torstai 19. marraskuuta 2020

Shell on täällä tuomiolla

KANSAN UUTISET 20.11.2020

Nigeriassa ja myös monissa muissa maissa järjestettiin viime viikolla kirjailija Ken Saro-Wiwan ja kahdeksan muun ogoniaktivistin teloitusten 25-vuotismuistotilaisuuksia. Marraskuussa 1995 Nigerian silloiset sotilasviranomaiset hirttivät Saro-Wiwan ja muut ogonimiehet sotilastuomioistuimessa järjestetyn näytösoikeudenkäynnin jälkeen, jossa ogonimiehiä syytettiin paikallisen päällikön surmasta.

Ennen vangitsemistaan Saro-Wiwa oli onnistunut organisoimaan väkivallattoman kansannousun Ogonimaassa Nigerian tärkeimpiin kuuluvalla öljyntuotantoalueella. Ogonit ajoivat öljy-yhtiö Shellin pois alueeltaan ja vaativat yhtiötä maksamaan korvauksia vuosikymmeniä jatkuneesta ympäristötuhosta.

Viime viikon muistotilaisuuksissa keskeisenä teemana oli vaatimus ogonimiesten tuomioiden kumoamisesta ja vahingonkorvausten maksamisesta heidän omaisilleen.

Ken Saro-Wiwa ennusti jo oikeudenkäynnin aikana, että myös Shell joutuisi vielä vastaamaan tekemisistään tuomioistuimessa. Nyt tuo ennuste on toteutunut samaan aikaan kolmessa eri Euroopan maassa, yhtiön molemmissa kotimaissa Hollannissa ja Britanniassa sekä Italiassa.

Haagissa Hollannissa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä neljän surmatun ogonimiehen lesket vaativat Shelliltä vahingonkorvauksia ja julkista anteeksipyyntöä yhtiön osallisuudesta aviomiestensä vangitsemiseen ja teloitukseen.

Syyskuussa järjestetyssä oikeudenistunnossa nigerialaiset todistajat kertoivat, että Shellin edustajat olivat maksaneet heille lahjuksia ja luvanneet heille työpaikkoja, mikäli he antaisivat viranomaisille tekaistuja todistajanlausuntoja Saro-Wiwan ja muiden ogonimiesten osallisuudesta paikallisen päällikön surmaan.

Shellin tiedetään myös pyytäneen sotilaita Ogonimaahan turvaamaan öljyntuotantoa. Shell maksoi palkkaa turvallisuusjoukoille ja kuljetti heitä helikoptereilla ja pikaveneillä.

Toisessa Haagissa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä neljä nigerialaista maanviljelijää ja kalastajaa eri puolilta Nigerjoen suistomaata vaatii Shelliä puhdistamaan öljyn saastuttamat alueet ja maksamaan vahingonkorvauksia öljytuhojen aiheuttamasta elinkeinonmenetyksestä. Shellin putkivuodot tuhosivat viljelymaita ja arvokkaita kalankasvattamoja.

Shellin mukaan putkivuodot johtuvat Nigeriassa yleensä sabotaasista. Hollantilaistuomioistuimen teettämän selvityksen mukaan Shellin putket olivat kuitenkin vanhoja ja ruostuneita eivätkä vastanneet alan vähimmäisstandardeja. Tuomioistuimen ratkaisu kuullaan joulukuussa.

Hollannin Maan ystävät on antanut nigerialaisille kanteentekijöille oikeusapua.

Lontoossa Britannian korkein oikeus päätti kesällä ottaa käsittelyyn kahden nigerialaisen paikkakunnan asukkaiden nostaman ryhmäkanteen Shelliä vastaan. Alempien oikeusasteiden mielestä Lontoossa rekisteröity Shell-konserni ei ollut juridisessa vastuussa yhtiön nigerialaisen tytäryhtiön aiheuttamista ympäristötuhoista.

Yli 40 000 ihmisen ryhmäkanne perustuu pitkälti YK:n ympäristöjärjestön Unepin vuonna 2011 julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan Ogalen kylässä Ogonimaassa pohjaveden öljypitoisuus ylitti sallitut arvot yli tuhatkertaisesti.

Terveysviranomaisten määräyksestä kylään vedettiin vesiputki, mutta se ei ole ollut enää toiminnassa yli kahteen vuoteen.

Milanossa paikalliset syyttäjäviranomaiset vaativat Shellin ja italialaisen öljy-yhtiön Enin nykyisille ja entisille johtajille pitkiä vankeusrangaistuksia massiivisista korruptiorikoksista. Syytteen mukaan öljy-yhtiöt olivat yksissä tuumin maksaneet 1,3 miljardia dollaria lahjuksia Nigerian entiselle öljyministerille öljynporausoikeuksista maan rannikon edustalla.

Syyttäjä vaatii Enin toimitusjohtajalle kahdeksan vuoden vankeutta lahjuksen antamisesta ja entiselle Shellin johtajalle seitsemän vuoden vankeutta. Nigerian entiselle öljyministerille vaaditaan kymmenen vuoden vankeusrangaistusta lahjuksen ottamisesta. Jutussa on syytettynä myös Britannian salaisen palvelun MI6:n entisiä agentteja.

