KANSAN UUTISET 31.12.2020
Koronarajoitukset ja karanteenit ovat vuonna 2020 kiihdyttäneet perinteisen uutismedian talouskriisiä, kun mainostulot ovat vähentyneet ja sanomalehtien irtomyynti on monin paikoin romahtanut.
Pelkästään Yhdysvalloissa lähes 40 000 toimittajaa irtisanottiin viime keväänä ja lukuisat paikallislehdet lopettivat toimintansa kokonaan.
Monissa muissa koronan pahiten riivaamissa maissa median talousvaikeudet ovat olleet sitä suuremmat, mitä enemmän sanomalehtiä on tavattu ostaa irtonumeroina. Vaikka ihmisten tiedontarve on kasvanut koronan vuoksi, esimerkiksi Brasiliassa, Intiassa ja Keniassa toimittajia on irtisanottu tai heidän palkkojaan on leikattu pahimmillaan 50 prosentilla.
Karanteeniajan voittajia ovat olleet monet YouTube-kanavat, pelifirmat sekä somen kautta markkinoidut erilaiset kotiharraste- ja kuntoilusivustot.
Kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö esitti omana kantanaan jo huhtikuussa, että korona sai levitä Kiinassa ja Iranissa lähinnä tiedon pimittämisen ja sensuurin takia.
Järjestön mukaan Kiinan viranomaiset käyttivät koronaa myös verukkeena paikallisen sosiaalisen median valvonnan tehostamiseen muun muassa sensuroimalla kaikki viestit, joissa viitattiin jollain tavalla uuteen virustautiin.
Iranissa maan ensimmäisistä koronakuolemista kerrottiin hallitusta lähellä olevissa medioissa. Viranomaisten mukaan koronatapaukset oli jäljitetty Qomin kaupungissa sijaitseviin islamilaisiin oppilaitoksiin, joissa oli opiskelijoita myös Kiinasta.
Mutta sen jälkeen kun tieto Iranin koronakuolemista oli julkistettu, viranomaiset tekivät sananvapausjärjestön mukaan kaikkensa, jotta koronan leviämisen laajuus ei olisi paljastunut.
Iranissa sanomalehtien myynti kiellettiin, jotta korona ei olisi tarttunut sanomalehtipaperin välityksellä. Koronan ehkäisemisen varjolla printtilehdet kiellettiin keväällä myös Arabiemiraateissa, Jordaniassa ja Marokossa.
Monissa maissa kriittisiä tiedotusvälineitä suljettiin poikkeuslakien nojalla, yleensä sen jälkeen kun niitä oli syytetty valeuutisten levittämisestä. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön mukaan kuitenkin viranomaiset ja heidän kiihkeät kannattajansa olivat yleensä vastuussa valheiden ja harhaanjohtavien tietojen levittämisestä.
Kymmeniä paikallisia medioita suljettiin koronauutisten vuoksi Egyptissä, Filippiineillä, Irakin Kurdistanissa ja Tansaniassa.
Tansaniassa koronasta sai uutisoida pelkästään viranomaisten ilmoittamia tietoja.
Irakissa uutistoimisto Reutersin toimilupa kumottiin koronaa koskevan uutisen julkaisemisen jälkeen. Uutisen mukaan viranomaiset olivat kieltäneet lääkäreitä puhumasta medialle maan koronatilanteesta. Kiinasta puolestaan karkotettiin keväällä ainakin 16 ulkomaista kirjeenvaihtajaa.
Venäjällä, Unkarissa ja Algeriassa säädettiin ankarat rangaistukset koronaa koskevien ”valeuutisten” levittämisestä. Väärien tietojen julkaisemisesta voi joutua pahimmillaan viideksi vuodeksi vankilaan.
Oma lukunsa olivat maat, joiden johtajat ovat vähätelleet koronan vaarallisuutta ja syyttäneet mediaa pelon lietsonnasta. Valko-Venäjällä presidentti Aljaksandr Lukašenka ehdotti koronan ehkäisyksi saunomista ja vodkaa. Tansaniassa presidentti John Magufuli kehotti ihmisiä rukoilemaan ja höyryhengittämään perinteistä lääkekasvia karvasvernoniaa.
Keväällä kymmeniä toimittajia vangittiin viranomaisten koronatoimia kyseenalaistavien uutisten vuoksi Kiinassa, Egyptissä, Filippiineillä ja Ruandassa. Joulukuun alussa ainakin kahdeksan toimittajaa oli koronajuttujensa vuoksi edelleen vankilassa.
Ainakin neljä toimittajaa on kuollut koronaan vankilassa tai saatuaan tartunnan vankilassa.
Egyptiläinen veteraanitoimittaja Mohamed Monir pidätettiin kesäkuussa hänen kirjoitettuaan Al-Jazeeran arabiankieliselle verkkosivustolle artikkelin, jossa hän arvosteli Egyptin hallituksen koronatoimia ja maan sairaaloiden vähäisiä resursseja koronapotilaiden hoidossa. Diabetesta sairastanut Monir sai vankilassa koronatartunnan ja päästettiin vapaaksi. Hän kuoli koronaan muutaman päivän kuluttua sairaalassa Kairossa.
keskiviikko 30. joulukuuta 2020
torstai 17. joulukuuta 2020
Monta tapaa pimittää tietoa
KANSAN UUTISET 18.12.2020
Viime viikolla vietettiin Maailman lehdistönvapauden päivää etäkokouksena tietokoneruutujen ääressä ja seitsemän kuukautta myöhässä perinteisestä aikataulusta. Lehdistönvapauden päivän kansainvälinen päätapahtuma piti alun perin järjestää Haagissa Hollannissa toukokuussa, mutta konferenssia jouduttiin siirtämään koronan vuoksi useaan kertaan.
Tänä vuonna lehdistönvapauden konferenssin keskeisiä aiheita olivat koronan vaikutukset tiedonvälitykseen, verkkohäirintä sekä toimittajien murhat, joista suurin osa jää edelleen selvittämättä.
Toimittajat eri puolilla maailmaa ovat tehneet tärkeää työtä välittäessään tietoa koronasta, sen leviämisestä ja ehkäisystä ja ihmisten elämästä pandemian eri vaiheissa, mutta koronan varjolla hallitukset ovat myös asettaneet uusia rajoituksia toimittajien työlle. Hallitusten koronatoimia arvostelleita toimittajia on vangittu monissa maissa, ja mediayhtiöt ovat irtisanoneet työntekijöitään heikentyneen talouden vuoksi.
YK:n kasvatus- ja kulttuurijärjestön Unescon julkistamassa raportissa kerrottiin hälyttäviä tietoja verkkohäirinnästä ja erityisesti naistoimittajiin kohdistuvan verkkouhkailun laajuudesta. 125 maassa haastatelluista naistoimittajista lähes joka toinen oli saanut vihapostia tai lähentelyviestejä ja joka neljättä oli uhattu fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla. 41 prosenttia vastaajista sanoi joutuneensa järjestelmällisen disinformaatiokampanjan kohteeksi.
Uhkailujen ja muun häirinnän seurauksena useimmat vastaajat olivat vähentäneet somenkäyttöä ja pyrkineet välttämään tiettyjen aiheiden käsittelemistä työssään. Jotkut olivat vaihtaneet työpaikkaa tai luopuneet toimittajan työstä kokonaan.
Lehdistönvapauden suurimpana esteenä on perinteisesti pidetty sensuuria, eli sitä, että mediat eivät saa julkaista mitään ilman viranomaisten etukäteen antamaa hyväksyntää. Riippumattoman median ennakkosensuurista on kuitenkin luovuttu miltei kaikkialla, ainakin periaatteessa.
Myanmarissa ennakkosensuuri lopetettiin vuonna 2012. Sitä ennen sanomalehdet ilmestyvät vain kerran viikossa, jotta viranomaiset ehtivät syynätä läpi jokaisen artikkelin ennen lehden painoonmenoa.
Ennakkosensuurin sijaan monissa maissa sanomalehtien kokonaisia painoksia on takavarikoitu, tai lehden julkaiseminen on kielletty viranomaisten päätöksellä. Esimerkkejä löytyy eri puolilta maailmaa Valko-Venäjältä Tansaniaan. Radio- ja tv-kanavia on suljettu tänä vuonna muun muassa Turkissa ja Gambiassa.
Kiina, Iran ja Venäjä estävät säännönmukaisesti pääsyn monille ulkomaisille verkkosivuille tai sosiaalisen median alustoille. Turkki puolestaan kielsi vuosien ajan ihmisten pääsyn lukemaan Wikipedian artikkeleita.
Myanmarissa, Kirgisiassa, Intiassa ja viimeksi Etiopiassa verkkoon pääsy on estetty kokonaan eräissä osissa maata. Monissa Afrikan maissa internetyhteydet on katkaistu vaalien ajaksi.
Oma lukunsa ovat sitten ne maat, joissa mitään riippumatonta mediaa ei ole olemassa. Yhdysvaltalaisen Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan media toimii puhtaasti hallituksen äänitorvena ainakin Eritreassa, Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Saudi-Arabiassa ja Turkmenistanissa.
Ääriesimerkkejä sensuurista edustavat toimittajien vangitsemiset tai murhat. Tällä hetkellä eri puolilla maailmaa ainakin 274 journalistia on vangittuna työnsä vuoksi, useimmat heistä tekaistujen syytteiden nojalla tai ilman minkäänlaista oikeudenkäyntiä. Vangittuna olevien toimittajien määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Eniten vangittuja toimittajia on Kiinassa, Turkissa, Egyptissä ja Eritreassa.
Tänä vuonna ammattinsa vuoksi on surmattu ainakin 28 journalistia, mikä on puolet vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että suurin osa surmista on ollut tarkoituksellisia murhia.
Toimittajia murhattiin eniten Meksikossa ja Filippiineillä. Molemmissa maissa murhatut toimittajat olivat pääasiassa paikallisten medioiden toimittajia, jotka olivat raportoineet rikollisliigojen tekemistä surmista ja kytköksistä paikallisten poliitikkojen kanssa.
Viime viikolla vietettiin Maailman lehdistönvapauden päivää etäkokouksena tietokoneruutujen ääressä ja seitsemän kuukautta myöhässä perinteisestä aikataulusta. Lehdistönvapauden päivän kansainvälinen päätapahtuma piti alun perin järjestää Haagissa Hollannissa toukokuussa, mutta konferenssia jouduttiin siirtämään koronan vuoksi useaan kertaan.
Tänä vuonna lehdistönvapauden konferenssin keskeisiä aiheita olivat koronan vaikutukset tiedonvälitykseen, verkkohäirintä sekä toimittajien murhat, joista suurin osa jää edelleen selvittämättä.
Toimittajat eri puolilla maailmaa ovat tehneet tärkeää työtä välittäessään tietoa koronasta, sen leviämisestä ja ehkäisystä ja ihmisten elämästä pandemian eri vaiheissa, mutta koronan varjolla hallitukset ovat myös asettaneet uusia rajoituksia toimittajien työlle. Hallitusten koronatoimia arvostelleita toimittajia on vangittu monissa maissa, ja mediayhtiöt ovat irtisanoneet työntekijöitään heikentyneen talouden vuoksi.
YK:n kasvatus- ja kulttuurijärjestön Unescon julkistamassa raportissa kerrottiin hälyttäviä tietoja verkkohäirinnästä ja erityisesti naistoimittajiin kohdistuvan verkkouhkailun laajuudesta. 125 maassa haastatelluista naistoimittajista lähes joka toinen oli saanut vihapostia tai lähentelyviestejä ja joka neljättä oli uhattu fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla. 41 prosenttia vastaajista sanoi joutuneensa järjestelmällisen disinformaatiokampanjan kohteeksi.
Uhkailujen ja muun häirinnän seurauksena useimmat vastaajat olivat vähentäneet somenkäyttöä ja pyrkineet välttämään tiettyjen aiheiden käsittelemistä työssään. Jotkut olivat vaihtaneet työpaikkaa tai luopuneet toimittajan työstä kokonaan.
Lehdistönvapauden suurimpana esteenä on perinteisesti pidetty sensuuria, eli sitä, että mediat eivät saa julkaista mitään ilman viranomaisten etukäteen antamaa hyväksyntää. Riippumattoman median ennakkosensuurista on kuitenkin luovuttu miltei kaikkialla, ainakin periaatteessa.
Myanmarissa ennakkosensuuri lopetettiin vuonna 2012. Sitä ennen sanomalehdet ilmestyvät vain kerran viikossa, jotta viranomaiset ehtivät syynätä läpi jokaisen artikkelin ennen lehden painoonmenoa.
Ennakkosensuurin sijaan monissa maissa sanomalehtien kokonaisia painoksia on takavarikoitu, tai lehden julkaiseminen on kielletty viranomaisten päätöksellä. Esimerkkejä löytyy eri puolilta maailmaa Valko-Venäjältä Tansaniaan. Radio- ja tv-kanavia on suljettu tänä vuonna muun muassa Turkissa ja Gambiassa.
Kiina, Iran ja Venäjä estävät säännönmukaisesti pääsyn monille ulkomaisille verkkosivuille tai sosiaalisen median alustoille. Turkki puolestaan kielsi vuosien ajan ihmisten pääsyn lukemaan Wikipedian artikkeleita.
Myanmarissa, Kirgisiassa, Intiassa ja viimeksi Etiopiassa verkkoon pääsy on estetty kokonaan eräissä osissa maata. Monissa Afrikan maissa internetyhteydet on katkaistu vaalien ajaksi.
Oma lukunsa ovat sitten ne maat, joissa mitään riippumatonta mediaa ei ole olemassa. Yhdysvaltalaisen Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan media toimii puhtaasti hallituksen äänitorvena ainakin Eritreassa, Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Saudi-Arabiassa ja Turkmenistanissa.
Ääriesimerkkejä sensuurista edustavat toimittajien vangitsemiset tai murhat. Tällä hetkellä eri puolilla maailmaa ainakin 274 journalistia on vangittuna työnsä vuoksi, useimmat heistä tekaistujen syytteiden nojalla tai ilman minkäänlaista oikeudenkäyntiä. Vangittuna olevien toimittajien määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Eniten vangittuja toimittajia on Kiinassa, Turkissa, Egyptissä ja Eritreassa.
Tänä vuonna ammattinsa vuoksi on surmattu ainakin 28 journalistia, mikä on puolet vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että suurin osa surmista on ollut tarkoituksellisia murhia.
Toimittajia murhattiin eniten Meksikossa ja Filippiineillä. Molemmissa maissa murhatut toimittajat olivat pääasiassa paikallisten medioiden toimittajia, jotka olivat raportoineet rikollisliigojen tekemistä surmista ja kytköksistä paikallisten poliitikkojen kanssa.
torstai 3. joulukuuta 2020
Tigren sodan syyt ja seuraukset
KANSAN UUTISET 4.12.2020
Etiopian pohjoisessa Tigren osavaltiossa on nyt käyty sotaa kuukauden verran, eikä pikaista loppua näy, vaikka maan pääministeri Abiy Ahmed julisti maanantaina, että Etiopian armeija oli vallannut osavaltion pääkaupungin Mekellen ja osavaltion johtajien käynnistämä kapina oli päättynyt.
Pääministerin mukaan taisteluissa ei ole kuollut ainuttakaan siviiliä. Avustusjärjestöt ja ihmisoikeusjärjestöt puhuvat kuitenkin sadoista tai tuhansista kuolonuhreista, joista suurin osa on saanut surmansa ilmaiskuissa tai asejoukkojen kostohyökkäyksissä siviilejä vastaan.
Sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet taisteluja Tigren maaseudulle, osa heistä osavaltion viranomaisten kehotuksesta. Pelkästään Mekellessä asui ennen väkivaltaisuuksia yli 500 000 ihmistä. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat lähteneet Tigren länsiosista naapurimaahan Sudaniin.
Alueelta on ollut vaikeaa saada täysin luotettavia tietoja, sillä Etiopian hallitus on katkaissut puhelin- ja tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelun koko osavaltion alueella. Ruokakuljetukset on pysäytetty osavaltion rajalle.
Abiy Ahmedin ja Tigren johtajien välillä on ollut kitkaa siitä lähtien kun Ahmedista tuli Etiopian pääministeri vuonna 2018. Vastaehdokkaana oli Tigren osavaltion presidentti Debretsion Gebremichael, joka oli aiemmin Etiopian varapääministeri.
