hävittäjässä on 23 kiloa samariummagneetteja ja yli 400 kiloa muita harvinaisia maametalleja.
Kaikki maailman samarium jalostetaan tällä hetkellä Baotoun metallijalostamossa Kiinassa.
Muita harvinaisia maametalleja jalostetaan Kiinan lisäksi myös australialaisyhtiön jalostamossa Malesiassa sekä pieniä määriä Vietnamissa, Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Viron Sillamäessä.
Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskuksen mukaan harvinaisia maametalleja on Kiinan jälkeen seuraavaksi eniten Brasilissa (23 prosenttia), Intiassa (8 prosenttia), Australiassa (6 prosenttia), Venäjällä, Vietnamissa, Yhdysvalloissa, Grönlannissa ja Tansaniassa.
Listalta puuttuu Kiinan etelänaapuri Myanmar. Kiina on hankkinut Myanmarista viime vuosina huomattavia määriä harvinaisia maametalleja ennen maan sisällissodan leviämistä kaivosalueille.
Baotoun kaupungissa sijaitsevassa teollisuuskompleksissa on esillä kivilaattoja, joihin on kiinalaisin kirjoitusmerkein kaiverrettu teksti: Lähi-idässä on öljyä, Kiinassa on harvinaisia maametalleja.
Kiinan entisen johtajan Deng Xiaopingin kerrotaan sanoneen näin maakuntamatkallaan Etelä-Kiinassa vuonna 1992, pian Persianlahden sodan päättymisen jälkeen.
Kiinan maaperässä onkin arviolta noin puolet koko maailman harvinaisista maametalleista. Näistä suurin osa löytyy Bayan Obon rautamalmikaivoksista Gobin autiomaassa muutaman tunnin ajomatkan päässä Baotousta.
Harvinaisiksi maametalleiksi luokitellaan 17 metallista alkuainetta, joista monet ovat magneettisia, valoa heijastavia tai hohtavia. Näitä metalleja tarvitaan tänä päivänä melkein kaikkien teknisten laitteiden valmistuksessa, sähköautoista elektroniikkaan ja tuuliturbiineista hävittäjälentokoneisiin.
Nimestään huolimatta harvinaiset maametallit eivät ole todellisuudessa kovinkaan harvinaisia. Jotkut niistä ovat yleisempiä kuin kupari tai lyijy. Ongelmana on vain se, että näitä metalleja esiintyy yleensä pieninä määrinä muiden, usein radioaktiivisten metallien seassa ja metallien erottaminen toisistaan on monimutkaista ja myös ympäristölle haitallista.
Vielä 1980-luvulla Yhdysvallat oli harvinaisten maametallien suurin tuottaja. Kiinalaiset kaivosinsinöörit vierailivat avolouhoksessa Las Vegasin lähellä ja tutustuivat metallien erotteluprosesseihin. Harvinaisista maametalleista etenkin europiumin kysyntä oli kasvussa, sillä sitä käytettiin väritelevisioiden kuvaputkien valmistuksessa.
1990-luvulla Kiinan kommunistipuolue päätti panostaa kaivostoimintaan ja metallien jalostukseen. Harvinaisten maametallien tutkimukseen ja tuotantoon saatiin investointeja Japanista, Yhdysvalloista ja Kanadasta.
Mutta toisin kuin Lähi-idän öljymaat, jotka antoivat ulkomaisille öljy-yhtiöille vapaat kädet porata ja viedä raakaöljyä maasta, Kiinassa keskityttiin kaivostuotteiden koko tuotantoketjuun kaivoksista jalostukseen ja valmiiden tuotteiden valmistukseen.
Kiinassa perustettiin tutkimuskeskuksia, kehitettiin malmien liuotusprosesseja ja rekisteröitiin tuhansia metallurgian patentteja. Pitkän jalostusketjun kehittämiseen saatiin verovapauksia ja auliisti valtion tukea.
Harvinaisten maametallien jalostus on monivaiheista ja aikaa vievää. Kaivoksista louhitussa malmissa on pieniä määriä useita eri metalleja. Erotusprosessin tuloksena saadaan metallioksideja, jotka sitten jalostetaan puhtaiksi metalleiksi. Puhtaista metalleista tuotetaan metalliseoksia, joista voidaan tehdä valmiita komponentteja, kuten esimerkiksi magneetteja.