Öljy-yhtiöt kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Tuomioistuimen päätöstä odotetaan ensi vuoden alkupuolella.

torstai 5. marraskuuta 2020

Tökerösti järjestetyt vaalit

KANSAN UUTISET 6.11.2020

Tansaniassa järjestettiin viime viikolla vaalit, joiden tulos muistuttaa entisen itäblokin maiden vaaleja. Tansanian vaalikomission julkistamien virallisten tulosten mukaan istuva presidentti John Magufuli sai presidentinvaalissa 85 prosenttia äänistä ja opposition pääehdokas Tundu Lissu vaivaiset 13 prosenttia äänistä.

Tansaniassa monet ovat ihmetelleet etenkin opposition ehdokkaan saamaa äänimäärää. Tundu Lissun edustamalla Chadema-puolueella on kahdeksan miljoonaa jäsentä eri puolilla maata, mutta vaalituloksen mukaan hän sai vain vajaa kaksi miljoonaa ääntä.

Parlamenttivaaleissa kaava oli sitäkin suoraviivaisempi, kun hallitseva Vallankumouksen puolue CCM sai 97 prosenttia kansanedustajan paikoista. Virallisten tulosten mukaan kolme oppositiopuoluetta sai joitakin yksittäisiä hajapaikkoja ja kaikkein tunnetuimmat oppositiojohtajat joutuivat huomaamaan hävinneensä vaaleissa melko tuntemattomille valtapuolueen ehdokkaille.

Opposition presidenttiehdokas Tundu Lissu ennusti kutakuinkin tämänkaltaista tulosta puhuessaan kannattajilleen vaalipäivän aattona. Lissun mukaan eräät vaalikomission jäsenet olivat paljastaneet hänelle, että vaalituloksista oli jo päätetty etukäteen ja lomakkeita oli täytetty ennalta sovittujen tulosten mukaisesti.

Väitteiden mukaan istuvalle presidentille olisi jo ennen vaaleja päätetty antaa 12 miljoonaa ääntä – eli vain hieman vähemmän kuin hänen virallisen vaalituloksen mukaan saamat 12,5 miljoonaa ääntä. Vaalikomission puheenjohtaja on kiistänyt väitteet vaalivilpistä.

Valtapuolue CCM on hallinnut Tansaniaa 1970-luvulta asti ja sitäkin ennen toisella nimellä. Kaikki maan presidentit ovat tulleet CCM-puolueesta.

Tansania siirtyi monipuoluejärjestelmään vuonna 1992, ja ensimmäiset monipuoluevaalit pidettiin vuonna 1994. Sitä ennen maassa oli vain yksi sallittu puolue, joka 1980-luvulle saakka noudatti afrikkalaisen sosialismin ideologiaa karismaattisen presidentti Julius Nyereren johdolla. Noista ajoista lähtien CCM:n tunnuksena on ollut kuokka ja vasara.

Sosialistisesta taustastaan huolimatta Tansanian poliittista järjestelmää on pidetty suhteellisen vapaana ja vaaleja rehellisinä. CCM on ollut selvästi suosituin puolue maaseudulla, missä suurin osa väestöstä elää vielä tänä päivänä.

Tansania on ollut myös Suomen ja muiden Pohjoismaiden tärkein kehitysavun kohdemaa 1970-luvulta vuoteen 2015 asti, jolloin presidentti Magufuli tuli valtaan.

Tämänkertaiset vaalit olivat kuitenkin monella tapaa toisenlaiset kuin Tansanian aiemmat vaalit.

Oppositiopuolueita kiellettiin järjestämästä vaalitilaisuuksia, ja oppositiojohtajia vangittiin, hakattiin sairaalakuntoon tai yritettiin murhata. Useilta sadoilta opposition ehdokkailta evättiin ehdokkuus parlamenttivaaleissa tai paikallisvaaleissa. Viime vuosina maan kaikki kriittiset sanomalehdet ja verkkomediat on kielletty vuoron perään.

Vaalipäivänä oppositiopuolueiden edustajia ei lainkaan päästetty äänestyspaikoille seuraamaan ääntenlaskentaa. Eri puolilta maata kerrottiin kuitenkin tapauksista, joissa vaalivirkailijat tulivat äänestyspaikoille etukäteen täytettyjen äänestyslippujen kanssa. Yhdessä tapauksessa laatikollinen täynnä valmiiksi täytettyjä vaalituloslomakkeita putosi kuorma-auton lavalta.

Koko maassa verkko ja sosiaaliset mediat suljettiin vaalien ajaksi. Myös tekstiviestien lähettäminen estettiin. Ulkomaisia vaalitarkkailijoita ei päästetty maahan, eikä kansainväliselle medialle annettu akkreditointia.

Uutistoimistojen mukaan Sansibarilla turvallisuusjoukot surmasivat ainakin kymmenen opposition kannattajaa.

Maanantaina oppositiopuolueet olivat järjestämässä Dar es Salaamissa suurmielenosoituksen, jossa oli tarkoitus vaatia uusia vaaleja väitetyn vaalivilpin vuoksi. Poliisi kuitenkin esti ihmisten pääsyn mielenosoitukseen, ja oppositiopuolueiden johtajat vangittiin syytettynä terrorismista.

Myös opposition presidenttiehdokas Tundu Lissu pidätettiin tiistaina Saksan suurlähetystön portilla. Lissu päästettiin lopulta vapaaksi kahden tunnin kuulustelun jälkeen, ja hän lähti poliisilaitokselta Saksan suurlähettilään kyydissä tämän virka-asunnolle.