110 miljoonan asukkaan Etiopia on liittovaltio, jossa yksittäisillä osavaltioilla on laaja itsehallinto ja omat asevoimat. Perustuslain mukaan osavaltiolla on myös oikeus julistautua itsenäiseksi valtioksi.
Tigren osavaltiosta kotoisin olevat tigret olivat 1990-luvun alusta asti keskeisimmissä asemissa Etiopian hallituksessa ja sotavoimissa. Valta-asema johtui siitä, että Tigren kansan vapautusrintama (TPLF) oli ollut päävastuussa, kun Neuvostoliiton tukema sotilasdiktatuuri ajettiin vallasta pitkään jatkuneen sisällissodan päätteeksi vuonna 1991.
Abiy Ahmedin valtaantulon jälkeen tigret on kuitenkin syrjäytetty hallituksesta ja entisiä ministereitä ja upseereja vastaan on nostettu syytteitä korruptiosta ja ihmisoikeusrikkomuksista.
Tigren johtajat vastustivat myös rauhansopimusta Eritrean kanssa, josta Abiy Ahmedille myönnettiin viime vuonna Nobelin rauhanpalkinto.
Viime kuukauden taistelujen yhtenä pontimena oli Abiy Ahmedin päätös siirtää viime keväälle kaavaillut parlamenttivaalit ja osavaltioiden vaalit ensi vuoteen koronan takia. Tigren johtajat vastustivat vaalien lykkäämistä, sillä heidän mielestään Abiy Ahmedin uudistuspolitiikan kannatus olisi pitänyt mitata vaaleissa.
Tigren osavaltiossa järjestettiin syyskuussa vaalit, jotka TPLF voitti ylivoimaisesti. Abiy Ahmedin hallitus ja hänen johtamansa Hyvinvointipuolue (PP) pitivät Tigren vaaleja kuitenkin laittomina. Etiopian parlamentti päätti katkaista kaikki liittovaltion maksut Tigren osavaltiolle.
Etiopian armeija keskitti joukkoja Tigren rajoille ja myös uuden liittolaisen Eritrean alueelle. Ennen kuin liittovaltion joukot ehtivät hyökätä Tigreen, TPLF:n tigreläissotilaat ottivat valvontaansa alueella olevat kasarmit ja hyökkäsivät Mekellessä sijaitsevaan armeijan pohjoiseen esikuntaan. Hallitusarmeija aloitti välittömästi ilmaiskut ja käynnisti maahyökkäykset eri puolille Tigreä. Ahmed kutsui TPLF:n johtajia terroristeiksi eikä suostunut neuvottelemaan rauhasta.
Lyhyellä aikavälillä armeijan sotaretki todennäköisesti vahvistaa Abiy Ahmedin asemaa maan muiden väestöryhmien keskuudessa. Mutta taistelut Tigressä tulevat jatkumaan.
Etiopian asevoimien sotilaista lähes puolet on kotoisin Tigrestä ja taistelee nyt kotiosavaltion puolella. Lisäksi Tigren osavaltioarmeijalla ja puolisotilaallisilla joukoilla on riveissään yli 250 000 miestä. TPLF:llä on vuosikymmenten kokemus sissisodasta ja taisteluista Eritreaa vastaan. Tigret ovat ylpeitä omasta itsehallinnostaan, joka on ansaittu taistelemalla.
Marraskuun aikana TPLF on ampunut ohjuksia paitsi Etiopian joukkoja vastaan myös naapuriosavaltioihin ja Eritrean pääkaupunkiin Asmaraan. Pahimmassa tapauksessa luvassa voi olla pitkään kestävä sissisota, joka heikentää Etiopian asemaa alueellisena suurvaltana ja romahduttaa maan talouskasvun, joka on ollut viime vuosina yksi maailman nopeimmista.
Etiopian pohjoisessa Tigren osavaltiossa on nyt käyty sotaa kuukauden verran, eikä pikaista loppua näy, vaikka maan pääministeri Abiy Ahmed julisti maanantaina, että Etiopian armeija oli vallannut osavaltion pääkaupungin Mekellen ja osavaltion johtajien käynnistämä kapina oli päättynyt.
Pääministerin mukaan taisteluissa ei ole kuollut ainuttakaan siviiliä. Avustusjärjestöt ja ihmisoikeusjärjestöt puhuvat kuitenkin sadoista tai tuhansista kuolonuhreista, joista suurin osa on saanut surmansa ilmaiskuissa tai asejoukkojen kostohyökkäyksissä siviilejä vastaan.
Sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet taisteluja Tigren maaseudulle, osa heistä osavaltion viranomaisten kehotuksesta. Pelkästään Mekellessä asui ennen väkivaltaisuuksia yli 500 000 ihmistä. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat lähteneet Tigren länsiosista naapurimaahan Sudaniin.
Alueelta on ollut vaikeaa saada täysin luotettavia tietoja, sillä Etiopian hallitus on katkaissut puhelin- ja tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelun koko osavaltion alueella. Ruokakuljetukset on pysäytetty osavaltion rajalle.
Abiy Ahmedin ja Tigren johtajien välillä on ollut kitkaa siitä lähtien kun Ahmedista tuli Etiopian pääministeri vuonna 2018. Vastaehdokkaana oli Tigren osavaltion presidentti Debretsion Gebremichael, joka oli aiemmin Etiopian varapääministeri.
110 miljoonan asukkaan Etiopia on liittovaltio, jossa yksittäisillä osavaltioilla on laaja itsehallinto ja omat asevoimat. Perustuslain mukaan osavaltiolla on myös oikeus julistautua itsenäiseksi valtioksi.
Tigren osavaltiosta kotoisin olevat tigret olivat 1990-luvun alusta asti keskeisimmissä asemissa Etiopian hallituksessa ja sotavoimissa. Valta-asema johtui siitä, että Tigren kansan vapautusrintama (TPLF) oli ollut päävastuussa, kun Neuvostoliiton tukema sotilasdiktatuuri ajettiin vallasta pitkään jatkuneen sisällissodan päätteeksi vuonna 1991.
Abiy Ahmedin valtaantulon jälkeen tigret on kuitenkin syrjäytetty hallituksesta ja entisiä ministereitä ja upseereja vastaan on nostettu syytteitä korruptiosta ja ihmisoikeusrikkomuksista.
Tigren johtajat vastustivat myös rauhansopimusta Eritrean kanssa, josta Abiy Ahmedille myönnettiin viime vuonna Nobelin rauhanpalkinto.
Viime kuukauden taistelujen yhtenä pontimena oli Abiy Ahmedin päätös siirtää viime keväälle kaavaillut parlamenttivaalit ja osavaltioiden vaalit ensi vuoteen koronan takia. Tigren johtajat vastustivat vaalien lykkäämistä, sillä heidän mielestään Abiy Ahmedin uudistuspolitiikan kannatus olisi pitänyt mitata vaaleissa.
Tigren osavaltiossa järjestettiin syyskuussa vaalit, jotka TPLF voitti ylivoimaisesti. Abiy Ahmedin hallitus ja hänen johtamansa Hyvinvointipuolue (PP) pitivät Tigren vaaleja kuitenkin laittomina. Etiopian parlamentti päätti katkaista kaikki liittovaltion maksut Tigren osavaltiolle.
Etiopian armeija keskitti joukkoja Tigren rajoille ja myös uuden liittolaisen Eritrean alueelle. Ennen kuin liittovaltion joukot ehtivät hyökätä Tigreen, TPLF:n tigreläissotilaat ottivat valvontaansa alueella olevat kasarmit ja hyökkäsivät Mekellessä sijaitsevaan armeijan pohjoiseen esikuntaan. Hallitusarmeija aloitti välittömästi ilmaiskut ja käynnisti maahyökkäykset eri puolille Tigreä. Ahmed kutsui TPLF:n johtajia terroristeiksi eikä suostunut neuvottelemaan rauhasta.
Lyhyellä aikavälillä armeijan sotaretki todennäköisesti vahvistaa Abiy Ahmedin asemaa maan muiden väestöryhmien keskuudessa. Mutta taistelut Tigressä tulevat jatkumaan.
Etiopian asevoimien sotilaista lähes puolet on kotoisin Tigrestä ja taistelee nyt kotiosavaltion puolella. Lisäksi Tigren osavaltioarmeijalla ja puolisotilaallisilla joukoilla on riveissään yli 250 000 miestä. TPLF:llä on vuosikymmenten kokemus sissisodasta ja taisteluista Eritreaa vastaan. Tigret ovat ylpeitä omasta itsehallinnostaan, joka on ansaittu taistelemalla.
Marraskuun aikana TPLF on ampunut ohjuksia paitsi Etiopian joukkoja vastaan myös naapuriosavaltioihin ja Eritrean pääkaupunkiin Asmaraan. Pahimmassa tapauksessa luvassa voi olla pitkään kestävä sissisota, joka heikentää Etiopian asemaa alueellisena suurvaltana ja romahduttaa maan talouskasvun, joka on ollut viime vuosina yksi maailman nopeimmista.
torstai 19. marraskuuta 2020
Shell on täällä tuomiolla
KANSAN UUTISET 20.11.2020
Nigeriassa ja myös monissa muissa maissa järjestettiin viime viikolla kirjailija Ken Saro-Wiwan ja kahdeksan muun ogoniaktivistin teloitusten 25-vuotismuistotilaisuuksia. Marraskuussa 1995 Nigerian silloiset sotilasviranomaiset hirttivät Saro-Wiwan ja muut ogonimiehet sotilastuomioistuimessa järjestetyn näytösoikeudenkäynnin jälkeen, jossa ogonimiehiä syytettiin paikallisen päällikön surmasta.
Ennen vangitsemistaan Saro-Wiwa oli onnistunut organisoimaan väkivallattoman kansannousun Ogonimaassa Nigerian tärkeimpiin kuuluvalla öljyntuotantoalueella. Ogonit ajoivat öljy-yhtiö Shellin pois alueeltaan ja vaativat yhtiötä maksamaan korvauksia vuosikymmeniä jatkuneesta ympäristötuhosta.
Viime viikon muistotilaisuuksissa keskeisenä teemana oli vaatimus ogonimiesten tuomioiden kumoamisesta ja vahingonkorvausten maksamisesta heidän omaisilleen.
Ken Saro-Wiwa ennusti jo oikeudenkäynnin aikana, että myös Shell joutuisi vielä vastaamaan tekemisistään tuomioistuimessa. Nyt tuo ennuste on toteutunut samaan aikaan kolmessa eri Euroopan maassa, yhtiön molemmissa kotimaissa Hollannissa ja Britanniassa sekä Italiassa.
Haagissa Hollannissa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä neljän surmatun ogonimiehen lesket vaativat Shelliltä vahingonkorvauksia ja julkista anteeksipyyntöä yhtiön osallisuudesta aviomiestensä vangitsemiseen ja teloitukseen.
Syyskuussa järjestetyssä oikeudenistunnossa nigerialaiset todistajat kertoivat, että Shellin edustajat olivat maksaneet heille lahjuksia ja luvanneet heille työpaikkoja, mikäli he antaisivat viranomaisille tekaistuja todistajanlausuntoja Saro-Wiwan ja muiden ogonimiesten osallisuudesta paikallisen päällikön surmaan.
Shellin tiedetään myös pyytäneen sotilaita Ogonimaahan turvaamaan öljyntuotantoa. Shell maksoi palkkaa turvallisuusjoukoille ja kuljetti heitä helikoptereilla ja pikaveneillä.
Toisessa Haagissa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä neljä nigerialaista maanviljelijää ja kalastajaa eri puolilta Nigerjoen suistomaata vaatii Shelliä puhdistamaan öljyn saastuttamat alueet ja maksamaan vahingonkorvauksia öljytuhojen aiheuttamasta elinkeinonmenetyksestä. Shellin putkivuodot tuhosivat viljelymaita ja arvokkaita kalankasvattamoja.
Shellin mukaan putkivuodot johtuvat Nigeriassa yleensä sabotaasista. Hollantilaistuomioistuimen teettämän selvityksen mukaan Shellin putket olivat kuitenkin vanhoja ja ruostuneita eivätkä vastanneet alan vähimmäisstandardeja. Tuomioistuimen ratkaisu kuullaan joulukuussa.
Hollannin Maan ystävät on antanut nigerialaisille kanteentekijöille oikeusapua.
Lontoossa Britannian korkein oikeus päätti kesällä ottaa käsittelyyn kahden nigerialaisen paikkakunnan asukkaiden nostaman ryhmäkanteen Shelliä vastaan. Alempien oikeusasteiden mielestä Lontoossa rekisteröity Shell-konserni ei ollut juridisessa vastuussa yhtiön nigerialaisen tytäryhtiön aiheuttamista ympäristötuhoista.
Yli 40 000 ihmisen ryhmäkanne perustuu pitkälti YK:n ympäristöjärjestön Unepin vuonna 2011 julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan Ogalen kylässä Ogonimaassa pohjaveden öljypitoisuus ylitti sallitut arvot yli tuhatkertaisesti.
Terveysviranomaisten määräyksestä kylään vedettiin vesiputki, mutta se ei ole ollut enää toiminnassa yli kahteen vuoteen.
Milanossa paikalliset syyttäjäviranomaiset vaativat Shellin ja italialaisen öljy-yhtiön Enin nykyisille ja entisille johtajille pitkiä vankeusrangaistuksia massiivisista korruptiorikoksista. Syytteen mukaan öljy-yhtiöt olivat yksissä tuumin maksaneet 1,3 miljardia dollaria lahjuksia Nigerian entiselle öljyministerille öljynporausoikeuksista maan rannikon edustalla.
Syyttäjä vaatii Enin toimitusjohtajalle kahdeksan vuoden vankeutta lahjuksen antamisesta ja entiselle Shellin johtajalle seitsemän vuoden vankeutta. Nigerian entiselle öljyministerille vaaditaan kymmenen vuoden vankeusrangaistusta lahjuksen ottamisesta. Jutussa on syytettynä myös Britannian salaisen palvelun MI6:n entisiä agentteja.
Öljy-yhtiöt kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Tuomioistuimen päätöstä odotetaan ensi vuoden alkupuolella.
Nigeriassa ja myös monissa muissa maissa järjestettiin viime viikolla kirjailija Ken Saro-Wiwan ja kahdeksan muun ogoniaktivistin teloitusten 25-vuotismuistotilaisuuksia. Marraskuussa 1995 Nigerian silloiset sotilasviranomaiset hirttivät Saro-Wiwan ja muut ogonimiehet sotilastuomioistuimessa järjestetyn näytösoikeudenkäynnin jälkeen, jossa ogonimiehiä syytettiin paikallisen päällikön surmasta.
Ennen vangitsemistaan Saro-Wiwa oli onnistunut organisoimaan väkivallattoman kansannousun Ogonimaassa Nigerian tärkeimpiin kuuluvalla öljyntuotantoalueella. Ogonit ajoivat öljy-yhtiö Shellin pois alueeltaan ja vaativat yhtiötä maksamaan korvauksia vuosikymmeniä jatkuneesta ympäristötuhosta.
Viime viikon muistotilaisuuksissa keskeisenä teemana oli vaatimus ogonimiesten tuomioiden kumoamisesta ja vahingonkorvausten maksamisesta heidän omaisilleen.
Ken Saro-Wiwa ennusti jo oikeudenkäynnin aikana, että myös Shell joutuisi vielä vastaamaan tekemisistään tuomioistuimessa. Nyt tuo ennuste on toteutunut samaan aikaan kolmessa eri Euroopan maassa, yhtiön molemmissa kotimaissa Hollannissa ja Britanniassa sekä Italiassa.
Haagissa Hollannissa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä neljän surmatun ogonimiehen lesket vaativat Shelliltä vahingonkorvauksia ja julkista anteeksipyyntöä yhtiön osallisuudesta aviomiestensä vangitsemiseen ja teloitukseen.
Syyskuussa järjestetyssä oikeudenistunnossa nigerialaiset todistajat kertoivat, että Shellin edustajat olivat maksaneet heille lahjuksia ja luvanneet heille työpaikkoja, mikäli he antaisivat viranomaisille tekaistuja todistajanlausuntoja Saro-Wiwan ja muiden ogonimiesten osallisuudesta paikallisen päällikön surmaan.