Prosessin eri vaiheissa käytetään erilaisia liuotustekniikoita ja kuumennettuja happoja, ja sama käsittely joudutaan toistamaan monta kertaa.
Harvinaisten maametallien alkuvaiheen buumin aikana Baotoun metallijalostamoissa ei juuri piitattu ympäristöstä. Liuotusprosessien jätevedet laskettiin useita kilometrejä leveään jätealtaaseen, joka pilasi hengitysilman ja pohjaveden. Ympäristöön pääsi tuhansia tonneja rikkihappoa, arseenia ja radioaktiivista toriumia.
Alueen asukkaita sairastui haima- ja keuhkosyöpään ja leukemiaan, ja kotieläimet jouduttiin lopettamaan.
Baotoussa kaivosyhtiö maksoi myöhemmin vahingonkorvauksia ympäristön pilaamisesta. Näillä rahoilla rakennettiin tornitaloja kyläläisille, joiden viljelymaat oli tuhottu.
Kiina onnistui kuitenkin suhteellisen lyhyessä ajassa tuottamaan harvinaisia maametalleja ja niiden lopputuotteita tehokkaammin ja paljon edullisemmin kuin Yhdysvalloissa. Vuoteen 2004 mennessä 95 prosenttia harvinaisten maametallien tuotannosta oli siirtynyt Kiinaan.
Harvinaisista maametalleista kaikkein tärkein koko maailman mitassa on varmaankin neodyymi, josta valmistetaan kestomagneetteja sähköautojen moottoreihin, tuulivoimaloihin, älypuhelimiin, tietokoneisiin ja magneettikuvauslaitteisiin.
Kestomagneettien osuus harvinaisten maametallien markkinoista on yli 80 prosenttia. Älypuhelinten osuus harvinaisten maametallien kulutuksesta on kahdeksan prosenttia.
Muista harvinaisista maametalleista terbiumia tarvitaan loisteputkissa ja ledilampuissa ja europiumia tietokoneiden ja muiden laitteiden näytöissä. Yttriumia käytetään suihkumoottorien turbiinilapojen pinnoitteena estämässä niiden sulamista kovassa kuumuudessa.
Raskaita harvinaisia maametalleja käytetään erityisesti aseteollisuudessa. Samariumista valmistettuja magneetteja tarvitaan tutkalaitteissa, satelliiteissa, ohjuksissa, drooneissa ja hävittäjissä. Pelkästään yhdessä F-35-hävittäjässä on 23 kiloa samariummagneetteja ja yli 400 kiloa muita harvinaisia maametalleja.
Kaikki maailman samarium jalostetaan tällä hetkellä Baotoun metallijalostamossa Kiinassa.
Muita harvinaisia maametalleja jalostetaan Kiinan lisäksi myös australialaisyhtiön jalostamossa Malesiassa sekä pieniä määriä Vietnamissa, Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Viron Sillamäessä.
Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskuksen mukaan harvinaisia maametalleja on Kiinan jälkeen seuraavaksi eniten Brasilissa (23 prosenttia), Intiassa (8 prosenttia), Australiassa (6 prosenttia), Venäjällä, Vietnamissa, Yhdysvalloissa, Grönlannissa ja Tansaniassa.
Listalta puuttuu Kiinan etelänaapuri Myanmar. Kiina on hankkinut Myanmarista viime vuosina huomattavia määriä harvinaisia maametalleja ennen maan sisällissodan leviämistä kaivosalueille.
keskiviikko 14. tammikuuta 2026
Kuinka Kiina selvisi Trumpin tullisodasta
KANSAN UUTISET 14.1.2026
Menneen vuoden aikana oli vaikea pitää lukua Donald Trumpin Kiinalle asettamista tulleista ja muista kaupparajoituksista. Toisen presidenttikautensa aluksi Trump asetti kiinalaisille tuotteille ensin kymmenen prosentin tuontitullin. Maaliskuussa tullimaksuja nostettiin 20 prosenttiin. Huhtikuussa Kiinan tullit kohotettiin ensin 54 prosenttiin ja pian tämän jälkeen 145 prosenttiin!
Kiina nosti vastavuoroisesti myös yhdysvaltalaisten tuotteiden tulleja mutta hiukan pienemmillä prosenteilla.
Toukokuussa Trump ilmoitti, että Kiinan tulleja pienennetään 30 prosenttiin 90 päivän ajaksi. Määräaikaa jatkettiin elokuussa.
