torstai 19. syyskuuta 2019

Poliitikot pilasivat politiikan

KANSAN UUTISET 20.9.2019

Tunisiaa on tavattu pitää arabimaiden kansannousujen menestystarinana ja ainoana arabikevään kokeneista maista, joka on onnistunut siirtymään rauhanomaisesti diktatuurista demokratiaan. Viime sunnuntaina pidettyjen presidentinvaalien perusteella monet tunisialaiset ovat kuitenkin turhautuneet paikalliseen politikointiin eivätkä enää luota siihen, että poliitikot pystyisivät ratkaisemaan maan ongelmia.

Vuoden 2011 kansannousut käynnistyivät juuri Tunisiassa ja levisivät sen jälkeen Egyptiin, Libyaan, Syyriaan ja Jemeniin. Egyptissä arabikevät vaihtui pian sotilasvallaksi, ja Libyassa, Syyriassa ja Jemenissä päädyttiin lopulta täysimittaisiin sotiin, joissa useat ulkovallat ovat olleet osallisina.

Tunisiassa ei sentään ole ajauduttu sotimaan, mutta mielenosoitukset jatkuvat eri puolilla maata ja poliisiväkivalta on yhtä laajamittaista kuin ennen vallankumousta. Korruptio rehottaa, työttömyys on karannut käsistä etenkin maan sisäosissa, ja Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimat vyönkiristysohjelmat ovat pahentaneet ihmisten ahdinkoa entisestään.

Maan historian toisissa vapaissa presidentinvaaleissa vain 45 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Tämäkin lukema oli silti korkeampi kuin viimevuotisten paikallisvaalien reilun 30 prosentin äänestysaktiivisuus.

”Monien mielestä nykyisenkaltainen demokratia ei yksinkertaisesti toimi”, arvioi tunisialainen tutkija Haythem Guesmi.

Vuoden takaisen mielipidekyselyn mukaan 46 prosenttia tunisialaisista piti demokratiaa kannatettavimpana hallintomuotona. 47 prosenttia valitsi demokratian sijasta sotilasvallan.

Tunisian presidentinvaaleissa oli ehdolla yli parikymmentä ehdokasta lähes yhtä monesta puolueesta. Toiselle kierrokselle valittiin kuitenkin ehdokkaat politiikan ulkopuolelta.

Eniten ääniä vaalien ensimmäisellä kierroksella sai konservatiivinen perustuslakioikeuden professori Kais Said, joka vastustaa naisten ja miesten yhtäläistä perintöoikeutta ja haluaisi lakkauttaa parlamenttivaalit. Said sai 18 prosenttia annetuista äänistä.

Toiseksi eniten ääniä sai veropetossyytteiden vuoksi vankilassa istuva tv-kanavan omistaja Nabil Karoui, joka keräsi 15 prosenttia äänistä. Karoui on tullut tunnetuksi esiintymällä omalla tv-kanavallaan hyväntekeväisyystempauksissa jakamassa makaronipusseja, jääkaappeja ja televisioita ihmisille Tunisian köyhimmillä alueilla.

Presidentinvaalin toinen kierros järjestetään lokakuussa, mahdollisesti samaan aikaan kuin parlamenttivaalit.

Presidentinvaalin häviäjiä olivat vuoden 2011 kansannousun jälkeen hallitusvastuussa olleet puolueet, vanhan vallan poliitikoista ja vauraista liikemiehistä koostunut Tunisian kutsu sekä islamistipuolue Ennahda, joka tosin luopui vastikään islamismista ja ilmoitti kannattavansa markkinataloutta ja talouskasvua.

Istuva pääministeri Youssef Chahed sai vain seitsemän prosenttia presidentinvaalin äänistä, viidenneksi eniten kaikista ehdokkaista.

Islamistipuolue Ennahda oli hallitusvallassa ensimmäiset vuodet kansannousun jälkeen, mutta joutui oppositioon hävittyään vuoden 2014 parlamenttivaaleissa Tunisian kutsu -puolueelle, joka oli perustettu hieman aiemmin nimenomaan vastustamaan Ennahdaa ja uskonnon kasvavaa roolia yhteiskunnassa.

Jo seuraavana vuonna Tunisian kutsu kuitenkin hajosi, kun osa sen jäsenistä protestoi presidentti Beji Caid Essebsin pojan Hafedh Caid Essebsin nimitystä puolueen puheenjohtajaksi. Pysyäkseen vallassa puolue perusti yhteishallituksen Ennahdan kanssa.

Tunisian kutsu hajosi toisen kerran vuonna 2017 sen jälkeen kun pääministeri Chahed erotettiin puolueesta. Tätä edelsi pääministerin käynnistämä korruptionvastainen kampanja, jonka kohteena olivat myös oman puolueen liikemiespoliitikot. Pääministeri solmi liiton Ennahdan kanssa.

Tämän vuoden alussa pääministeri Chahed perusti oman puolueen nimeltä Eläköön Tunisia. Korruptiota vastaan kampanjoivan Transparency Internationalin mukaan uuden puolueen rahoittamiseen käytettiin ex-diktaattori Zine el-Abidine Ben Alin vävyn ulkomailla jäädytettynä olleita varoja.

torstai 5. syyskuuta 2019

9/11-iskujen pääarkkitehti vihdoin oikeuteen

KANSAN UUTISET 6.9.2019

New York Times kertoi viikonloppuna, että syyskuun 11. päivän iskujen suunnittelusta syytetty Khalid Sheikh Mohammed ja neljä muuta kanssasyytettyä oltaisiin vihdoin tuomassa oikeuteen. Lehden haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan oikeudenkäynnin on määrä käynnistyä 11. tammikuuta 2021 Yhdysvaltojen sotilastuomioistuimessa Guantánamon laivastotukikohdassa Kuubassa.