Shellin tiedetään myös pyytäneen sotilaita Ogonimaahan turvaamaan öljyntuotantoa. Shell maksoi palkkaa turvallisuusjoukoille ja kuljetti heitä helikoptereilla ja pikaveneillä.
Toisessa Haagissa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä neljä nigerialaista maanviljelijää ja kalastajaa eri puolilta Nigerjoen suistomaata vaatii Shelliä puhdistamaan öljyn saastuttamat alueet ja maksamaan vahingonkorvauksia öljytuhojen aiheuttamasta elinkeinonmenetyksestä. Shellin putkivuodot tuhosivat viljelymaita ja arvokkaita kalankasvattamoja.
Shellin mukaan putkivuodot johtuvat Nigeriassa yleensä sabotaasista. Hollantilaistuomioistuimen teettämän selvityksen mukaan Shellin putket olivat kuitenkin vanhoja ja ruostuneita eivätkä vastanneet alan vähimmäisstandardeja. Tuomioistuimen ratkaisu kuullaan joulukuussa.
Hollannin Maan ystävät on antanut nigerialaisille kanteentekijöille oikeusapua.
Lontoossa Britannian korkein oikeus päätti kesällä ottaa käsittelyyn kahden nigerialaisen paikkakunnan asukkaiden nostaman ryhmäkanteen Shelliä vastaan. Alempien oikeusasteiden mielestä Lontoossa rekisteröity Shell-konserni ei ollut juridisessa vastuussa yhtiön nigerialaisen tytäryhtiön aiheuttamista ympäristötuhoista.
Yli 40 000 ihmisen ryhmäkanne perustuu pitkälti YK:n ympäristöjärjestön Unepin vuonna 2011 julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan Ogalen kylässä Ogonimaassa pohjaveden öljypitoisuus ylitti sallitut arvot yli tuhatkertaisesti.
Terveysviranomaisten määräyksestä kylään vedettiin vesiputki, mutta se ei ole ollut enää toiminnassa yli kahteen vuoteen.
Milanossa paikalliset syyttäjäviranomaiset vaativat Shellin ja italialaisen öljy-yhtiön Enin nykyisille ja entisille johtajille pitkiä vankeusrangaistuksia massiivisista korruptiorikoksista. Syytteen mukaan öljy-yhtiöt olivat yksissä tuumin maksaneet 1,3 miljardia dollaria lahjuksia Nigerian entiselle öljyministerille öljynporausoikeuksista maan rannikon edustalla.
Syyttäjä vaatii Enin toimitusjohtajalle kahdeksan vuoden vankeutta lahjuksen antamisesta ja entiselle Shellin johtajalle seitsemän vuoden vankeutta. Nigerian entiselle öljyministerille vaaditaan kymmenen vuoden vankeusrangaistusta lahjuksen ottamisesta. Jutussa on syytettynä myös Britannian salaisen palvelun MI6:n entisiä agentteja.
Öljy-yhtiöt kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Tuomioistuimen päätöstä odotetaan ensi vuoden alkupuolella.
torstai 5. marraskuuta 2020
Tökerösti järjestetyt vaalit
KANSAN UUTISET 6.11.2020
Tansaniassa järjestettiin viime viikolla vaalit, joiden tulos muistuttaa entisen itäblokin maiden vaaleja. Tansanian vaalikomission julkistamien virallisten tulosten mukaan istuva presidentti John Magufuli sai presidentinvaalissa 85 prosenttia äänistä ja opposition pääehdokas Tundu Lissu vaivaiset 13 prosenttia äänistä.
Tansaniassa monet ovat ihmetelleet etenkin opposition ehdokkaan saamaa äänimäärää. Tundu Lissun edustamalla Chadema-puolueella on kahdeksan miljoonaa jäsentä eri puolilla maata, mutta vaalituloksen mukaan hän sai vain vajaa kaksi miljoonaa ääntä.
Parlamenttivaaleissa kaava oli sitäkin suoraviivaisempi, kun hallitseva Vallankumouksen puolue CCM sai 97 prosenttia kansanedustajan paikoista. Virallisten tulosten mukaan kolme oppositiopuoluetta sai joitakin yksittäisiä hajapaikkoja ja kaikkein tunnetuimmat oppositiojohtajat joutuivat huomaamaan hävinneensä vaaleissa melko tuntemattomille valtapuolueen ehdokkaille.
Opposition presidenttiehdokas Tundu Lissu ennusti kutakuinkin tämänkaltaista tulosta puhuessaan kannattajilleen vaalipäivän aattona. Lissun mukaan eräät vaalikomission jäsenet olivat paljastaneet hänelle, että vaalituloksista oli jo päätetty etukäteen ja lomakkeita oli täytetty ennalta sovittujen tulosten mukaisesti.
Väitteiden mukaan istuvalle presidentille olisi jo ennen vaaleja päätetty antaa 12 miljoonaa ääntä – eli vain hieman vähemmän kuin hänen virallisen vaalituloksen mukaan saamat 12,5 miljoonaa ääntä. Vaalikomission puheenjohtaja on kiistänyt väitteet vaalivilpistä.
Valtapuolue CCM on hallinnut Tansaniaa 1970-luvulta asti ja sitäkin ennen toisella nimellä. Kaikki maan presidentit ovat tulleet CCM-puolueesta.
Tansania siirtyi monipuoluejärjestelmään vuonna 1992, ja ensimmäiset monipuoluevaalit pidettiin vuonna 1994. Sitä ennen maassa oli vain yksi sallittu puolue, joka 1980-luvulle saakka noudatti afrikkalaisen sosialismin ideologiaa karismaattisen presidentti Julius Nyereren johdolla. Noista ajoista lähtien CCM:n tunnuksena on ollut kuokka ja vasara.
Sosialistisesta taustastaan huolimatta Tansanian poliittista järjestelmää on pidetty suhteellisen vapaana ja vaaleja rehellisinä. CCM on ollut selvästi suosituin puolue maaseudulla, missä suurin osa väestöstä elää vielä tänä päivänä.
Tansania on ollut myös Suomen ja muiden Pohjoismaiden tärkein kehitysavun kohdemaa 1970-luvulta vuoteen 2015 asti, jolloin presidentti Magufuli tuli valtaan.
Tämänkertaiset vaalit olivat kuitenkin monella tapaa toisenlaiset kuin Tansanian aiemmat vaalit.
Oppositiopuolueita kiellettiin järjestämästä vaalitilaisuuksia, ja oppositiojohtajia vangittiin, hakattiin sairaalakuntoon tai yritettiin murhata. Useilta sadoilta opposition ehdokkailta evättiin ehdokkuus parlamenttivaaleissa tai paikallisvaaleissa. Viime vuosina maan kaikki kriittiset sanomalehdet ja verkkomediat on kielletty vuoron perään.
Vaalipäivänä oppositiopuolueiden edustajia ei lainkaan päästetty äänestyspaikoille seuraamaan ääntenlaskentaa. Eri puolilta maata kerrottiin kuitenkin tapauksista, joissa vaalivirkailijat tulivat äänestyspaikoille etukäteen täytettyjen äänestyslippujen kanssa. Yhdessä tapauksessa laatikollinen täynnä valmiiksi täytettyjä vaalituloslomakkeita putosi kuorma-auton lavalta.
Koko maassa verkko ja sosiaaliset mediat suljettiin vaalien ajaksi. Myös tekstiviestien lähettäminen estettiin. Ulkomaisia vaalitarkkailijoita ei päästetty maahan, eikä kansainväliselle medialle annettu akkreditointia.
Uutistoimistojen mukaan Sansibarilla turvallisuusjoukot surmasivat ainakin kymmenen opposition kannattajaa.
Maanantaina oppositiopuolueet olivat järjestämässä Dar es Salaamissa suurmielenosoituksen, jossa oli tarkoitus vaatia uusia vaaleja väitetyn vaalivilpin vuoksi. Poliisi kuitenkin esti ihmisten pääsyn mielenosoitukseen, ja oppositiopuolueiden johtajat vangittiin syytettynä terrorismista.
Myös opposition presidenttiehdokas Tundu Lissu pidätettiin tiistaina Saksan suurlähetystön portilla. Lissu päästettiin lopulta vapaaksi kahden tunnin kuulustelun jälkeen, ja hän lähti poliisilaitokselta Saksan suurlähettilään kyydissä tämän virka-asunnolle.
Tansaniassa järjestettiin viime viikolla vaalit, joiden tulos muistuttaa entisen itäblokin maiden vaaleja. Tansanian vaalikomission julkistamien virallisten tulosten mukaan istuva presidentti John Magufuli sai presidentinvaalissa 85 prosenttia äänistä ja opposition pääehdokas Tundu Lissu vaivaiset 13 prosenttia äänistä.
Tansaniassa monet ovat ihmetelleet etenkin opposition ehdokkaan saamaa äänimäärää. Tundu Lissun edustamalla Chadema-puolueella on kahdeksan miljoonaa jäsentä eri puolilla maata, mutta vaalituloksen mukaan hän sai vain vajaa kaksi miljoonaa ääntä.
Parlamenttivaaleissa kaava oli sitäkin suoraviivaisempi, kun hallitseva Vallankumouksen puolue CCM sai 97 prosenttia kansanedustajan paikoista. Virallisten tulosten mukaan kolme oppositiopuoluetta sai joitakin yksittäisiä hajapaikkoja ja kaikkein tunnetuimmat oppositiojohtajat joutuivat huomaamaan hävinneensä vaaleissa melko tuntemattomille valtapuolueen ehdokkaille.
Opposition presidenttiehdokas Tundu Lissu ennusti kutakuinkin tämänkaltaista tulosta puhuessaan kannattajilleen vaalipäivän aattona. Lissun mukaan eräät vaalikomission jäsenet olivat paljastaneet hänelle, että vaalituloksista oli jo päätetty etukäteen ja lomakkeita oli täytetty ennalta sovittujen tulosten mukaisesti.
Väitteiden mukaan istuvalle presidentille olisi jo ennen vaaleja päätetty antaa 12 miljoonaa ääntä – eli vain hieman vähemmän kuin hänen virallisen vaalituloksen mukaan saamat 12,5 miljoonaa ääntä. Vaalikomission puheenjohtaja on kiistänyt väitteet vaalivilpistä.
Valtapuolue CCM on hallinnut Tansaniaa 1970-luvulta asti ja sitäkin ennen toisella nimellä. Kaikki maan presidentit ovat tulleet CCM-puolueesta.
Tansania siirtyi monipuoluejärjestelmään vuonna 1992, ja ensimmäiset monipuoluevaalit pidettiin vuonna 1994. Sitä ennen maassa oli vain yksi sallittu puolue, joka 1980-luvulle saakka noudatti afrikkalaisen sosialismin ideologiaa karismaattisen presidentti Julius Nyereren johdolla. Noista ajoista lähtien CCM:n tunnuksena on ollut kuokka ja vasara.
Sosialistisesta taustastaan huolimatta Tansanian poliittista järjestelmää on pidetty suhteellisen vapaana ja vaaleja rehellisinä. CCM on ollut selvästi suosituin puolue maaseudulla, missä suurin osa väestöstä elää vielä tänä päivänä.
Tansania on ollut myös Suomen ja muiden Pohjoismaiden tärkein kehitysavun kohdemaa 1970-luvulta vuoteen 2015 asti, jolloin presidentti Magufuli tuli valtaan.
Tämänkertaiset vaalit olivat kuitenkin monella tapaa toisenlaiset kuin Tansanian aiemmat vaalit.
Oppositiopuolueita kiellettiin järjestämästä vaalitilaisuuksia, ja oppositiojohtajia vangittiin, hakattiin sairaalakuntoon tai yritettiin murhata. Useilta sadoilta opposition ehdokkailta evättiin ehdokkuus parlamenttivaaleissa tai paikallisvaaleissa. Viime vuosina maan kaikki kriittiset sanomalehdet ja verkkomediat on kielletty vuoron perään.
Vaalipäivänä oppositiopuolueiden edustajia ei lainkaan päästetty äänestyspaikoille seuraamaan ääntenlaskentaa. Eri puolilta maata kerrottiin kuitenkin tapauksista, joissa vaalivirkailijat tulivat äänestyspaikoille etukäteen täytettyjen äänestyslippujen kanssa. Yhdessä tapauksessa laatikollinen täynnä valmiiksi täytettyjä vaalituloslomakkeita putosi kuorma-auton lavalta.
Koko maassa verkko ja sosiaaliset mediat suljettiin vaalien ajaksi. Myös tekstiviestien lähettäminen estettiin. Ulkomaisia vaalitarkkailijoita ei päästetty maahan, eikä kansainväliselle medialle annettu akkreditointia.
Uutistoimistojen mukaan Sansibarilla turvallisuusjoukot surmasivat ainakin kymmenen opposition kannattajaa.
Maanantaina oppositiopuolueet olivat järjestämässä Dar es Salaamissa suurmielenosoituksen, jossa oli tarkoitus vaatia uusia vaaleja väitetyn vaalivilpin vuoksi. Poliisi kuitenkin esti ihmisten pääsyn mielenosoitukseen, ja oppositiopuolueiden johtajat vangittiin syytettynä terrorismista.
Myös opposition presidenttiehdokas Tundu Lissu pidätettiin tiistaina Saksan suurlähetystön portilla. Lissu päästettiin lopulta vapaaksi kahden tunnin kuulustelun jälkeen, ja hän lähti poliisilaitokselta Saksan suurlähettilään kyydissä tämän virka-asunnolle.
torstai 22. lokakuuta 2020
Yhden puolueen vaalit
KANSAN UUTISET 23.10.2020
Tansaniassa järjestetään ensi viikolla vaalit, joiden tuloksesta ei liene suurta epäselvyyttä. Vaalijärjestelmä on sellainen, että istuva presidentti John Magufuli tulee melkoisella varmuudella voittamaan presidentinvaaleissa, vaikka hallitus ei edes turvautuisi vaalivilppiin. Hallituspuolue CCM eli Vallankumouksen puolue saanee myös enemmistön parlamentin paikoista, sillä oppositiopuolueiden kampanjointi on tehty hyvin vaikeaksi.
Oppositiopuolueita on kielletty järjestämästä vaalitilaisuuksia, ja oppositiojohtajia on vangittu, hakattu sairaalakuntoon tai yritetty murhata. Useilta sadoilta opposition ehdokkailta on evätty ehdokkuus parlamenttivaaleissa tai paikallisvaaleissa. Maan kaikki kriittiset sanomalehdet ja verkkosivut on kielletty vuoron perään. Ihmisoikeuksia ja sananvapautta puolustavien järjestöjen toimintaa on hankaloitettu lukuisilla erilaisilla asetuksilla ja määräyksillä.
Tansaniassa monet aiemmin poliittisesti aktiiviset ihmiset tuntuvatkin luovuttaneen uskonsa tämänhetkiseen poliittiseen järjestelmään.
Dar es Salaamin katukuvasta voisi uskoa, että vaaleissa on mukana vain yksi puolue, sillä CCM:n keltavihreitä vaalimainoksia on liimattu joka puolelle. Oppositiopuolueiden julisteita ei sen sijaan juuri näy – tai sitten niitä revitty pois seinistä.
Vaalit järjestetään ensi viikon keskiviikkona, samana päivänä kun muslimit viettävät maulid-juhlaa profeetta Mohammedin syntymän muistoksi. Dar es Salaamin keskustassa katujen ylle on ripustettu lippunauhoja, joissa toivotetaan hyvää maulidia. Katuja koristavat liput ovat sattumoisin väriltään keltaisia ja vihreitä, kuten valtapuolue CCM:n vaalimainokset.
Presidentti Magufuli sai valtakautensa alussa viisi vuotta sitten paljon myönteistä julkisuutta myös maan rajojen ulkopuolella. Vastavalittu presidentti peruutti ensi töikseen Tansanian itsenäisyyspäivän juhlallisuudet ja päätti, että juhliin varatut rahat tulisi käyttää sen sijaan koleraepidemian taltuttamiseen. Presidentti lähti juhlapäivänä ulos kadulle osallistumaan siivoustalkoisiin.
Magufuli leikkasi myös ministereiden määrää ja kielsi heiltä turhat ulkomaanmatkat. Hän teki yllätysvierailuja ministeriöihin ja antoi potkut virkamiehille, jotka olivat ilman syytä poissa työpaikalta.