Kiinalaisille rahtilaivoille määrättiin myös ylimääräisiä maksuja Yhdysvaltojen satamissa. Yhdysvaltojen pakotelistalle lisättiin Kiinan suurimmat teknologiayhtiöt, maan suurin laivanvarustamo sekä sähköautojen valmistaja BYD.
Kiina vastasi uusiin pakotteisiin ilmoittamalla, että harvinaisten maametallien vientiin vaaditaan jatkossa erillinen vientilupa, jossa kuvataan tuotteiden käyttötarkoitus. Kiina tuottaa yli 90 prosenttia maailman harvinaisista maametalleista. Näitä tarvitaan sähköautojen ja älypuhelinten valmistuksessa, elektroniikkateollisuudessa ja aseteollisuudessa.
Trump syytti Kiinaa somekanavallaan ”äärimmäisen aggressiivisesta” kauppapolitiikasta ja uhkasi nostaa Kiinan tulleja marraskuun alusta taas sadalla prosentilla.
New Yorkin pörssissä reagoitiin voimakkaasti Trumpin uhkaukseen uusista tulleista. Pörssiyhtiöiden arvo laski yhdessä päivässä kahdella biljoonalla dollarilla. Suurimpia häviäjiä olivat teknologiayhtiöt.
Hongkongilainen South China Morning Post kertoi samaan aikaan, että Yhdysvaltojen tulleista huolimatta Kiinan vienti oli kasvanut edellisvuodesta yli kahdeksan prosenttia.
Vienti Kaakkois-Aasian maihin, Eurooppaan ja Latinalaiseen Amerikkaan kohosi 15 prosenttia ja vienti Afrikkaan yli 50 prosenttia.
Kiinasta vietiin muihin maihin etenkin sähköautoja, rakennuskoneita, tietokoneiden komponentteja, litiumakkuja ja aurinkopaneeleja. Sähköautojen vienti kasvoi 24 prosenttia.
Kymmenen prosenttia Kiinan viennistä meni edelleen Yhdysvaltoihin.
Soijapapujen tuonti Yhdysvalloista Kiinaan oli sen sijaan romahtanut, ja viljelijät vaativat Trumpin hallinnolta miljardien dollarien tukipakettia.
Kiinan kauppaministeriöstä kerrottiin, että uhkaukset korkeilla tulleilla eivät ole oikea tapa tulla toimeen Kiinan kanssa.
”Emme halua kauppasotaa, mutta emme myöskään pelkää sitä”, ministeriön tiedottaja totesi.
Korkeat tullit ovat kuitenkin hidastaneet Kiinan talouskasvua. Työttömyys on kasvanut nuorten keskuudessa, ja kotimainen kulutus on vähentynyt.
Trump kuvitteli, että tulliuhkausten avulla hän voisi helposti sopia Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa soijapapujen ostosta, uusista lentokonekaupoista ja TikTokin Yhdysvaltojen toimintojen myynnistä.
Kiina on aiemmin tarvinnut Yhdysvalloista varsinkin soijapapuja, lentokoneita ja mikrosiruja. Trumpin tullisodan aikana soijapavut hankittiin Brasiliasta, ja myös muilla aloilla Kiina on onnistunut vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvalloista.
Yhdysvaltalainen Nvidia on maailman johtava grafiikkaprosessorien valmistaja. Yhtiön mikropiirejä käytetään pelikoneissa, puhelimissa ja tekoälyn kehittämisessä. Nvidian uusimpien prosessorien vienti Kiinaan oli pitkään kiellettyä.
Viime kesänä Trump kuitenkin salli Nvidian vanhempien mikropiirien myynnin Kiinaan, sillä ehdolla että firma maksaa myyntivoitoista 15 prosentin veron.
Kiina vastasi kieltämällä Nvidian tuotteiden maahantuonnin maan monopolilain nojalla. Kotimaassa valmistetut mikropiirit olivat viranomaisten mielestä lähes yhtä tehokkaita tekoälyn kehittämiseen kuin Nvidian vanhanmalliset piirit.
Kiinalainen startupyritys DeepSeek onnistui jo vuosi sitten kehittämään tekoälymallin, joka pärjäsi hyvin yhdysvaltalaisille esikuville ChatGPT:lle, Geminille ja Copilotille.
Myös matkapuhelinyhtiö Huawei kasvatti liikevaihtoaan Yhdysvaltojen pakotteista huolimatta.