Pakistanilaissyntyinen Mohammed on ollut nyt 16 vuoden ajan vangittuna ilman kunnollista oikeudenkäyntiä, viimeiset 13 vuotta vankileirillä Guantánamossa.

9/11-iskujen pääarkkitehdiksi kutsuttua Mohammedia ja neljää muuta miestä syytetään lentokonekaappauksista, hyökkäyksestä siviilejä ja siviilikohteita vastaan, terrorismin tukemisesta, omaisuuden tuhoamisesta ja 2 973 ihmisen murhasta.

Yhdysvaltojen viranomaisten kuulusteluissa ja sotaoikeuden esitutkinnassa Mohammed on tunnustanut suunnitelleensa syyskuun 11. päivän lentokonekaappaukset ”alusta loppuun”. Hän on myös kertonut olleensa suunnittelemassa Al-Qaidan vuonna 2002 tekemiä terrori-iskuja Indonesiassa ja Keniassa.

Viranomaisten mukaan Mohammed paljasti suunnitelleensa myös kymmeniä muita terrori-iskuja, joita ei lopulta toteutettu. Tarkoituksena oli tehdä lentokoneiskuja pilvenpiirtäjiin Chicagossa, Los Angelesissa, New Yorkissa ja Lontoossa. Muita kohteita olivat Panaman kanava, Naton päämaja ja Yhdysvaltojen tukikohdat Etelä-Koreassa.

Mohammed kertoi suunnitelleensa myös paavin, Pakistanin presidentin sekä Yhdysvaltojen ex-presidenttien Jimmy Carterin ja Bill Clintonin surmaamista.

Oikeudenkäynnin toteutuminen on edelleen kuitenkin epävarmaa, sillä Khalid Sheikh Mohammedin tunnustukset on saatu kiduttamalla. Iso osa kiduttamalla saaduista tunnustuksista osoittautui myöhemmin keksityiksi.

Vuonna 2009 julkaistujen Yhdysvaltojen oikeusministeriön muistioiden mukaan Khalid Sheikh Mohammedia vesikidutettiin 183 kertaa. Vesikidutus on hukuttamista jäljittelevä kidutusmenetelmä, jossa kuulusteltava sidotaan kiinni kallellaan olevaan alustaan ja hänen kasvoilleen asetetulle pyyhkeelle kaadetaan suuria määriä vettä.

Presidentti Barack Obaman hallinto kielsi vesikidutuksen käytön.

Obama halusi myös sulkea Guantánamon vankileirin ja käynnistää terrori-iskuista epäiltyjen oikeudenkäynnit siviilituomioistuimessa New Yorkissa. Yhdysvaltojen kongressi kuitenkin esti aikeet laatimalla lain, joka kielsi verovarojen käyttämisen terroristiepäiltyjen kuljettamiseen Yhdysvaltojen maaperälle.

Balochistanissa Pakistanissa vuonna 1964 tai 1965 syntynyt Khalid Sheikh Mohammed varttui Kuwaitissa ja opiskeli Yhdysvalloissa insinööriksi. Opiskelujen jälkeen hän lähti Afganistaniin taistelemaan mujahedin-joukoissa Neuvostoliiton miehitystä vastaan. Hän työskenteli 1990-luvulla avustustyöntekijänä Bosnian sodassa ja insinöörinä Qatarin sähkö- ja vesiministeriössä.

Hän pakeni Afganistaniin vuonna 1996 sen jälkeen kun Yhdysvaltojen liittovaltion poliisi FBI oli etsintäkuuluttanut hänet epäiltynä pommi-iskujen suunnittelusta Yhdysvaltojen ja Aasian maiden välillä liikennöiviin matkustajakoneisiin.

Mohammed pidätettiin Pakistanissa vuonna 2003 ja vietiin CIA:n salaiseen kidutuskeskukseen Afganistaniin. Häntä vesikidutettiin, roikotettiin viikon ajan pystyasennossa seinään kahlittuna, hänen päätään iskettiin seinään ja peräsuoleen ruiskutettiin ravintonestettä. Myöhemmin kidutus jatkui CIA:n pidätyskeskuksessa Puolassa.

Khalid Sheikh Mohammed puhui ensimmäisen kerran osallisuudestaan 9/11-iskuihin vuonna 2002 Al Jazeeran toimittajalle antamassaan haastattelussa.

Mohammedin mukaan kaapatuilla koneilla oli tarkoitus lentää World Trade Centerin pilvenpiirtäjien ja Pentagonin lisäksi myös Yhdysvaltojen kongressin rakennukseen Washingtonissa, mutta Yhdysvaltojen hävittäjät ampuivat alas neljännen koneen Pennsylvanian yllä.

Mohammedin mukaan Israelin tiedustelupalvelu Mossad oli tietoinen suunnitelmista. Sen sijaan Osama bin Laden ei tuntenut iskujen yksityiskohtia. Mohammed puhui bin Ladenista imperfektissä, ikään kuin hän olisi jo kuollut.