Magufuli kitki korruptiota ja paljasti, että maassa oli vuosien ajan maksettu palkkaa tuhansille virkamiehille, joita ei ollut olemassakaan. Ylimääräisiä palkkarahoja maksettiin joka vuosi yli 20 miljoonan euron edestä.
Magufulin suosio kuitenkin hiipui sen jälkeen kun hän hyökkäsi rajusti oppositiota ja mediaa vastaan.
Vuonna 2017 pyssymiehet tulittivat oppositiojohtaja Tundu Lissua tämän kodin ulkopuolella maan hallinnollisessa pääkaupungissa Dodomassa. Lissu palasi Tansaniaan heinäkuussa oltuaan sitä ennen kolme vuotta sairaalahoidossa ja maanpaossa Keniassa ja Belgiassa. Lissun presidentinvaalikampanjaa on kuitenkin häiritty monin tavoin.
Kesäkuussa oppositiopuolue Chademan puheenjohtaja Freeman Mbowe puolestaan hakattiin henkihieveriin kotinsa lähellä Dodomassa. Sitä ennen hän oli ollut vangittuna neljän kuukauden ajan syytettynä maanpetoksesta ja laittoman mielenosoituksen järjestämisestä.
Magufuli kielsi poliittisten puolueiden kokoontumiset vuonna 2016, mutta se ei ole estänyt valtapuolue CCM:ää järjestämästä joukkokokouksia eri puolilla maata.
Tansanian hallitus on tehtaillut viime aikoina lukuisia uusia lakimuutoksia ja viranomaismääräyksiä, joiden nojalla toimittajia ja somenkäyttäjiä on pidätetty mielivaltaisesti. Viranomaisten reaktioiden pelossa paikalliset mediat eivät juuri raportoi vaalikampanjoista vaan kehottavat ihmisiä ainoastaan äänestämään vaaleissa.
Uusi tilastolaki kieltää järjestöjä ja tutkimuslaitoksia julkaisemasta mielipidemittauksia tai tilastotietoja, jolleivät ne ole viranomaisten etukäteen hyväksymiä. Kevään koronaepidemian aikana Tansaniassa sai julkaista ainoastaan virallisia terveysohjeita ja hallituksen nimeämien asiantuntijoiden lausuntoja koronatilanteesta. Tällä hetkellä Tansaniassa ei ole koronaa, mutta keväällä käyttöön otettu sensuuri toistuu nyt vaaliraportoinnissa.
Tansaniassa järjestetään ensi viikolla vaalit, joiden tuloksesta ei liene suurta epäselvyyttä. Vaalijärjestelmä on sellainen, että istuva presidentti John Magufuli tulee melkoisella varmuudella voittamaan presidentinvaaleissa, vaikka hallitus ei edes turvautuisi vaalivilppiin. Hallituspuolue CCM eli Vallankumouksen puolue saanee myös enemmistön parlamentin paikoista, sillä oppositiopuolueiden kampanjointi on tehty hyvin vaikeaksi.
Oppositiopuolueita on kielletty järjestämästä vaalitilaisuuksia, ja oppositiojohtajia on vangittu, hakattu sairaalakuntoon tai yritetty murhata. Useilta sadoilta opposition ehdokkailta on evätty ehdokkuus parlamenttivaaleissa tai paikallisvaaleissa. Maan kaikki kriittiset sanomalehdet ja verkkosivut on kielletty vuoron perään. Ihmisoikeuksia ja sananvapautta puolustavien järjestöjen toimintaa on hankaloitettu lukuisilla erilaisilla asetuksilla ja määräyksillä.
Tansaniassa monet aiemmin poliittisesti aktiiviset ihmiset tuntuvatkin luovuttaneen uskonsa tämänhetkiseen poliittiseen järjestelmään.
Dar es Salaamin katukuvasta voisi uskoa, että vaaleissa on mukana vain yksi puolue, sillä CCM:n keltavihreitä vaalimainoksia on liimattu joka puolelle. Oppositiopuolueiden julisteita ei sen sijaan juuri näy – tai sitten niitä revitty pois seinistä.
Vaalit järjestetään ensi viikon keskiviikkona, samana päivänä kun muslimit viettävät maulid-juhlaa profeetta Mohammedin syntymän muistoksi. Dar es Salaamin keskustassa katujen ylle on ripustettu lippunauhoja, joissa toivotetaan hyvää maulidia. Katuja koristavat liput ovat sattumoisin väriltään keltaisia ja vihreitä, kuten valtapuolue CCM:n vaalimainokset.
Presidentti Magufuli sai valtakautensa alussa viisi vuotta sitten paljon myönteistä julkisuutta myös maan rajojen ulkopuolella. Vastavalittu presidentti peruutti ensi töikseen Tansanian itsenäisyyspäivän juhlallisuudet ja päätti, että juhliin varatut rahat tulisi käyttää sen sijaan koleraepidemian taltuttamiseen. Presidentti lähti juhlapäivänä ulos kadulle osallistumaan siivoustalkoisiin.
Magufuli leikkasi myös ministereiden määrää ja kielsi heiltä turhat ulkomaanmatkat. Hän teki yllätysvierailuja ministeriöihin ja antoi potkut virkamiehille, jotka olivat ilman syytä poissa työpaikalta.
Magufuli kitki korruptiota ja paljasti, että maassa oli vuosien ajan maksettu palkkaa tuhansille virkamiehille, joita ei ollut olemassakaan. Ylimääräisiä palkkarahoja maksettiin joka vuosi yli 20 miljoonan euron edestä.
Magufulin suosio kuitenkin hiipui sen jälkeen kun hän hyökkäsi rajusti oppositiota ja mediaa vastaan.
Vuonna 2017 pyssymiehet tulittivat oppositiojohtaja Tundu Lissua tämän kodin ulkopuolella maan hallinnollisessa pääkaupungissa Dodomassa. Lissu palasi Tansaniaan heinäkuussa oltuaan sitä ennen kolme vuotta sairaalahoidossa ja maanpaossa Keniassa ja Belgiassa. Lissun presidentinvaalikampanjaa on kuitenkin häiritty monin tavoin.
Kesäkuussa oppositiopuolue Chademan puheenjohtaja Freeman Mbowe puolestaan hakattiin henkihieveriin kotinsa lähellä Dodomassa. Sitä ennen hän oli ollut vangittuna neljän kuukauden ajan syytettynä maanpetoksesta ja laittoman mielenosoituksen järjestämisestä.
Magufuli kielsi poliittisten puolueiden kokoontumiset vuonna 2016, mutta se ei ole estänyt valtapuolue CCM:ää järjestämästä joukkokokouksia eri puolilla maata.
Tansanian hallitus on tehtaillut viime aikoina lukuisia uusia lakimuutoksia ja viranomaismääräyksiä, joiden nojalla toimittajia ja somenkäyttäjiä on pidätetty mielivaltaisesti. Viranomaisten reaktioiden pelossa paikalliset mediat eivät juuri raportoi vaalikampanjoista vaan kehottavat ihmisiä ainoastaan äänestämään vaaleissa.
Uusi tilastolaki kieltää järjestöjä ja tutkimuslaitoksia julkaisemasta mielipidemittauksia tai tilastotietoja, jolleivät ne ole viranomaisten etukäteen hyväksymiä. Kevään koronaepidemian aikana Tansaniassa sai julkaista ainoastaan virallisia terveysohjeita ja hallituksen nimeämien asiantuntijoiden lausuntoja koronatilanteesta. Tällä hetkellä Tansaniassa ei ole koronaa, mutta keväällä käyttöön otettu sensuuri toistuu nyt vaaliraportoinnissa.
torstai 8. lokakuuta 2020
Kuin dinosaurusten sukupuutto
KANSAN UUTISET 9.10.2020
Ympäristöjärjestö WWF julkaisi viime kuussa hälyttäviä arvioita eläinpopulaatioiden hupenemisesta eri puolilla maailmaa. Villinä elävien nisäkkäiden, lintujen, kalojen, sammakoiden ja matelijoiden populaatiot ovat vähentyneet WWF:n tuoreen raportin mukaan keskimäärin 68 prosentilla sitten 1970-luvun.
Pahin joukkokato on tapahtunut Etelä- ja Keski-Amerikan trooppisilla alueilla, missä eri eläinlajien populaatiot ovat vähentyneet keskimäärin peräti 94 prosenttia ja monet lajit uhkaavat kuolla sukupuuttoon. Pääasiallisena syynä on sademetsien tuho viljely- ja laidunmaiden tieltä.
Makeiden vesien eläinlajien yksilömäärät ovat raportin mukaan vähentyneet samassa ajassa 84 prosentilla eri puolilla maailmaa.
WWF:n tutkimusjohtaja Mike Barrett vertasi eläinkantojen romahtamista dinosaurusten sukupuuttoon.
83-sivuisesta Elävä planeetta -raportista saa silti etsimällä etsiä konkreettista tietoa ahdingossa olevista eläinlajeista. Raportissa mainitaan, että Mekong-joella Kaakkois-Aasiassa 78 prosentilla kalalajeista saalis on vähentynyt vuoden 2000 jälkeen ja suurin kato koskee joen isokokoisimpia kaloja, jotka eivät enää pääse kutupaikoilleen suurten patohankkeiden vuoksi.
Raportissa kerrotaan myös Bramble Cayn korallisaarella Australiassa eläneestä riuttamosaiikkirotasta, joka kuoli muutama vuosi sitten sukupuuttoon ilmaston lämpenemisen aiheuttaman merenpinnan kohoamisen vuoksi.
Etelä- ja Keski-Amerikassa lajikato koskee ennen muuta matelijoita, sammakoita ja kaloja. Pelkästään Panamassa kymmenet sammakkolajit ovat kuolleet sukupuuttoon sairastuttuaan loissienen aiheuttamaan tautiin nimeltä kytridiomykoosi.
Samalla kun sammakoiden määrä on vähentynyt Etelä- ja Keski-Amerikassa, muualla maailmassa niiden määrä on viime vuosina kasvanut. Vapaina luonnossa elävien selkärankaisten eläinten populaatiot ovat muutenkin kasvaneet hieman viime vuosina Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
WWF:n raportin luvut perustuvat Lontoon eläintieteellisen seuran tietopankkiin koottuihin tutkimuksiin eläinpopulaatioiden muutoksista eri puolilla maailmaa. Tietopankissa viitataan yli 20 000 tutkimukseen 4 392 selkärankaisesta eläinlajista. Suurin osa tutkimuksista on tehty Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Tietopankista hakemalla käy ilmi, että naurulokkien ja varpusten määrä väheni Euroopan maissa 60 prosentilla 1980- ja 90-luvuilla. Borneonorankien määrä taas puolittui vuodesta 1993 vuoteen 1998. Kaviaaristaan kuuluisan kitasammen pyynti Ural-joen alajuoksulla putosi seitsemäsosaan vuosina 1993–1995.
Kuudessa Afrikan maassa norsujen määrä romahti kymmenesosaan vuodesta 1970 vuoteen 1995. Tällä vuosituhannella norsukanta on kuitenkin kohentunut hiukan Etelä-Afrikan, Kenian ja Tansanian kansallispuistoissa.
Maailman makean veden kalalajeista kolmasosa elää Amazonin vesistöissä, ja näistä puolet eli noin 1 500 lajia on joen pohjamudissa eläviä monnikaloja. Tietopankista ei löydy tietoa Amazonin monneista, mutta joen yläjuoksulla Brasiliassa tehdyn tutkimuksen mukaan piraijojen määrä on viime vuosina lisääntynyt.
Miksi kaukaisten eläinlajien joukkokadosta sitten pitäisi välittää, etenkin jos on kyse rottaeläimistä tai sammakoista?
Suuri osa WWF:n raportista pyrkii perustelemaan sitä, miksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on välttämätöntä ihmisten terveydelle, taloudelle ja ruokaturvalle.
”Sen lisäksi että nautimme luonnon antimia, hyönteiset pölyttävät satomme ja maaperän pieneliöt pitävät maamme viljelykelpoisena. Vesikasvit tarjoavat elinympäristöjä kaloille ja niityt ravintoa karjalle. Luonto auttaa meitä myös selviytymään ilmastonmuutoksen seurauksista ja hillitsemään luonnonkatastrofien seurauksia.”
Raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ihmiskunnan olisi muutettava radikaalisti ruuan ja energian tuotantotapoja ja kulutusta. Luonnonsuojelualueita tulisi lisätä, luonnonvarojen käyttöä tulisi vähentää merkittävästi, ja ruuantuotannon tulisi olla kasvipainotteista. Lisäksi nykyistä talousjärjestelmää tulisi muuttaa oikeudenmukaisemmaksi ja luontoa kunnioittavaksi.
torstai 24. syyskuuta 2020
Trumpin puolesta pedofiilirinkiä vastaan
KANSAN UUTISET 25.9.2020
Talouslehti Financial Timesin syyskuun 11. päivän numerossa käsiteltiin Yhdysvalloissa viime vuosina selvästi lisääntynyttä terrorismin uhkaa. Lehden Yhdysvaltojen toimituksen päätoimittaja totesi kirjoituksessaan, että kun puhutaan terrorismista, useimmat yhdysvaltalaiset ajattelevat islamistisia ääriliikkeitä, vaikka todellisuudessa äärioikeisto on tänä päivänä huomattavasti suurempi uhka ihmisten turvallisuudelle.
Washingtonissa toimivan Center for Strategic and International Studies -tutkimuslaitoksen kokoamien tilastojen mukaan viime vuonna kaksi kolmasosaa terrorismirikoksista Yhdysvalloissa oli kotimaisen äärioikeiston tekemiä. Tämän vuoden alkupuoliskolla yli 90 prosenttia kaikista maassa tehdyistä terrori-iskuista oli äärioikeiston kannattajien tekemiä.
Financial Timesin mukaan suuri osa Yhdysvaltojen äärioikeiston viimeaikaisesta väkivallasta on ollut QAnon-salaliittoteorian inspiroimaa. QAnonista on tullut hajanaisen äärioikeiston ja lukuisten eri salaliittokulttien kattoliike, jonka tunnusten alla kannatetaan valkoisten ylivaltaa ja vastustetaan koronarajoituksia, rokotuksia, aborttia, aselakien kiristämistä, maahanmuuttoa, demokraattipuoluetta ja liittovaltion viranomaisia.
QAnon perustuu salamyhkäisen nimimerkki Q:n julkaisemiin kryptisiin postauksiin internetin kuvafoorumeilla. Hallinnon sisäpiirin jäseneksi itseään väittävän nimimerkin mukaan maailmaa hallitsee Hillary Clintonin, Barack Obaman ja suursijoittaja George Sorosin johtama saatananpalvojien pedofiilirinki, joka harjoittaa kansainvälistä lapsikauppaa ja kannibalismia ja yhdessä rikkaiden juutalaissukujen kanssa kontrolloi Yhdysvaltojen syvävaltiota.
QAnonin seuraajat pitävät Donald Trumpia pelastajanaan, joka tulee pian syrjäyttämään demokraattien ja juutalaisten salaliiton. Myrskyksi kutsutussa operaatiossa asevoimat kaappaavat vallan ja Yhdysvaltojen poliittinen ja taloudellinen eliitti toimitetaan Guantánamon vankileirille yhdessä tunnettujen tv-juontajien ja Hollywood-näyttelijöiden kanssa.
Presidentti Trump on jo pidemmän aikaa uudelleenjakanut QAnonin kannattajien tviittejä. Hän kiisti viime kuussa tuntevansa QAnonin tarkoitusperiä kovinkaan hyvin, mutta kutsui liikkeen kannattajia ”ihmisiksi, jotka rakastavat kotimaatamme”.
Trumpin aiemmat lähipiirin vaikuttajat ovat vannoneet QAnonin valan, jonka mukaan he lupaavat auttaa Trumpia tämän väitetyllä ristiretkellä lapsikauppaa vastaan.
QAnonin kannattajien sometileillä on miljoonia aktiivisia seuraajia. Kannattajien määrä kasvoi rajusti kevään ja kesän koronarajoitusten aikana. Kun vielä maaliskuussa mielipidekyselyn mukaan 76 prosenttia yhdysvaltalaisista ei ollut koskaan kuullut QAnonista, syyskuussa 41 prosenttia republikaanipuolueen kannattajista ja seitsemän prosenttia demokraattien kannattajista piti QAnonia hyvänä asiana Yhdysvalloille.