Trump uhkasi lokakuussa myös keskeyttää Boeingin lentokoneiden varaosien viennin Kiinaan. Vain pari viikkoa myöhemmin Airbus avasi uuden lentokonetehtaan Tianjinissa Kiinassa. Kiina on myös kehittänyt oman C919-matkustajakoneen, joka operoi parhaillaan maan kotimaan lennoilla.
Kun Trump ja Xi lopulta tapasivat Etelä-Koreassa Aasian ja Tyynenmeren maiden järjestön Apecin kokouksen yhteydessä, osittaiseen sopuun päästiin tullien keventämisestä ja harvinaisten maametallien kaupasta.
Joulukuun alussa Kiina myönsi kolmelle kiinalaisyhtiölle vuoden kestävät harvinaisten maametallien vientiluvat, sen sijaan että jokaista kuljetusta varten tulisi anoa uutta lupaa.
Kiinalaiset maahantuojat ostivat joulukuussa myös seitsemän miljoonaa tonnia soijapapuja Yhdysvalloista, noin puolet Trumpin asettamasta tavoitteesta vuoden loppuun mennessä.
Joulun alla allekirjoitettiin myös sopimus TikTokin Yhdysvaltojen toimintojen siirrosta yhteisyritykselle, jossa osakkaina ovat ohjelmistofirma Oracle, sijoitusyhtiö Silver Lake, Abu Dhabin emiraatin tekoälyinvestointeihin keskittyvä rahoitusyhtiö MGX sekä TikTokin kiinalainen omistaja ByteDance.
Yhdysvaltojen kongressissa tehtyjen laskelmien mukaan Trumpin tullisota tuli maksamaan yhdysvaltalaisille kuluttajille 159 miljardia dollaria, noin 1 200 dollaria kotitaloutta kohti.
Menneen vuoden aikana oli vaikea pitää lukua Donald Trumpin Kiinalle asettamista tulleista ja muista kaupparajoituksista. Toisen presidenttikautensa aluksi Trump asetti kiinalaisille tuotteille ensin kymmenen prosentin tuontitullin. Maaliskuussa tullimaksuja nostettiin 20 prosenttiin. Huhtikuussa Kiinan tullit kohotettiin ensin 54 prosenttiin ja pian tämän jälkeen 145 prosenttiin!
Kiina nosti vastavuoroisesti myös yhdysvaltalaisten tuotteiden tulleja mutta hiukan pienemmillä prosenteilla.
Toukokuussa Trump ilmoitti, että Kiinan tulleja pienennetään 30 prosenttiin 90 päivän ajaksi. Määräaikaa jatkettiin elokuussa.
Kiinalaisille rahtilaivoille määrättiin myös ylimääräisiä maksuja Yhdysvaltojen satamissa. Yhdysvaltojen pakotelistalle lisättiin Kiinan suurimmat teknologiayhtiöt, maan suurin laivanvarustamo sekä sähköautojen valmistaja BYD.
Kiina vastasi uusiin pakotteisiin ilmoittamalla, että harvinaisten maametallien vientiin vaaditaan jatkossa erillinen vientilupa, jossa kuvataan tuotteiden käyttötarkoitus. Kiina tuottaa yli 90 prosenttia maailman harvinaisista maametalleista. Näitä tarvitaan sähköautojen ja älypuhelinten valmistuksessa, elektroniikkateollisuudessa ja aseteollisuudessa.
Trump syytti Kiinaa somekanavallaan ”äärimmäisen aggressiivisesta” kauppapolitiikasta ja uhkasi nostaa Kiinan tulleja marraskuun alusta taas sadalla prosentilla.
New Yorkin pörssissä reagoitiin voimakkaasti Trumpin uhkaukseen uusista tulleista. Pörssiyhtiöiden arvo laski yhdessä päivässä kahdella biljoonalla dollarilla. Suurimpia häviäjiä olivat teknologiayhtiöt.
Hongkongilainen South China Morning Post kertoi samaan aikaan, että Yhdysvaltojen tulleista huolimatta Kiinan vienti oli kasvanut edellisvuodesta yli kahdeksan prosenttia.
Vienti Kaakkois-Aasian maihin, Eurooppaan ja Latinalaiseen Amerikkaan kohosi 15 prosenttia ja vienti Afrikkaan yli 50 prosenttia.
Kiinasta vietiin muihin maihin etenkin sähköautoja, rakennuskoneita, tietokoneiden komponentteja, litiumakkuja ja aurinkopaneeleja. Sähköautojen vienti kasvoi 24 prosenttia.
