keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Tulossa on rakkauden kesä

KANSAN UUTISET 18.6.2020

Yhdysvaltojen hipsterikaupungissa Seattlessa järjestettiin yhdeksän päivän ajan mielenosoituksia poliisiväkivaltaa vastaan ja poliisit vastasivat protesteihin kyynelkaasulla ja tainnutuskranaateilla. Mutta sitten tapahtui jotain erikoista. Mellakkapoliisit pakkasivat tavaransa ja lähtivät pois protestien keskipisteenä olleelta poliisiasemalta.

Mielenosoittajat julistivat Seattlen keskustan kupeessa sijaitsevan Capitol Hillin kaupunginosan poliisivapaaksi autonomiseksi vyöhykkeeksi.

Muutaman korttelin kokoisella alueella on nyt viikon ajan järjestetty katukonsertteja, opintopiirejä, elokuvanäytöksiä ja mustien runoilijoiden esiintymisiä. Läheiseen puistoon on istutettu kasvimaita, ja paikalliset ravintolat ovat tarjonneet ilmaista vegaanipitsaa. Asunnottomille on avattu oma terveysasema.

Valtaajat vaativat kaupungin poliisilaitoksen lakkauttamista, edullisempia vuokria sekä mustien ja intiaanien historian opetusta Washingtonin osavaltion kouluissa. Poliisin määrärahat tulisi käyttää sosiaali- ja terveyspalveluihin, kaupungin vuokra-asuntoihin ja opettajien palkkoihin.

Viikonloppuna alue muistutti pikemminkin puistofestivaalia, kun kymmenet tuhannet ihmiset tulivat käymään Capitol Hillissä kaupungin halki kulkeneen Black Lives Matter -liikkeen mielenosoituksen päätteeksi.

Harva varmaan tietäisi koko Capitol Hillin valtauksesta ilman presidentti Donald Trumpin viimeaikaisia tviittejä, joissa hän nimitti valtaajia terroristeiksi ja kamaliksi anarkisteiksi ja vaati Seattlen ”radikaalivasemmistolaista” pormestaria valtaamaan alueen takaisin.

Trump oli ilmeisesti nähnyt tv:stä Fox Newsin valereportaasin paikan päältä ja manipuloidut kuvat, joissa aseistettu mies vartioi tulipalon valtaamaa mellakka-aluetta.

Vastaustviitissään Seattlen pormestari Jenny Durkan kehotti Trumpia ”painumaan takaisin bunkkeriinsa”.

Ennen tviittailua presidentin kanssa pormestari oli Seattlessa hyvin epäsuosittu. Mielenosoittajat ja kaupunginvaltuuston jäsenet vaativat häntä eroamaan sen jälkeen kun poliisit olivat ampuneet mielenosoittajia kyynelkaasulla. Kyynelkaasun käyttö oli Seattlen poliisilta nimenomaisesti kielletty – ja etenkin koronaviruksen aikaan.

Tviittien jälkeen Durkan kävi Capitol Hillissä tapaamassa valtaajia ja totesi CNN:n haastattelussa, että Seattlessa järjestetään kadunvaltauksia jatkuvasti ja ”tulossa saattaa olla rakkauden kesä”.

Seattlen poliisipäällikkö Carmen Best sanoi puolestaan sunnuntaina CBS:n haastattelussa, että poliisilaitoksen täytyy muuttua, jotta se palvelisi paremmin kaikkia kansanosia.

Poliisipäällikkö on itse musta nainen ja pormestari Durkan avoimesti lesbo.

Seattle tunnetaan maailmalla 1990-luvun suosituista grungebändeistä Nirvanasta ja Pearl Jamista, Maailman kauppajärjestön WTO:n vuoden 1999 huippukokouksen vastaisista antikapitalistisista mielenosoituksista sekä lukuisista kahviloistaan ja teknoalan suuryhtiöistä. Kahvilaketju Starbucks on kotoisin Seattlesta, samoin kuin verkkokauppa Amazon ja Microsoft.

Capitol Hill on paikallisten vaihtoehtoliikkeiden suosima kaupunginosa, josta löytyy ravintoloita, livemusiikkia ja homobaareja. Huomattava osa asukkaista kuuluu seksuaalivähemmistöihin.

Kaupunginosan väestörakenne on kuitenkin muuttunut rajusti viime vuosina, kun monet teknoalan ammattilaiset ovat hankkineet asuntoja alueelta ja vuokrat ovat kohonneet. Asunnottomien määrä Seattlessa on kolmanneksi suurin koko Yhdysvalloissa. Asunnottomista 40 prosenttia on mustia.

Capitol Hillin valtaajien kesken on viime päivänä käyty sanaharkkaa yhteisistä vaatimuksista. Monien mustien aktivistien mielestä osa valtaajista tuntuu unohtaneen, että protestissa oli alun perin kyse etenkin mustiin kohdistuvan poliisiväkivallan vastustamisesta.

Valtaajat ovat erimielisiä siitä, pitäisikö kaupungin leikata poliisilta kaikki määrärahat vai riittäisikö määrärahojen puolittaminen, jota kaupunginvaltuutetut pitävät realistisena vaihtoehtona.