Erityisesti monet iäkkäämmät naiset ovat lähteneet mukaan QAnonin tilaisuuksiin vastustamaan kansainvälistä lapsikauppaa tietämättä aluksi, mitä kaikkea muuta kulttiliike edustaa.
Yhdysvaltojen liittovaltion poliisi FBI määritteli QAnonin terroristiuhaksi jo vuosi sitten. Viranomaisten mukaan pahimmat uhkakuvat näyttäisivät liittyvän marraskuussa pidettäviin presidentinvaaleihin, etenkin siinä tapauksessa että Trump häviää tai näyttäisi olevan häviämässä vaaleissa demokraattien ehdokkaalle Joe Bidenille.
QAnonilla ei ole tunnettua organisaatiota eikä nimitettyjä johtajia, mutta tutkijoiden mukaan liikkeellä on ainakin kymmeniä tuhansia aseistettuja seuraajia, jotka ovat todennäköisesti valmiita väkivallantekoihin kuvitellun maailmanlopun estämiseksi ja siepatuiksi väitettyjen lasten pelastamiseksi.
Ensimmäisessä QAnonin inspiroimassa iskussa rynnäkkökiväärillä aseistettu mies hyökkäsi washingtonilaiseen pitseriaan vuonna 2016 pelastaakseen rakennuksen kellarissa olleet pedofiilien sieppaamat lapset. Mies antautui poliisille huomattuaan, ettei paikalla ollut lapsia eikä rakennuksessa ollut kellaria. Myöhemmin toinen QAnonin kannattaja yritti polttaa saman pitserian.
Talouslehti Financial Timesin syyskuun 11. päivän numerossa käsiteltiin Yhdysvalloissa viime vuosina selvästi lisääntynyttä terrorismin uhkaa. Lehden Yhdysvaltojen toimituksen päätoimittaja totesi kirjoituksessaan, että kun puhutaan terrorismista, useimmat yhdysvaltalaiset ajattelevat islamistisia ääriliikkeitä, vaikka todellisuudessa äärioikeisto on tänä päivänä huomattavasti suurempi uhka ihmisten turvallisuudelle.
Washingtonissa toimivan Center for Strategic and International Studies -tutkimuslaitoksen kokoamien tilastojen mukaan viime vuonna kaksi kolmasosaa terrorismirikoksista Yhdysvalloissa oli kotimaisen äärioikeiston tekemiä. Tämän vuoden alkupuoliskolla yli 90 prosenttia kaikista maassa tehdyistä terrori-iskuista oli äärioikeiston kannattajien tekemiä.
Financial Timesin mukaan suuri osa Yhdysvaltojen äärioikeiston viimeaikaisesta väkivallasta on ollut QAnon-salaliittoteorian inspiroimaa. QAnonista on tullut hajanaisen äärioikeiston ja lukuisten eri salaliittokulttien kattoliike, jonka tunnusten alla kannatetaan valkoisten ylivaltaa ja vastustetaan koronarajoituksia, rokotuksia, aborttia, aselakien kiristämistä, maahanmuuttoa, demokraattipuoluetta ja liittovaltion viranomaisia.
QAnon perustuu salamyhkäisen nimimerkki Q:n julkaisemiin kryptisiin postauksiin internetin kuvafoorumeilla. Hallinnon sisäpiirin jäseneksi itseään väittävän nimimerkin mukaan maailmaa hallitsee Hillary Clintonin, Barack Obaman ja suursijoittaja George Sorosin johtama saatananpalvojien pedofiilirinki, joka harjoittaa kansainvälistä lapsikauppaa ja kannibalismia ja yhdessä rikkaiden juutalaissukujen kanssa kontrolloi Yhdysvaltojen syvävaltiota.
QAnonin seuraajat pitävät Donald Trumpia pelastajanaan, joka tulee pian syrjäyttämään demokraattien ja juutalaisten salaliiton. Myrskyksi kutsutussa operaatiossa asevoimat kaappaavat vallan ja Yhdysvaltojen poliittinen ja taloudellinen eliitti toimitetaan Guantánamon vankileirille yhdessä tunnettujen tv-juontajien ja Hollywood-näyttelijöiden kanssa.
Presidentti Trump on jo pidemmän aikaa uudelleenjakanut QAnonin kannattajien tviittejä. Hän kiisti viime kuussa tuntevansa QAnonin tarkoitusperiä kovinkaan hyvin, mutta kutsui liikkeen kannattajia ”ihmisiksi, jotka rakastavat kotimaatamme”.
Trumpin aiemmat lähipiirin vaikuttajat ovat vannoneet QAnonin valan, jonka mukaan he lupaavat auttaa Trumpia tämän väitetyllä ristiretkellä lapsikauppaa vastaan.
QAnonin kannattajien sometileillä on miljoonia aktiivisia seuraajia. Kannattajien määrä kasvoi rajusti kevään ja kesän koronarajoitusten aikana. Kun vielä maaliskuussa mielipidekyselyn mukaan 76 prosenttia yhdysvaltalaisista ei ollut koskaan kuullut QAnonista, syyskuussa 41 prosenttia republikaanipuolueen kannattajista ja seitsemän prosenttia demokraattien kannattajista piti QAnonia hyvänä asiana Yhdysvalloille.
Erityisesti monet iäkkäämmät naiset ovat lähteneet mukaan QAnonin tilaisuuksiin vastustamaan kansainvälistä lapsikauppaa tietämättä aluksi, mitä kaikkea muuta kulttiliike edustaa.
Yhdysvaltojen liittovaltion poliisi FBI määritteli QAnonin terroristiuhaksi jo vuosi sitten. Viranomaisten mukaan pahimmat uhkakuvat näyttäisivät liittyvän marraskuussa pidettäviin presidentinvaaleihin, etenkin siinä tapauksessa että Trump häviää tai näyttäisi olevan häviämässä vaaleissa demokraattien ehdokkaalle Joe Bidenille.
QAnonilla ei ole tunnettua organisaatiota eikä nimitettyjä johtajia, mutta tutkijoiden mukaan liikkeellä on ainakin kymmeniä tuhansia aseistettuja seuraajia, jotka ovat todennäköisesti valmiita väkivallantekoihin kuvitellun maailmanlopun estämiseksi ja siepatuiksi väitettyjen lasten pelastamiseksi.
Ensimmäisessä QAnonin inspiroimassa iskussa rynnäkkökiväärillä aseistettu mies hyökkäsi washingtonilaiseen pitseriaan vuonna 2016 pelastaakseen rakennuksen kellarissa olleet pedofiilien sieppaamat lapset. Mies antautui poliisille huomattuaan, ettei paikalla ollut lapsia eikä rakennuksessa ollut kellaria. Myöhemmin toinen QAnonin kannattaja yritti polttaa saman pitserian.
torstai 10. syyskuuta 2020
Maailman etsityin nainen
KANSAN UUTISET 11.9.2020
Brittiläisestä jihadistista Samantha Lewthwaitesta on tullut saarivaltakunnan keltaisen lehdistön kestoaihe sen jälkeen kun Netflix viime kuussa julkaisi dokumenttiohjelmien sarjan maailman etsityimmistä rikollisista. Valkoiseksi leskeksi kutsuttu Lewthwaite on yksi sarjan päähenkilöistä yhdessä meksikolaisen huumekartellin johtajan Ismael ”El Mayo” Zambadan ja venäläisen rikollisjohtajan Semjon Mogilevitšin kanssa.
Teini-iässä islaminuskoon kääntynyt Lewthwaite oli naimisissa brittiläis-jamaikalaisen Germaine Lindsayn kanssa, joka nimettiin yhdeksi Lontoon metron itsemurhaiskujen tekijäksi vuonna 2005.
Lontoon metroiskujen jälkeen Lewthwaite vietti aikaa Etelä-Afrikassa ja Keniassa. Vuonna 2012 Kenian viranomaiset etsintäkuuluttivat hänet epäiltynä passin väärentämisestä ja pommi-iskun suunnittelusta. Hänen asunnostaan Mombasassa oli löytynyt rynnäkkökiväärin lippaita, ammuksia, sytyttimiä sekä kannettava tietokone, jonka tiedostojen joukossa oli englanninkielinen pomminteko-ohje ja Osama bin Ladenia ylistävä runo.
Nairobissa sijaitsevaan Westgaten kauppakeskukseen vuonna 2013 tehdyn terrori-iskun jälkeen myös Interpol etsintäkuulutti Lewthwaiten.
Kauppakeskuksessa olleet silminnäkijät kertoivat englantia brittiaksentilla puhuvasta valkoihoisesta naisesta, joka toimi terroristiryhmän johtajana. Jotkut olivat nähneet valkoisen naisen hierovan itseensä verta ja liittyneen rakennuksesta paenneiden ihmisten joukkoon.
Somalialainen terroristiliike Al-Shabaab ilmoitti tehneensä iskun israelilaisomistuksessa olevaan kauppakeskukseen kostoksi Kenian sotatoimista Somaliassa.
Lewthwaitea ei ole koskaan tuomittu mistään rikoksesta, ja virallisesti häntä syytetään ainoastaan räjähdysaineiden hallussapidosta Keniassa.
Westgaten kauppakeskuksen iskun lisäksi hänen uskotaan olleen mukana suunnittelemassa vuonna 2012 tehtyä pommi-iskua Mombasassa sijaitsevaan baariin, jossa katsottiin jalkapallon EM-kisojen ottelua. Somalian viranomaisten mukaan Lewthwaite on aiheuttanut kaikkiaan yli 400 ihmisen kuoleman.
Brittitabloidien mukaan hän on myös huumannut Al-Shabaabin somalialaisia lapsisotilaita heroiinilla ja kouluttanut naispuolisia itsemurhapommittajia Jemenissä.
Daily Star -lehden tiedustelulähteiden mukaan Lewthwaite olisi vuonna 2016 suunnittelut pommi-iskuja turistikohteisiin Britanniassa, Kreikassa, Turkissa ja Kanariansaarilla.
Samantha Lewthwaiten tiedetään olevan parhaillaan Somaliassa ja Al-Shabaabin itsemurhaprikaatin suojeluksessa. Hänen nykyinen miehensä kuuluu järjestön komentajiin. Lewthwaiten uskotaan hoitavan Al-Shabaabin rahaliikennettä ja logistiikkaa.
Kertomusten mukaan hän vaihtaa jatkuvasti olinpaikkaa islamistiterroristien valvomilla alueilla ja välillä hänet piilotetaan kalkkikiviluolaan. 36-vuotiaalla Lewthwaitella on neljä lasta, joista vanhin on 15 ja nuorin 7-vuotias.
Somalian entisen tiedustelujohtajan mukaan Lewthwaite olisi jo aikaa sitten voitu ottaa hengiltä lennokki-iskussa, mutta brittiviranomaiset kielsivät surmaiskun, koska Britannian kansalaisena hänet pitäisi vangita elävänä.
Westgaten kauppakeskuksen seitsemän vuoden takainen terrori-isku ei tullut yllätyksenä Kenian viranomaisille. Guardian-lehden mukaan Kenian tiedustelupalvelun agentit olivat ostoskeskuksessa ennen hyökkäystä, sillä he olivat saaneet iskusta varoituksia etukäteen. Pian iskun alkamisen jälkeen paikalla oli myös israelilaisia kommandojoukkoja, jotka lopulta räjäyttivät rakennuksen katon rakennuspurkuräjähteillä.
Lontoon vuoden 2005 metroiskujen aikana oli puolestaan käynnissä kriisinhallintaharjoitus, jossa terroristit tekivät kuviteltuja pommi-iskuja juuri samoilla metroasemilla, joilla itsemurhaiskut oikeasti tehtiin. Yhdysvalloissa oli syyskuun 11. päivänä 2001 meneillään maanlaajuinen ilmapuolustusharjoitus, jossa terroristit iskivät siviilikohteisiin kaapatuilla matkustajakoneilla.
Kenialainen tv-kanava paljasti jo ennen Westgaten iskua, kuinka armeijan upseerit värväsivät kenialaisia taistelijoita Al-Shabaabin riveihin. Ennen Somaliaan lähtöä miehet saivat sotilaskoulutusta Kenian armeijan leireillä.
Brittiläisestä jihadistista Samantha Lewthwaitesta on tullut saarivaltakunnan keltaisen lehdistön kestoaihe sen jälkeen kun Netflix viime kuussa julkaisi dokumenttiohjelmien sarjan maailman etsityimmistä rikollisista. Valkoiseksi leskeksi kutsuttu Lewthwaite on yksi sarjan päähenkilöistä yhdessä meksikolaisen huumekartellin johtajan Ismael ”El Mayo” Zambadan ja venäläisen rikollisjohtajan Semjon Mogilevitšin kanssa.
Teini-iässä islaminuskoon kääntynyt Lewthwaite oli naimisissa brittiläis-jamaikalaisen Germaine Lindsayn kanssa, joka nimettiin yhdeksi Lontoon metron itsemurhaiskujen tekijäksi vuonna 2005.
Lontoon metroiskujen jälkeen Lewthwaite vietti aikaa Etelä-Afrikassa ja Keniassa. Vuonna 2012 Kenian viranomaiset etsintäkuuluttivat hänet epäiltynä passin väärentämisestä ja pommi-iskun suunnittelusta. Hänen asunnostaan Mombasassa oli löytynyt rynnäkkökiväärin lippaita, ammuksia, sytyttimiä sekä kannettava tietokone, jonka tiedostojen joukossa oli englanninkielinen pomminteko-ohje ja Osama bin Ladenia ylistävä runo.
Nairobissa sijaitsevaan Westgaten kauppakeskukseen vuonna 2013 tehdyn terrori-iskun jälkeen myös Interpol etsintäkuulutti Lewthwaiten.
Kauppakeskuksessa olleet silminnäkijät kertoivat englantia brittiaksentilla puhuvasta valkoihoisesta naisesta, joka toimi terroristiryhmän johtajana. Jotkut olivat nähneet valkoisen naisen hierovan itseensä verta ja liittyneen rakennuksesta paenneiden ihmisten joukkoon.
Somalialainen terroristiliike Al-Shabaab ilmoitti tehneensä iskun israelilaisomistuksessa olevaan kauppakeskukseen kostoksi Kenian sotatoimista Somaliassa.
Lewthwaitea ei ole koskaan tuomittu mistään rikoksesta, ja virallisesti häntä syytetään ainoastaan räjähdysaineiden hallussapidosta Keniassa.
Westgaten kauppakeskuksen iskun lisäksi hänen uskotaan olleen mukana suunnittelemassa vuonna 2012 tehtyä pommi-iskua Mombasassa sijaitsevaan baariin, jossa katsottiin jalkapallon EM-kisojen ottelua. Somalian viranomaisten mukaan Lewthwaite on aiheuttanut kaikkiaan yli 400 ihmisen kuoleman.
Brittitabloidien mukaan hän on myös huumannut Al-Shabaabin somalialaisia lapsisotilaita heroiinilla ja kouluttanut naispuolisia itsemurhapommittajia Jemenissä.
Daily Star -lehden tiedustelulähteiden mukaan Lewthwaite olisi vuonna 2016 suunnittelut pommi-iskuja turistikohteisiin Britanniassa, Kreikassa, Turkissa ja Kanariansaarilla.
Samantha Lewthwaiten tiedetään olevan parhaillaan Somaliassa ja Al-Shabaabin itsemurhaprikaatin suojeluksessa. Hänen nykyinen miehensä kuuluu järjestön komentajiin. Lewthwaiten uskotaan hoitavan Al-Shabaabin rahaliikennettä ja logistiikkaa.
Kertomusten mukaan hän vaihtaa jatkuvasti olinpaikkaa islamistiterroristien valvomilla alueilla ja välillä hänet piilotetaan kalkkikiviluolaan. 36-vuotiaalla Lewthwaitella on neljä lasta, joista vanhin on 15 ja nuorin 7-vuotias.
Somalian entisen tiedustelujohtajan mukaan Lewthwaite olisi jo aikaa sitten voitu ottaa hengiltä lennokki-iskussa, mutta brittiviranomaiset kielsivät surmaiskun, koska Britannian kansalaisena hänet pitäisi vangita elävänä.