Kymmenen prosenttia Kiinan viennistä meni edelleen Yhdysvaltoihin.
Soijapapujen tuonti Yhdysvalloista Kiinaan oli sen sijaan romahtanut, ja viljelijät vaativat Trumpin hallinnolta miljardien dollarien tukipakettia.
Kiinan kauppaministeriöstä kerrottiin, että uhkaukset korkeilla tulleilla eivät ole oikea tapa tulla toimeen Kiinan kanssa.
”Emme halua kauppasotaa, mutta emme myöskään pelkää sitä”, ministeriön tiedottaja totesi.
Korkeat tullit ovat kuitenkin hidastaneet Kiinan talouskasvua. Työttömyys on kasvanut nuorten keskuudessa, ja kotimainen kulutus on vähentynyt.
Trump kuvitteli, että tulliuhkausten avulla hän voisi helposti sopia Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa soijapapujen ostosta, uusista lentokonekaupoista ja TikTokin Yhdysvaltojen toimintojen myynnistä.
Kiina on aiemmin tarvinnut Yhdysvalloista varsinkin soijapapuja, lentokoneita ja mikrosiruja. Trumpin tullisodan aikana soijapavut hankittiin Brasiliasta, ja myös muilla aloilla Kiina on onnistunut vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvalloista.
Yhdysvaltalainen Nvidia on maailman johtava grafiikkaprosessorien valmistaja. Yhtiön mikropiirejä käytetään pelikoneissa, puhelimissa ja tekoälyn kehittämisessä. Nvidian uusimpien prosessorien vienti Kiinaan oli pitkään kiellettyä.
Viime kesänä Trump kuitenkin salli Nvidian vanhempien mikropiirien myynnin Kiinaan, sillä ehdolla että firma maksaa myyntivoitoista 15 prosentin veron.
Kiina vastasi kieltämällä Nvidian tuotteiden maahantuonnin maan monopolilain nojalla. Kotimaassa valmistetut mikropiirit olivat viranomaisten mielestä lähes yhtä tehokkaita tekoälyn kehittämiseen kuin Nvidian vanhanmalliset piirit.
Kiinalainen startupyritys DeepSeek onnistui jo vuosi sitten kehittämään tekoälymallin, joka pärjäsi hyvin yhdysvaltalaisille esikuville ChatGPT:lle, Geminille ja Copilotille.
Myös matkapuhelinyhtiö Huawei kasvatti liikevaihtoaan Yhdysvaltojen pakotteista huolimatta.
Trump uhkasi lokakuussa myös keskeyttää Boeingin lentokoneiden varaosien viennin Kiinaan. Vain pari viikkoa myöhemmin Airbus avasi uuden lentokonetehtaan Tianjinissa Kiinassa. Kiina on myös kehittänyt oman C919-matkustajakoneen, joka operoi parhaillaan maan kotimaan lennoilla.
Kun Trump ja Xi lopulta tapasivat Etelä-Koreassa Aasian ja Tyynenmeren maiden järjestön Apecin kokouksen yhteydessä, osittaiseen sopuun päästiin tullien keventämisestä ja harvinaisten maametallien kaupasta.
Joulukuun alussa Kiina myönsi kolmelle kiinalaisyhtiölle vuoden kestävät harvinaisten maametallien vientiluvat, sen sijaan että jokaista kuljetusta varten tulisi anoa uutta lupaa.
Kiinalaiset maahantuojat ostivat joulukuussa myös seitsemän miljoonaa tonnia soijapapuja Yhdysvalloista, noin puolet Trumpin asettamasta tavoitteesta vuoden loppuun mennessä.
Joulun alla allekirjoitettiin myös sopimus TikTokin Yhdysvaltojen toimintojen siirrosta yhteisyritykselle, jossa osakkaina ovat ohjelmistofirma Oracle, sijoitusyhtiö Silver Lake, Abu Dhabin emiraatin tekoälyinvestointeihin keskittyvä rahoitusyhtiö MGX sekä TikTokin kiinalainen omistaja ByteDance.
Yhdysvaltojen kongressissa tehtyjen laskelmien mukaan Trumpin tullisota tuli maksamaan yhdysvaltalaisille kuluttajille 159 miljardia dollaria, noin 1 200 dollaria kotitaloutta kohti.
Tilaa:
Kommentit (Atom)