Valtauksessa mukana olevat antikapitalistit taas ajavat niin sanottua Amazon-veroa, joka velvoittaisi kaupungissa toimivat suuryhtiöt maksamaan 1,3 prosentin veron palkkakuluistaan. Tulot menisivät hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.

torstai 4. kesäkuuta 2020

Poliisiväkivalta uhkaa kansanterveyttä

KANSAN UUTISET 5.6.2020

Eri puolilla Yhdysvaltoja on nyt toista viikkoa osoitettu mieltä George Floydin kuolemaa ja yleensäkin poliisiväkivaltaa vastaan. Yhdysvalloissa kuolee poliisin käyttämien voimatoimien vuoksi vuosittain noin tuhat ihmistä, keskimäärin lähes kolme ihmistä joka päivä. Luku on pysynyt ennallaan jo vuosien ajan.

Poliisin surmaamista ihmisistä suurin osa on valkoihoisia miehiä. Noin kolmasosa on mustia. Mustaihoisilla miehillä on kuitenkin valkoihoisiin verrattuna kaksi ja puoli kertaa suurempi todennäköisyys kuolla poliisin voimatoimien vuoksi. Mustien osuus Yhdysvaltojen väestöstä on 13 prosenttia.

Yhdysvaltojen tiedeakatemian viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan poliisiväkivaltaa tulisi käsitellä kansanterveysongelmana. Poliisin voimatoimet olivat tutkimuksen mukaan yksi keskeisimmistä kuolinsyistä erityisesti mustaihoisten nuorten miesten keskuudessa. 20–24-vuotiaiden mustien miesten kuolemantapauksista joka 60:s oli poliisiväkivallan aiheuttama.

Tutkijoiden mukaan yksi tuhannesta mustasta amerikkalaismiehestä todennäköisesti kuolee poliisiväkivallan seurauksena.

George Floydin kuolema oli tilastoihin nähden epätavallinen useastakin syystä. 46-vuotias Floyd oli selvästi vanhempi kuin useimmat poliisiväkivallan vuoksi surmansa saaneet. Floyd tukehdutettiin kuoliaaksi ruokakaupan edessä Minneapolisissa vielä valoisaan aikaan. Surmalla oli lukuisia silminnäkijöitä. Floydin kuolema taltioitiin kännykkävideoille, jotka lähtivät nopeasti leviämään, aluksi Facebookissa.

Myös kuolintapa oli poikkeuksellinen. Vain yksi prosentti poliisin surmaamista ihmisistä Yhdysvalloissa kuolee pahoinpitelyn tai tukehduttamisen tuloksena. Viime vuonna poliisin pahoinpitelyn tai kuristusotteen seurauksena kuoli 11 ihmistä. Heistä kolme oli mustaihoisia.

Suurin osa Yhdysvaltojen poliisiväkivallan uhreista (96 %) kuolee poliisin luodista. Surmatuista 60 prosentilla oli hallussaan ampuma-ase. Useimmilla muilla oli teräaseita tai muita lyömäaseita. Noin kymmenellä prosentilla surmatuista ei ollut kuitenkaan minkäänlaista asetta. Kuusi prosenttia ei lainkaan uhannut poliisia tai sivullisia.

Vuoden 2015 jälkeen aseettomilla mustaihoisilla miehillä on ollut neljä kertaa suurempi todennäköisyys kuolla poliisin luodista kuin aseettomilla valkoihoisilla miehillä. Tämä lukema on tosin pienentynyt viime vuosina. Samalla valkoisten suhteellinen osuus kaikista poliisin surmaamista ihmisistä on kasvanut hieman. Yhä useammat poliisin surmaamat valkoihoisiset amerikkalaiset ovat olleet mielenterveysongelmista kärsiviä miehiä.

Poliisin voimankäytöstä johtuneista kuolemantapauksista vain yksi sadasta on johtanut syytteisiin tuomioistuimessa.

Poliisiviranomaiset eivät itse pidä luotettavaa tilastoa poliisin voimankäytön aiheuttamista kuolemantapauksista. Kattavat tiedot löytyvät kansalaisaktiivien ylläpitämiltä sivustoilta ja Washington Post -lehden verkkosivuilta. Washington Post alkoi koota tilastoja poliisiväkivallan aiheuttamista kuolemantapauksista vuonna 2015, sen jälkeen kun poliisi ampui kuoliaaksi 18-vuotiaan aseettoman mustaihoisen Michael Brownin Fergusonin kaupungissa lähellä St. Louisia.

Tutkijat ovat yrittäneet löytää syitä siihen, miksi poliisi surmaa mustia suhteellisesti selvästi enemmän kuin muiden väestöryhmien edustajia. Yhden selityksen mukaan mustat asuvat useammin korkean rikollisuuden alueilla.

Black Lives Matter -liikkeen kokoamien tilastojen mukaan kuolemaan johtaneen poliisiväkivallan määrällä ei ole ollut kuitenkaan mitään yhteyttä väkivaltarikollisuuden määrän kanssa kyseisillä alueilla.

Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan mustia ei kohdeltu kiinniottotilanteissa väkivaltaisemmin kuin valkoisia, mutta poliisi pysäyttää mustia ja latinoja useammin esimerkiksi liikenteessä.

Verkkolehti Voxin selvityksessä havaittiin, että poliisiampumisia tehdään enemmän niissä osavaltioissa, joissa on löyhemmät aselait ja ihmisillä on enemmän ampuma-aseita.

Kansainvälisessä vertailussa Yhdysvallat on omaa luokkaansa. Maassa ei ole juuri enempää väkivaltarikollisuutta kuin muissa länsimaissa, mutta poliisi ampuu ihmisiä kuoliaaksi kymmeniä tai satoja kertoja useammin. Suomessa poliisin luoteihin on kuollut yhdeksän ihmistä sitten vuoden 2000.