Westgaten kauppakeskuksen seitsemän vuoden takainen terrori-isku ei tullut yllätyksenä Kenian viranomaisille. Guardian-lehden mukaan Kenian tiedustelupalvelun agentit olivat ostoskeskuksessa ennen hyökkäystä, sillä he olivat saaneet iskusta varoituksia etukäteen. Pian iskun alkamisen jälkeen paikalla oli myös israelilaisia kommandojoukkoja, jotka lopulta räjäyttivät rakennuksen katon rakennuspurkuräjähteillä.
Lontoon vuoden 2005 metroiskujen aikana oli puolestaan käynnissä kriisinhallintaharjoitus, jossa terroristit tekivät kuviteltuja pommi-iskuja juuri samoilla metroasemilla, joilla itsemurhaiskut oikeasti tehtiin. Yhdysvalloissa oli syyskuun 11. päivänä 2001 meneillään maanlaajuinen ilmapuolustusharjoitus, jossa terroristit iskivät siviilikohteisiin kaapatuilla matkustajakoneilla.
Kenialainen tv-kanava paljasti jo ennen Westgaten iskua, kuinka armeijan upseerit värväsivät kenialaisia taistelijoita Al-Shabaabin riveihin. Ennen Somaliaan lähtöä miehet saivat sotilaskoulutusta Kenian armeijan leireillä.
torstai 27. elokuuta 2020
Egyptiläistä voimapolitiikkaa
KANSAN UUTISET 28.8.2020
Egyptin kasvava geopoliittinen uhittelu herättää huolta Pohjois-Afrikassa ja Afrikan sarven maissa. Sotilasvallankaappauksessa seitsemän vuotta sitten valtaan tullut presidentti Abdel Fattah al-Sisi on aiemmin tänä kesänä uhannut hyökätä naapurimaahan Libyaan, ja pian sen jälkeen paljastuivat Egyptin suunnitelmat perustaa sotilastukikohta Adeninlahden rannikolle Somalimaahan.
Somalian pohjoisosassa sijaitseva Somalimaa julistautui itsenäiseksi maan sisällissodan aikana vuonna 1991, mutta yksikään maailman maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä ja neuvottelut Somalian hallituksen kanssa ovat jumissa.
Egypti haluaa rakentaa Somalimaan rannikolle laivastotukikohdan, josta sen sota-alukset pääsisivät valvomaan Punaisenmeren eteläpäässä sijaitsevan Bab el Mandebin salmen liikennettä. Salmen kautta kulkee suurin osa Aasian ja Euroopan välisestä laivaliikenteestä sekä huomattava osa Kaukoidän maiden öljyntuonnista.
Egyptin sotalaivat ovat partioineet alueella aiemmin osana Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien johtaman liittouman sotatoimia Jemenissä.
Somalimaassa on ennestään jo Arabiemiraattien lentotukikohta, ja myös Venäjä on neuvotellut tukikohdan rakentamisesta alueelle. Yhdysvalloilla, Ranskalla ja Kiinalla on omat sotilastukikohtansa naapurimaassa Djiboutissa.
Somalimaassa toivotaan, että Egypti tunnustaisi maan itsenäisyyden vastapalveluksena uudesta tukikohdasta.
Egyptin suunnitelmat uudesta sotilastukikohdasta liittyvät paitsi Punaisenmeren alueen strategiseen hallintaan myös vastakkainasetteluun Etiopian kanssa. Etiopia on rakentanut Siniselle Niilille Afrikan suurimman padon ja vesivoimalan, jota kutsutaan nimellä Suuri etiopialaisen renessanssin pato.
Vesivoimalahanke huolestuttaa Niilin alajuoksulla sijaitsevaa Egyptiä, joka on Niilin vedestä täysin riippuvainen. Etiopian hallitus puolestaan pitää patohanketta elintärkeänä oman maan kehitykselle ja yli satamiljoonaisen väestön sähkönsaannille.
Egyptin neuvotteluasema vahvistuu, jos tukikohtahanke Somalimaassa toteutuu, sillä Etiopian ulkomaankauppa on riippuvainen kahdesta satamasta. Näistä toinen sijaitsee Djiboutissa ja toinen Berberassa Somalimaan rannikolla. Molempia satamia ja niihin johtavia maanteitä on kunnostettu Etiopian tuella.
Egyptin sapelinkalistelu länsinaapurissa Libyassa johtuu yhtä lailla al-Sisin kokemasta turvallisuusuhasta. Libya on ollut Muammar Gaddafin syrjäyttämisestä lähtien erilaisten islamististen aseryhmien hallinnassa. Islamistit pitävät al-Sisin johtamaa Egyptiä verivihollisenaan, sillä juuri al-Sisi tukahdutti Egyptin vuoden 2011 kansannousun ja julisti maan ensimmäiset vapaat vaalit voittaneen muslimiveljeskunnan terroristijärjestöksi.
Al-Sisi päätti tukea Libyan kansallisarmeijaksi kutsuttua aseellista ryhmää, joka onnistui ajamaan islamistijoukot pois maan itäosista. Kenraali Khalifa Haftarin johtama kansallisarmeija hallitsi keväällä miltei koko Libyaa pääkaupunkia Tripolia lukuun ottamatta. Haftarin joukot ovat saaneet Egyptin lisäksi tukea Arabiemiraateista, Saudi-Arabiasta ja Venäjältä.
Turkin aseellinen tuki Tripolista käsin toimivalle väliaikaishallitukselle kuitenkin käänsi taistelujen kulun, ja Haftarin joukot joutuivat vetäytymään pääkaupungin alueelta. Kesäkuussa al-Sisi ilmoitti, että Egypti hyökkää Libyaan, mikäli Turkin tukemat joukot ylittävät tämänhetkisen rintamalinjan Sirten kaupungin lähistöllä.
Al-Sisi on jo varustautunut mahdolliseen sotaan länsinaapurissa hankkimalla Venäjältä vastikään hävittäjiä ja taisteluhelikoptereita 3,5 miljardilla dollarilla. Samalla al-Sisi luovutti maan lentotukikohdat Venäjän käyttöön.
Venäjän kanssa tehtyjen asekauppojen lisäksi Yhdysvallat tukee Egyptin asevoimia vuosittain 1,3 miljardilla dollarilla. Summa on pysynyt ennallaan Egyptin vakavista ihmisoikeusloukkauksista huolimatta. Itsenäinen media on Egyptissä kielletty, ja ainakin 60 000 hallituksen vastustajaa on vangittuna. Donald Trump onkin kutsunut al-Sisiä ”suosikkidiktaattorikseen”.
torstai 13. elokuuta 2020
Libanonilaiset palasivat kaduille
KANSAN UUTISET 14.8.2020
Viime viikon tiistain valtaisa räjähdys Beirutin satamassa käynnisti Libanonissa jälleen protestit maan hallitusta ja poliittista eliittiä vastaan. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään pääkaupungin keskusaukiolla viikonlopusta lähtien. Turvallisuusjoukot ovat vastanneet protesteihin kumiluodeilla ja kyynelkaasulla, ja poliisien seassa olleet siviilipukuiset asemiehet ovat ampuneet mielenosoittajia haulikolla.
Beirutin sataman varastorakennuksen räjähdyksessä kuoli ainakin 200 ihmistä ja tuhannet ihmiset saivat vammoja. Satojen tuhansien Beirutin asukkaiden kodit tuhoutuivat kokonaan tai osittain, kun räjähdyksen aiheuttama paineaalto hajotti rakennusten ovia ja ikkunoita.
Viime viikonlopun protesteissa ainakin 700 ihmistä joutui sairaalahoitoon kumiluotien aiheuttamien vammojen ja kehoon osuneiden haulien vuoksi.
Maanantai-iltana Libanonin hallitus päätti erota, mutta mielenosoitukset ovat jatkuneet senkin jälkeen. Mielenosoittajat vaativat myös presidentti Michel Aounin ja koko parlamentin eroa sekä uusia vaaleja, jotka tulisi järjestää ilman Libanonin poliittisen järjestelmän mukaisia eri uskonnollisille ryhmille varattuja kiintiöitä.
Useita sataman ja tullilaitoksen virkailijoita on pidätetty kuulusteluja varten. Monien libanonilaisten mielestä Beirutin sataman räjähdys johtui kuitenkin viime kädessä maan hallituksen laiminlyönneistä ja välinpitämättömyydestä.
Satamassa sijaitsevassa varastorakennuksessa oli ollut vuodesta 2014 lähtien 2 750 tonnia ammoniumnitraattia, joka oli otettu aikoinaan talteen merikelvottomaksi todetusta venäläisestä rahtilaivasta. Ammoniumnitraattia käytetään lannoitteena sekä räjähdysaineen valmistukseen.
Beirutin sataman ja tullin johtajat ja valtion turvallisuusviranomaiset olivat vuosien ajan varoittaneet ammoniumnitraattilastin aiheuttamasta vaarasta. Viimeksi heinäkuussa maan turvallisuusvirasto lähetti asiasta kirjeen presidentti Aounille ja pääministeri Hassan Diabille.
Samassa hallissa ammoniumnitraatin kanssa oli varastossa myös ilotulitteita. Räjähdykseen johtanut tulipalo sai alkunsa hitsauskipinästä, kun satamatyöntekijät korjasivat varastohallin seinässä ollutta reikää. Tulipalo sai ilotulitteet syttymään, mikä johti lopulta ammoniumnitraatin räjähtämiseen.
Kyseessä oli tutkijoiden mukaan yksi kaikkien aikojen voimakkaimmista asutuskeskuksessa sattuneista räjähdyksistä sitten elokuussa 1945 Hiroshiman ja Nagasakin yllä pudotettujen atomipommien.
Paineaalto hajotti ikkunoita Beirutin lentokentällä yhdeksän kilometrin päässä satamasta, ja räjähdyksen ääni kantautui 200 kilometrin päähän Kyprokseen asti.
Beirutin räjähdyksen jälkeiset protestit ovat suoraa jatkoa Libanonin viime syksyn kansannousulle. Viime vuoden lokakuussa yli miljoona libanonilaista lähti kaduille osoittamaan mieltä verkkopuheluille kaavailtua veroa vastaan ja vaatimaan hallituksen eroa.
Suurmielenosoituksiin osallistui ensimmäistä kertaa ihmisiä kaikista maan uskonnollisista ryhmistä, kristittyjä, sunnimuslimeja ja šiioja.
Hallituksen eroamisen lisäksi mielenosoituksissa vaadittiin muutosta poliittiseen järjestelmään, jossa poliitikot valitaan virkoihinsa uskontoon pohjautuvien kiintiöiden mukaan. Järjestelmä juontaa juurensa Ranskan siirtomaavallan ajoilta, jolloin päätettiin, että presidentin tulisi aina olla kristitty ja pääministerin muslimi.
Järjestelmää muutettiin hieman maan sisällissodan jälkeen vuonna 1989, jolloin eri uskontokuntia edustavat aseelliset ryhmät perustivat puolueita, jotka ovat edelleen vallassa. Yhä useampien libanonilaisten mielestä juuri tämä sektariaaninen politiikka on johtanut massiiviseen korruptioon, jossa maan poliittinen eliitti käyttää hyväksi uskonnollisia jakolinjoja pysyäkseen vallassa.
Mielenosoitukset keskeytettiin keväällä koronaviruksen takia, joka romahdutti maan talouden. Tällä hetkellä joka neljäs libanonilainen on ilman työtä. Valuutan romahtamisen vuoksi hinnat ovat yhdessä vuodessa nelinkertaistuneet. Sähkökatkoja ja vesikatkoksia on jatkuvasti. Beirutin sataman tuhoutumisen jälkeen Libanonia uhkaa myös ruokapula, sillä maa on pitkälti riippuvainen tuontiviljasta.
Viime viikon tiistain valtaisa räjähdys Beirutin satamassa käynnisti Libanonissa jälleen protestit maan hallitusta ja poliittista eliittiä vastaan. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään pääkaupungin keskusaukiolla viikonlopusta lähtien. Turvallisuusjoukot ovat vastanneet protesteihin kumiluodeilla ja kyynelkaasulla, ja poliisien seassa olleet siviilipukuiset asemiehet ovat ampuneet mielenosoittajia haulikolla.
Beirutin sataman varastorakennuksen räjähdyksessä kuoli ainakin 200 ihmistä ja tuhannet ihmiset saivat vammoja. Satojen tuhansien Beirutin asukkaiden kodit tuhoutuivat kokonaan tai osittain, kun räjähdyksen aiheuttama paineaalto hajotti rakennusten ovia ja ikkunoita.
Viime viikonlopun protesteissa ainakin 700 ihmistä joutui sairaalahoitoon kumiluotien aiheuttamien vammojen ja kehoon osuneiden haulien vuoksi.
Maanantai-iltana Libanonin hallitus päätti erota, mutta mielenosoitukset ovat jatkuneet senkin jälkeen. Mielenosoittajat vaativat myös presidentti Michel Aounin ja koko parlamentin eroa sekä uusia vaaleja, jotka tulisi järjestää ilman Libanonin poliittisen järjestelmän mukaisia eri uskonnollisille ryhmille varattuja kiintiöitä.
Useita sataman ja tullilaitoksen virkailijoita on pidätetty kuulusteluja varten. Monien libanonilaisten mielestä Beirutin sataman räjähdys johtui kuitenkin viime kädessä maan hallituksen laiminlyönneistä ja välinpitämättömyydestä.
Satamassa sijaitsevassa varastorakennuksessa oli ollut vuodesta 2014 lähtien 2 750 tonnia ammoniumnitraattia, joka oli otettu aikoinaan talteen merikelvottomaksi todetusta venäläisestä rahtilaivasta. Ammoniumnitraattia käytetään lannoitteena sekä räjähdysaineen valmistukseen.
Beirutin sataman ja tullin johtajat ja valtion turvallisuusviranomaiset olivat vuosien ajan varoittaneet ammoniumnitraattilastin aiheuttamasta vaarasta. Viimeksi heinäkuussa maan turvallisuusvirasto lähetti asiasta kirjeen presidentti Aounille ja pääministeri Hassan Diabille.
Samassa hallissa ammoniumnitraatin kanssa oli varastossa myös ilotulitteita. Räjähdykseen johtanut tulipalo sai alkunsa hitsauskipinästä, kun satamatyöntekijät korjasivat varastohallin seinässä ollutta reikää. Tulipalo sai ilotulitteet syttymään, mikä johti lopulta ammoniumnitraatin räjähtämiseen.
Kyseessä oli tutkijoiden mukaan yksi kaikkien aikojen voimakkaimmista asutuskeskuksessa sattuneista räjähdyksistä sitten elokuussa 1945 Hiroshiman ja Nagasakin yllä pudotettujen atomipommien.
Paineaalto hajotti ikkunoita Beirutin lentokentällä yhdeksän kilometrin päässä satamasta, ja räjähdyksen ääni kantautui 200 kilometrin päähän Kyprokseen asti.
Beirutin räjähdyksen jälkeiset protestit ovat suoraa jatkoa Libanonin viime syksyn kansannousulle. Viime vuoden lokakuussa yli miljoona libanonilaista lähti kaduille osoittamaan mieltä verkkopuheluille kaavailtua veroa vastaan ja vaatimaan hallituksen eroa.
Suurmielenosoituksiin osallistui ensimmäistä kertaa ihmisiä kaikista maan uskonnollisista ryhmistä, kristittyjä, sunnimuslimeja ja šiioja.
Hallituksen eroamisen lisäksi mielenosoituksissa vaadittiin muutosta poliittiseen järjestelmään, jossa poliitikot valitaan virkoihinsa uskontoon pohjautuvien kiintiöiden mukaan. Järjestelmä juontaa juurensa Ranskan siirtomaavallan ajoilta, jolloin päätettiin, että presidentin tulisi aina olla kristitty ja pääministerin muslimi.
Järjestelmää muutettiin hieman maan sisällissodan jälkeen vuonna 1989, jolloin eri uskontokuntia edustavat aseelliset ryhmät perustivat puolueita, jotka ovat edelleen vallassa. Yhä useampien libanonilaisten mielestä juuri tämä sektariaaninen politiikka on johtanut massiiviseen korruptioon, jossa maan poliittinen eliitti käyttää hyväksi uskonnollisia jakolinjoja pysyäkseen vallassa.
Mielenosoitukset keskeytettiin keväällä koronaviruksen takia, joka romahdutti maan talouden. Tällä hetkellä joka neljäs libanonilainen on ilman työtä. Valuutan romahtamisen vuoksi hinnat ovat yhdessä vuodessa nelinkertaistuneet. Sähkökatkoja ja vesikatkoksia on jatkuvasti. Beirutin sataman tuhoutumisen jälkeen Libanonia uhkaa myös ruokapula, sillä maa on pitkälti riippuvainen tuontiviljasta.
torstai 30. heinäkuuta 2020
Kotiäiti haastaa presidentti Lukašenkan
KANSAN UUTISET 31.7.2020
Valkovenäläinen kotiäiti Svjatlana Tsihanouskaja ei olisi yhtään halunnut mukaan politiikkaan, mutta monen mutkan kautta hänestä onkin tullut presidentti Aljaksandr Lukašenkan varteenotettava haastaja ensi viikon presidentinvaaleissa.
Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi kutsuttu Lukašenka on ollut 26 vuotta vallassa ja pyrkii nyt kuudennelle kaudelleen. Ensi viikon lopulla pidettävissä vaaleissa häntä vastassa on kuitenkin ensimmäistä kertaa yhtenäisen opposition ehdokas.
37-vuotias Tsihanouskaja on viime viikon aikana houkutellut kymmeniä tuhansia ihmisiä vaalitilaisuuksiin eri puolilla maata. Puhujalavalla hän on esiintynyt yhdessä kahden muun naisen kanssa, jotka edustavat vaalilautakunnan hylkäämiä muita opposition ehdokkaita.
Valko-Venäjällä vaalit ovat kaikkea muuta kuin rehelliset, eikä Tsihanouskaja itse edes halua presidentiksi. Jos hän jollain ihmeellä sattuisi voittamaan vaaleissa, hän on luvannut järjestää kaikille ehdokkaille avoimet uudet vaalit puolen vuoden sisällä.
Valko-Venäjän opposition ensimmäiset vapaat vaalitilaisuudet ovat ainakin hetkellisesti rauhoittaneet maassa keväästä asti jatkuneita katuprotesteja. Turvallisuuspoliisi on vastannut mielenosoituksiin kovin ottein ja pidättänyt kesän aikana yli tuhat ihmistä.
Tsihanouskajan mies Sjarhei Tsihanouski on suosittu tubettaja, joka koronakevään aikana dokumentoi ihmisten ahdinkoa maaseudun kylissä. Kuvausmatkojen ympärille syntyi mielenosoituksia, kun poliisi yritti estää kuvauksia. Tsihanouski kutsui presidentti Lukašenkaa ”viiksekkääksi torakaksi” ja kehotti ihmisiä tuomaan mielenosoituksiin tohveleita, joilla torakat Valko-Venäjällä perinteisesti listitään.
Tsihanouski pidätettiin pian sen jälkeen kun hän asettui ehdolle presidentinvaaleissa. Myös liikemies Viktar Babaryka vangittiin syytettynä talousrikoksista sen jälkeen kun hän ilmoitti omasta ehdokkuudestaan. Kolmas ehdokas, Valko-Venäjän entinen Yhdysvaltojen-suurlähettiläs Valeri Tsepkalo pakeni viikonloppuna Venäjälle.
Svjatlana Tsihanouskaja asettui lopulta ehdokkaaksi miehensä sijasta. Hän lähetti viime viikolla lapsensa mummin kanssa ulkomaille sen jälkeen kun viranomaiset olivat uhanneet ottaa lapset huostaan.
Lukašenka nautti yllättävän pitkään kansan syvien rivien luottamusta itsevaltaisuudestaan huolimatta. Toisin kuin monissa muissa entisissä neuvostotasavalloissa, Valko-Venäjällä ihmisillä oli töitä ja toimeentulo jokseenkin turvattu. Viimeistään koronakevät muutti kaiken. Talous on romahtanut, kun Venäjä poisti tuontiöljyn tukiaiset.
Lukašenka ei ottanut koronavirusta todesta, vaan sanoi että korona pysyy loitolla vodkalla, saunomalla ja ajamalla traktoria pellolla. Lääkäreille ja terveydenhoitajille hankittiin suojavarusteita kansalaiskeräyksillä. Valko-Venäjällä on tällä hetkellä asukaslukuun nähden eniten todettuja koronatapauksia Itä-Euroopassa.
Media on ollut Valko-Venäjällä hallituksen valvonnassa, mutta sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat uskaltaneet puhua avoimesti epäkohdista. Tämän päivän nuoret eivät elä samassa suljetussa lintukodossa kuin ikätoverinsa 26 vuotta sitten, kun Lukašenka valittiin maan johtoon. Sitä ennen hän toimi kolhoosin varajohtajana.
Harva kuitenkaan uskoo, että diktatuuri kaatuu vielä tänä kesänä. Lukašenkalla itsellään ja maan eliitillä on liikaa menetettävänä.
Lukašenka puhuu ulkomaiden masinoimasta kapinasta, joka haluaa ajaa Valko-Venäjän kaaokseen. Viime viikolla hän kehotti ulkoministeriä karkottamaan maasta ulkomaiset toimittajat. Kansainvälisen median pitäisi hänen mielestään raportoida sadonkorjuusta ja kuvata leikkuupuimureita protestien sijaan.
Tähän mennessä Lukašenka ei ole vielä pitänyt Svjatlana Tsihanouskajaa uhkana vallalleen, sillä hänen mukaansa valkovenäläiset tietävät, että naiset ovat liian heikkoja johtamaan maata.
Verkkolehti EUobserverin sisäpiirilähteiden mukaan Lukašenkan hallinto on silti varautunut tukahduttamaan opposition tarvittaessa asejoukoilla ja syyttämään Venäjää väkivaltaisuuksista. Verkkolehden mukaan Lukašenka on siirtänyt miljardeja dollareita Qatariin, samaan aikaan kun hänen selkänsä takana valmistellaan jo länsimielistä virkamieshallitusta.
torstai 16. heinäkuuta 2020
Suursota uhkaa Libyassa
KANSAN UUTISET 17.7.2020
Yhdeksän vuotta Muammar Gaddafin syrjäyttämisen jälkeen Libya saattaa olla ajautumassa suursotaan, jota käydään pitkälti ulkomailta värvättyjen palkkasotilaiden kesken ja ulkovaltojen operoimilla sotalennokeilla.
Viime kuukausina alueelliseksi kriisiksi laajentunut konflikti on suoraa jatkoa vuonna 2014 alkaneelle sisällissodalle maan kahden kilpailevan hallituksen välillä.
Maan itäosien hallitusta edustava Libyan kansallisarmeija hallitsi vielä keväällä miltei koko maata pääkaupunkia Tripolia lukuun ottamatta. Kenraali Khalifa Haftarin johtamissa joukoissa taistelee tuhansia palkkasotilaita Sudanista, Syyriasta ja Venäjältä, ja ilmaiskuja tehdään Arabiemiraattien sotalennokeilla. Aseita ja rahoitusta on tullut myös Egyptistä, Saudi-Arabiasta ja Venäjältä.
Myös Ranska tukee kenraali Haftaria, sillä tämä on luvannut palauttaa vakauden Libyaan ja pysäyttää Välimeren yli Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset.
Sodan toisena osapuolena on Tripolista käsin toimiva väliaikaishallitus, joka syntyi YK:n neuvottelujen tuloksena. Väliaikaishallitusta tukevat islamistijoukot olivat jo häviämässä taistelun pääkaupungin hallinnasta, kun Turkki alkuvuodesta toimitti joukkojen avuksi sotilaita, aseita ja sotalennokkeja.
Turkin sotilaiden mukana Libyaan saapui myös tuhansia syyrialaisia islamistikapinallisia, jotka ovat taistelleet kotimaassaan Bashar al-Assadin hallitusta ja kurdijoukkoja vastaan. Väliaikaishallituksen joukot ovat saaneet vuosien ajan tukea myös Qatarista.
Turkkilaiset sotilaat ja sotalennokit käänsivät taistelujen kulun, ja venäläiset Wagner-ryhmän palkkasotilaat vetäytyivät pääkaupungin alueelta. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti Turkin joukkojen hyökkäävän Sirten kaupunkiin ja siitä edelleen idemmäksi Libyan öljykentille.
Naapurimaan Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi on puolestaan uhannut hyökätä Libyaan, mikäli Turkin joukot ylittävät tämänhetkisen rintamalinjan. Libyan itäosien hallitus pyysi tällä viikolla Egyptin joukkoja apuun.
Tulossa voi siis olla täysimittainen sota, jossa Turkin joukot taistelevat Libyan maaperällä Egyptin ja Arabiemiraattien joukkoja ja venäläisiä palkkasotilaita vastaan.
Toinen vaihtoehto on se, että presidentit Erdoğan ja Vladimir Putin ovat Syyrian tilanteen tavoin sopineet keskenään aseellisen yhteenoton välttämisestä ja käytännössä Libyan kahtiajaosta.
Erdoğan kertoi puhuneensa Libyan tilanteesta myös Donald Trumpin kanssa, mutta ei paljastanut yksityiskohtia. Turkilla on Naton toiseksi suurimmat asevoimat, mutta myös Arabiemiraatit ja Egypti ovat Yhdysvaltojen tärkeitä liittolaisia.
Kaikkia osapuolia kiinnostaa öljy. Libyassa on maailman kahdeksanneksi suurimmat
todennetut öljyvarat. Sodan vuoksi öljyntuotanto on pudonnut alle kymmenesosaan Gaddafin ajoista, ja viime viikolla kenraali Haftarin joukot pysäyttivät tuotannon kokonaan, ilmeisesti tukijoidensa pyynnöstä. Persianlahden maat ja Venäjä ovat sopineet öljyntuotannon leikkauksista, jotta öljyn hinta kohoaisi koronaviruksen aiheuttaman romahduksen jälkeen.
Öljyn lisäksi kyse on monimutkaisesta alueellisesta valtataistelusta, joka käynnistyi pian arabimaiden kansanousujen jälkeen, kun muslimiveljeskuntien perustamat puolueet voittivat ensimmäiset vapaat vaalit Tunisiassa ja Egyptissä ja pääsivät hallitusvaltaan.
Persianlahden maissa Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa ja Bahrainissa valtaapitävät kuninkaat ja emiirit pitävät muslimiveljeskuntia pahimpana uhkana olemassaololleen. Nämä maat ovat uskonnollisesti vanhoillisia absoluuttisia monarkioita, joissa ei ole minkäänlaista kansanvaltaa.
Persianlahden maista Qatar päätti kuitenkin tukea muslimiveljeskuntia muissa arabimaissa ja myös islamistisia aseellisia liikkeitä. Qatar arveli saavansa suurempaa vaikutusvaltaa arabimaissa, kun islamistiset liikkeet tulisivat niissä aikanaan valtaan. Turkin presidentti Erdoğan on ollut samoilla linjoilla.
Miltei kaikissa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisipesäkkeissä Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit aseistavat ja rahoittavat vallanpitäjiä tai aseellisia liikkeitä, jotka taistelevat islamisteja vastaan. Islamistiset ryhmät voivat vastaavasti odottaa tukea Turkista ja Qatarista.
Egypti liittyi Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien rintamaan kesällä 2013 tehdyn sotilasvallankaappauksen jälkeen, jossa vaaleilla valtaan tulleet muslimiveljet syöstiin vallasta.
torstai 2. heinäkuuta 2020
Mitä kuuluu Thaimaan luolapojille?
KANSAN UUTISET 3.7.2020
Kaksi vuotta sitten koko maailman media seurasi herkeämättä Tham Luangin luolaan Pohjois-Thaimaassa veden saartamaksi jääneiden poikien ja heidän jalkapallovalmentajansa pelastusoperaatiota.
Mae Sain pikkukaupungin Villisiat-nimisen jalkapallojoukkueen 12 pelaajaa oli lähtenyt treenien jälkeen käymään kaupungin laitamilla sijaitsevassa luolastossa. Tavallista aikaisemmin alkaneet monsuunisateet saivat luolan kuitenkin tulvimaan estäen 11–16-vuotiaiden poikien ja nuoren apuvalmentajan ulospääsyn.
Heinäkuun 2. päivänä brittiläiset luolasukeltajat löysivät pojat hengissä kalliokielekkeeltä neljän kilometrin päässä luolan suulta. Pojat olivat olleet kadoksissa yhdeksän päivän ajan.
Seuraavan viikon aikana Mae Saihin saapui pelastussukeltajia yli 20 maasta sekä tuhansia avustustyöntekijöitä, toimittajia ja turisteja. Thaimaan laivaston erikoisjoukkojen ja ulkomailta tulleiden sukeltajien yhteisvoimin käynnistettiin pelastusoperaatio, jossa pojat puettiin sukellusvarusteisiin, nukutettiin ja hinattiin ulos veden täyttämästä luolasta.
Jalkapallon MM-kisojen pudotuspelien välipäivinä pojat ja heidän valmentajansa saatiin kaikki viimein pelastettua.
Pojat vietiin sairaalaan, ja psykologien suositusten mukaisesti viranomaiset kehottivat median edustajia jättämään pojat rauhaan seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Thaimaan sotilasjuntan johtaja, kenraali Prayut Chan-o-cha kävi kuitenkin tapaamassa poikia sairaalassa yhdessä kuvausryhmän kanssa.
Paikalliset asukkaat kertoivat myöhemmin, kuinka ulkomaiset toimittajat olivat menneet poikien kouluun kuvaamaan heidän luokkatovereitaan. Eräs tv-kanava yritti lahjoa sairaalaa päästäkseen haastattelemaan poikia. Toinen kanava asetti kuvausryhmän päivystämään kunkin pojan kodin ulkopuolella.
Lopulta yhdysvaltalainen ABC-kanava sai ostettua yksinoikeuden poikien yhteishaastatteluun jo elokuussa. Sitä ennen pojat olivat käyneet näyttäytymässä medialle sotilashallituksen järjestämässä tilaisuudessa Bangkokissa.
Universal Pictures ilmoitti syyskuussa ostaneensa poikien elämäntarinoiden elokuvaoikeudet, mutta sotilashallitus kumosi sopimuksen, koska Thaimaan viranomaiset eivät olleet hyväksyneet elokuvan käsikirjoitusta. Uuden tarjouskilpailun voitti vuosi sitten Netflix. Kullekin pojalle luvattiin 94 000 dollaria elokuvaoikeuksista. Sopimuksen mukaan pojat eivät saaneet puhua kokemuksistaan muille kuin Netflixin tuotantoryhmälle.
Pelastusoperaation ollessa vielä kesken Kansainvälisen jalkapalloliiton puheenjohtaja Gianni Infantino kutsui Villisikojen pelaajat Moskovaan katsomaan MM-kisojen loppuottelua. Sinne pojat eivät ehtineet, mutta syksyllä he matkustivat sotilasjuntan tiedottajan kanssa Argentiinaan katsomaan nuorten olympialaisia ja osallistuivat Los Angeles Galaxyn harjoituksiin yhdessä Zlatan Ibrahimovićin kanssa.
Thaimaalaispojat kävivät myös Englannissa katsomassa Manchester Unitedin Valioliigan ottelua, Abu Dhabissa seuraamassa Thaimaan avauspeliä Aasian kisoissa ja Japanissa pelaamassa ystävyysottelun Fukushiman kaupungin junioreita vastaan.
Brittiläisten sukeltajien kanssa englantia puhunut Adul Samon kutsuttiin opettajansa kanssa vierailulle yhdysvaltalaiseen kielikouluun sen jälkeen kun selvisi, että 14-vuotias poika osasi viittä eri kieltä, wan kieltä, thain kieltä, burmaa, kiinaa ja hiukan englantia.
Tässä vaiheessa useimmat pojat olivat jo lopettaneet pelaamisen Villisikojen joukkueessa. Kauden viimeisessä pelissä luolapojista vain kaksi oli enää mukana. Kauden aikana Villisiat hävisivät 12 ottelua ja voittivat kaksi.
Luolaoperaation seurauksena viranomaiset myönsivät Thaimaan kansalaisuuden vähemmistökansoihin kuuluville Villisikojen pelaajille ja lupasivat vuoteen 2024 mennessä kansalaisuuden kaikille maan rajaseutujen paperittomille.
Myös Thaimaan sotilasjuntta hyötyi onnistuneen pelastusoperaation tuomasta myönteisestä julkisuudesta. Kenraali Prayut nimitettiin viime vuoden vaalien jälkeen pääministeriksi, vaikka hänen puolueensa sai vain 23 prosenttia äänistä.
Tham Luangin luola avattiin viime syksynä turisteille, ja sen ulkopuolelle rakennettiin museo. Mae Saissa vieraili viime vuonna 1,4 miljoonaa turistia. Entiset ananaksen ja riisin viljelijät myyvät nyt t-paitoja, matkamuistoja ja katuruokaa valtavalla torilla luolan edustalla.
Kaksi vuotta sitten koko maailman media seurasi herkeämättä Tham Luangin luolaan Pohjois-Thaimaassa veden saartamaksi jääneiden poikien ja heidän jalkapallovalmentajansa pelastusoperaatiota.
Mae Sain pikkukaupungin Villisiat-nimisen jalkapallojoukkueen 12 pelaajaa oli lähtenyt treenien jälkeen käymään kaupungin laitamilla sijaitsevassa luolastossa. Tavallista aikaisemmin alkaneet monsuunisateet saivat luolan kuitenkin tulvimaan estäen 11–16-vuotiaiden poikien ja nuoren apuvalmentajan ulospääsyn.
Heinäkuun 2. päivänä brittiläiset luolasukeltajat löysivät pojat hengissä kalliokielekkeeltä neljän kilometrin päässä luolan suulta. Pojat olivat olleet kadoksissa yhdeksän päivän ajan.
Seuraavan viikon aikana Mae Saihin saapui pelastussukeltajia yli 20 maasta sekä tuhansia avustustyöntekijöitä, toimittajia ja turisteja. Thaimaan laivaston erikoisjoukkojen ja ulkomailta tulleiden sukeltajien yhteisvoimin käynnistettiin pelastusoperaatio, jossa pojat puettiin sukellusvarusteisiin, nukutettiin ja hinattiin ulos veden täyttämästä luolasta.
Jalkapallon MM-kisojen pudotuspelien välipäivinä pojat ja heidän valmentajansa saatiin kaikki viimein pelastettua.
Pojat vietiin sairaalaan, ja psykologien suositusten mukaisesti viranomaiset kehottivat median edustajia jättämään pojat rauhaan seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Thaimaan sotilasjuntan johtaja, kenraali Prayut Chan-o-cha kävi kuitenkin tapaamassa poikia sairaalassa yhdessä kuvausryhmän kanssa.
Paikalliset asukkaat kertoivat myöhemmin, kuinka ulkomaiset toimittajat olivat menneet poikien kouluun kuvaamaan heidän luokkatovereitaan. Eräs tv-kanava yritti lahjoa sairaalaa päästäkseen haastattelemaan poikia. Toinen kanava asetti kuvausryhmän päivystämään kunkin pojan kodin ulkopuolella.
Lopulta yhdysvaltalainen ABC-kanava sai ostettua yksinoikeuden poikien yhteishaastatteluun jo elokuussa. Sitä ennen pojat olivat käyneet näyttäytymässä medialle sotilashallituksen järjestämässä tilaisuudessa Bangkokissa.
Universal Pictures ilmoitti syyskuussa ostaneensa poikien elämäntarinoiden elokuvaoikeudet, mutta sotilashallitus kumosi sopimuksen, koska Thaimaan viranomaiset eivät olleet hyväksyneet elokuvan käsikirjoitusta. Uuden tarjouskilpailun voitti vuosi sitten Netflix. Kullekin pojalle luvattiin 94 000 dollaria elokuvaoikeuksista. Sopimuksen mukaan pojat eivät saaneet puhua kokemuksistaan muille kuin Netflixin tuotantoryhmälle.
Pelastusoperaation ollessa vielä kesken Kansainvälisen jalkapalloliiton puheenjohtaja Gianni Infantino kutsui Villisikojen pelaajat Moskovaan katsomaan MM-kisojen loppuottelua. Sinne pojat eivät ehtineet, mutta syksyllä he matkustivat sotilasjuntan tiedottajan kanssa Argentiinaan katsomaan nuorten olympialaisia ja osallistuivat Los Angeles Galaxyn harjoituksiin yhdessä Zlatan Ibrahimovićin kanssa.
Thaimaalaispojat kävivät myös Englannissa katsomassa Manchester Unitedin Valioliigan ottelua, Abu Dhabissa seuraamassa Thaimaan avauspeliä Aasian kisoissa ja Japanissa pelaamassa ystävyysottelun Fukushiman kaupungin junioreita vastaan.
Brittiläisten sukeltajien kanssa englantia puhunut Adul Samon kutsuttiin opettajansa kanssa vierailulle yhdysvaltalaiseen kielikouluun sen jälkeen kun selvisi, että 14-vuotias poika osasi viittä eri kieltä, wan kieltä, thain kieltä, burmaa, kiinaa ja hiukan englantia.
Tässä vaiheessa useimmat pojat olivat jo lopettaneet pelaamisen Villisikojen joukkueessa. Kauden viimeisessä pelissä luolapojista vain kaksi oli enää mukana. Kauden aikana Villisiat hävisivät 12 ottelua ja voittivat kaksi.
Luolaoperaation seurauksena viranomaiset myönsivät Thaimaan kansalaisuuden vähemmistökansoihin kuuluville Villisikojen pelaajille ja lupasivat vuoteen 2024 mennessä kansalaisuuden kaikille maan rajaseutujen paperittomille.
Myös Thaimaan sotilasjuntta hyötyi onnistuneen pelastusoperaation tuomasta myönteisestä julkisuudesta. Kenraali Prayut nimitettiin viime vuoden vaalien jälkeen pääministeriksi, vaikka hänen puolueensa sai vain 23 prosenttia äänistä.
Tham Luangin luola avattiin viime syksynä turisteille, ja sen ulkopuolelle rakennettiin museo. Mae Saissa vieraili viime vuonna 1,4 miljoonaa turistia. Entiset ananaksen ja riisin viljelijät myyvät nyt t-paitoja, matkamuistoja ja katuruokaa valtavalla torilla luolan edustalla.
keskiviikko 17. kesäkuuta 2020
Tulossa on rakkauden kesä
KANSAN UUTISET 18.6.2020
Yhdysvaltojen hipsterikaupungissa Seattlessa järjestettiin yhdeksän päivän ajan mielenosoituksia poliisiväkivaltaa vastaan ja poliisit vastasivat protesteihin kyynelkaasulla ja tainnutuskranaateilla. Mutta sitten tapahtui jotain erikoista. Mellakkapoliisit pakkasivat tavaransa ja lähtivät pois protestien keskipisteenä olleelta poliisiasemalta.
Mielenosoittajat julistivat Seattlen keskustan kupeessa sijaitsevan Capitol Hillin kaupunginosan poliisivapaaksi autonomiseksi vyöhykkeeksi.
Muutaman korttelin kokoisella alueella on nyt viikon ajan järjestetty katukonsertteja, opintopiirejä, elokuvanäytöksiä ja mustien runoilijoiden esiintymisiä. Läheiseen puistoon on istutettu kasvimaita, ja paikalliset ravintolat ovat tarjonneet ilmaista vegaanipitsaa. Asunnottomille on avattu oma terveysasema.
Valtaajat vaativat kaupungin poliisilaitoksen lakkauttamista, edullisempia vuokria sekä mustien ja intiaanien historian opetusta Washingtonin osavaltion kouluissa. Poliisin määrärahat tulisi käyttää sosiaali- ja terveyspalveluihin, kaupungin vuokra-asuntoihin ja opettajien palkkoihin.
Viikonloppuna alue muistutti pikemminkin puistofestivaalia, kun kymmenet tuhannet ihmiset tulivat käymään Capitol Hillissä kaupungin halki kulkeneen Black Lives Matter -liikkeen mielenosoituksen päätteeksi.
Harva varmaan tietäisi koko Capitol Hillin valtauksesta ilman presidentti Donald Trumpin viimeaikaisia tviittejä, joissa hän nimitti valtaajia terroristeiksi ja kamaliksi anarkisteiksi ja vaati Seattlen ”radikaalivasemmistolaista” pormestaria valtaamaan alueen takaisin.
Trump oli ilmeisesti nähnyt tv:stä Fox Newsin valereportaasin paikan päältä ja manipuloidut kuvat, joissa aseistettu mies vartioi tulipalon valtaamaa mellakka-aluetta.
Vastaustviitissään Seattlen pormestari Jenny Durkan kehotti Trumpia ”painumaan takaisin bunkkeriinsa”.
Ennen tviittailua presidentin kanssa pormestari oli Seattlessa hyvin epäsuosittu. Mielenosoittajat ja kaupunginvaltuuston jäsenet vaativat häntä eroamaan sen jälkeen kun poliisit olivat ampuneet mielenosoittajia kyynelkaasulla. Kyynelkaasun käyttö oli Seattlen poliisilta nimenomaisesti kielletty – ja etenkin koronaviruksen aikaan.
Tviittien jälkeen Durkan kävi Capitol Hillissä tapaamassa valtaajia ja totesi CNN:n haastattelussa, että Seattlessa järjestetään kadunvaltauksia jatkuvasti ja ”tulossa saattaa olla rakkauden kesä”.
Seattlen poliisipäällikkö Carmen Best sanoi puolestaan sunnuntaina CBS:n haastattelussa, että poliisilaitoksen täytyy muuttua, jotta se palvelisi paremmin kaikkia kansanosia.
Poliisipäällikkö on itse musta nainen ja pormestari Durkan avoimesti lesbo.
Seattle tunnetaan maailmalla 1990-luvun suosituista grungebändeistä Nirvanasta ja Pearl Jamista, Maailman kauppajärjestön WTO:n vuoden 1999 huippukokouksen vastaisista antikapitalistisista mielenosoituksista sekä lukuisista kahviloistaan ja teknoalan suuryhtiöistä. Kahvilaketju Starbucks on kotoisin Seattlesta, samoin kuin verkkokauppa Amazon ja Microsoft.
Capitol Hill on paikallisten vaihtoehtoliikkeiden suosima kaupunginosa, josta löytyy ravintoloita, livemusiikkia ja homobaareja. Huomattava osa asukkaista kuuluu seksuaalivähemmistöihin.
Kaupunginosan väestörakenne on kuitenkin muuttunut rajusti viime vuosina, kun monet teknoalan ammattilaiset ovat hankkineet asuntoja alueelta ja vuokrat ovat kohonneet. Asunnottomien määrä Seattlessa on kolmanneksi suurin koko Yhdysvalloissa. Asunnottomista 40 prosenttia on mustia.
Capitol Hillin valtaajien kesken on viime päivänä käyty sanaharkkaa yhteisistä vaatimuksista. Monien mustien aktivistien mielestä osa valtaajista tuntuu unohtaneen, että protestissa oli alun perin kyse etenkin mustiin kohdistuvan poliisiväkivallan vastustamisesta.
Valtaajat ovat erimielisiä siitä, pitäisikö kaupungin leikata poliisilta kaikki määrärahat vai riittäisikö määrärahojen puolittaminen, jota kaupunginvaltuutetut pitävät realistisena vaihtoehtona.
Valtauksessa mukana olevat antikapitalistit taas ajavat niin sanottua Amazon-veroa, joka velvoittaisi kaupungissa toimivat suuryhtiöt maksamaan 1,3 prosentin veron palkkakuluistaan. Tulot menisivät hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.
Yhdysvaltojen hipsterikaupungissa Seattlessa järjestettiin yhdeksän päivän ajan mielenosoituksia poliisiväkivaltaa vastaan ja poliisit vastasivat protesteihin kyynelkaasulla ja tainnutuskranaateilla. Mutta sitten tapahtui jotain erikoista. Mellakkapoliisit pakkasivat tavaransa ja lähtivät pois protestien keskipisteenä olleelta poliisiasemalta.
Mielenosoittajat julistivat Seattlen keskustan kupeessa sijaitsevan Capitol Hillin kaupunginosan poliisivapaaksi autonomiseksi vyöhykkeeksi.
Muutaman korttelin kokoisella alueella on nyt viikon ajan järjestetty katukonsertteja, opintopiirejä, elokuvanäytöksiä ja mustien runoilijoiden esiintymisiä. Läheiseen puistoon on istutettu kasvimaita, ja paikalliset ravintolat ovat tarjonneet ilmaista vegaanipitsaa. Asunnottomille on avattu oma terveysasema.
Valtaajat vaativat kaupungin poliisilaitoksen lakkauttamista, edullisempia vuokria sekä mustien ja intiaanien historian opetusta Washingtonin osavaltion kouluissa. Poliisin määrärahat tulisi käyttää sosiaali- ja terveyspalveluihin, kaupungin vuokra-asuntoihin ja opettajien palkkoihin.
Viikonloppuna alue muistutti pikemminkin puistofestivaalia, kun kymmenet tuhannet ihmiset tulivat käymään Capitol Hillissä kaupungin halki kulkeneen Black Lives Matter -liikkeen mielenosoituksen päätteeksi.
Harva varmaan tietäisi koko Capitol Hillin valtauksesta ilman presidentti Donald Trumpin viimeaikaisia tviittejä, joissa hän nimitti valtaajia terroristeiksi ja kamaliksi anarkisteiksi ja vaati Seattlen ”radikaalivasemmistolaista” pormestaria valtaamaan alueen takaisin.
Trump oli ilmeisesti nähnyt tv:stä Fox Newsin valereportaasin paikan päältä ja manipuloidut kuvat, joissa aseistettu mies vartioi tulipalon valtaamaa mellakka-aluetta.
Vastaustviitissään Seattlen pormestari Jenny Durkan kehotti Trumpia ”painumaan takaisin bunkkeriinsa”.
Ennen tviittailua presidentin kanssa pormestari oli Seattlessa hyvin epäsuosittu. Mielenosoittajat ja kaupunginvaltuuston jäsenet vaativat häntä eroamaan sen jälkeen kun poliisit olivat ampuneet mielenosoittajia kyynelkaasulla. Kyynelkaasun käyttö oli Seattlen poliisilta nimenomaisesti kielletty – ja etenkin koronaviruksen aikaan.
Tviittien jälkeen Durkan kävi Capitol Hillissä tapaamassa valtaajia ja totesi CNN:n haastattelussa, että Seattlessa järjestetään kadunvaltauksia jatkuvasti ja ”tulossa saattaa olla rakkauden kesä”.
Seattlen poliisipäällikkö Carmen Best sanoi puolestaan sunnuntaina CBS:n haastattelussa, että poliisilaitoksen täytyy muuttua, jotta se palvelisi paremmin kaikkia kansanosia.
Poliisipäällikkö on itse musta nainen ja pormestari Durkan avoimesti lesbo.
Seattle tunnetaan maailmalla 1990-luvun suosituista grungebändeistä Nirvanasta ja Pearl Jamista, Maailman kauppajärjestön WTO:n vuoden 1999 huippukokouksen vastaisista antikapitalistisista mielenosoituksista sekä lukuisista kahviloistaan ja teknoalan suuryhtiöistä. Kahvilaketju Starbucks on kotoisin Seattlesta, samoin kuin verkkokauppa Amazon ja Microsoft.
Capitol Hill on paikallisten vaihtoehtoliikkeiden suosima kaupunginosa, josta löytyy ravintoloita, livemusiikkia ja homobaareja. Huomattava osa asukkaista kuuluu seksuaalivähemmistöihin.
Kaupunginosan väestörakenne on kuitenkin muuttunut rajusti viime vuosina, kun monet teknoalan ammattilaiset ovat hankkineet asuntoja alueelta ja vuokrat ovat kohonneet. Asunnottomien määrä Seattlessa on kolmanneksi suurin koko Yhdysvalloissa. Asunnottomista 40 prosenttia on mustia.
Capitol Hillin valtaajien kesken on viime päivänä käyty sanaharkkaa yhteisistä vaatimuksista. Monien mustien aktivistien mielestä osa valtaajista tuntuu unohtaneen, että protestissa oli alun perin kyse etenkin mustiin kohdistuvan poliisiväkivallan vastustamisesta.
Valtaajat ovat erimielisiä siitä, pitäisikö kaupungin leikata poliisilta kaikki määrärahat vai riittäisikö määrärahojen puolittaminen, jota kaupunginvaltuutetut pitävät realistisena vaihtoehtona.
Valtauksessa mukana olevat antikapitalistit taas ajavat niin sanottua Amazon-veroa, joka velvoittaisi kaupungissa toimivat suuryhtiöt maksamaan 1,3 prosentin veron palkkakuluistaan. Tulot menisivät hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)