torstai 18. maaliskuuta 2021

Karkasiko korona sittenkin Wuhanin laboratoriosta?

KANSAN UUTISET 19.3.2021

Yhdysvaltalainen politiikkaan erikoistunut verkkolehti Politico juhlisti koronapandemian vuosipäivää viime viikolla herättämällä henkiin vanhat spekulaatiot siitä, että korona olisi saattanut karata Wuhanissa Kiinassa sijaitsevan virologian instituutin laboratorioista, joissa oli jo pitkään tutkittu lepakoiden koronaviruksia.

Uusi koronavirus havaittiin ihmisillä ensimmäisen kerran juuri Wuhanin kaupungissa Keski-Kiinassa vuoden 2019 lopulla. Aluksi virus tarttui yksittäisiin ihmisiin Wuhanissa tai muualla Kiinassa ennen kuin se joulukuussa levisi paikallisen kala- ja eläintorin työntekijöiden keskuuteen ja käynnisti laajemman epidemian.

Politico-lehden julkaisema kirjoitus oli ote yhdysvaltalaisen tutkivan toimittajan Josh Roginin tuoreesta kirjasta, joka käsittelee Yhdysvaltojen ja Kiinan välisiä suhteita ja niissä tapahtuneita käänteitä Donald Trumpin presidenttikauden aikana.

Roginin mukaan Wuhanin virologian instituutin tutkijat kertoivat laitoksen turvallisuusriskeistä vuonna 2017 paikan päällä käyneille Yhdysvaltojen Pekingin-suurlähetystön edustajille. Kiinalaistutkijat pyysivät apua laboratorioiden bioturvallisuuden parantamiseksi, jotta työntekijät eivät vahingossa altistuisi vaarallisille taudinaiheuttajille ja mahdollisesti levittäisi niitä laboratorion ulkopuolelle.

Roginin tiedot perustuvat Pekingin-suurlähetystön terveysalan asiantuntijoiden laatimiin raportteihin vuodelta 2018. Yhdysvaltojen ulkoministeriöön Washingtoniin lähetettyjä raportteja ei merkitty salaisiksi, mutta niitä ei ole myöskään julkaistu.

Wuhanin koronavirustutkimusta rahoitettiin tuolloin pitkälti Yhdysvalloista. Wuhanin laboratorioissa tehtiin muun muassa kokeita, joissa hiirien keuhkosoluja muokattiin geenitekniikalla ihmisten keuhkosolujen kaltaisiksi lisäämällä solukalvoihin tiettyjä proteiineja, jotka mahdollistivat lepakoista peräisin olevan koronaviruksen tartunnan.

Tutkimus auttoi ymmärtämään paremmin sarsin kaltaisen koronaviruksen tartuntamekanismeja, minkä puolestaan kuviteltiin auttavan mahdollisten tulevien epidemioiden ehkäisemisessä.

Yhdysvalloissa vastaavanlaiset kokeet kiellettiin Barack Obaman presidenttikaudella, sillä virusten leviämisriskiä pidettiin liian suurena.

Wuhanin virologian laitoksen tutkijat olivat myös onnistuneet eristämään kolme aiemmin tuntematonta koronavirusta, jotka olivat peräisin Kiinan eteläosien luolissa tavatuista lepakoista.

Josh Rogin kirjoitti Wuhanin virologian instituutin bioturvaongelmista ensimmäisen kerran Washington Post -lehden julkaisemassa artikkelissa viime vuoden huhtikuussa. Kirjoitus herätti tuolloin suurta huomiota, mutta uskottavuus kärsi, kun samaan aikaan salaliittoteoriat jylläsivät Yhdysvalloissa ja presidentti Trump ja ulkoministeri Mike Pompeo vaativat Kiinaa paljastamaan kaiken viruksen todellisesta alkuperästä.

Muuan republikaanisenaattori oli aiemmin väittänyt, että koronavirus oli peräisin Kiinan biosodankäynnin laboratorioista. Geenitutkimukset kuitenkin kumosivat tämän väitteen, sillä koronassa ei ole viitteitä keinotekoisesta geneettisestä muuntelusta.

Wuhanin virologian laitos ei koskaan saanut kaipaamaansa lisärahoitusta, sillä Yhdysvaltojen ja Kiinan välit viilenivät Trumpin tempoilevan politiikan vuoksi. Samalla yhdysvaltalaisten asiantuntijoiden pääsy laitokseen estettiin.

Kiinan kommunistipuolue on kieltänyt tutkijoita puhumasta koronasta ja epidemian alkuvaiheista tai julkaisemasta koronaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita ilman viranomaisten lupaa.

Politico-lehden viime viikolla julkaisemaa kirjoitusta ei ole juuri uutisoitu laajemmin, mutta väitteitä ei ole myöskään kiistetty.

Josh Roginin Washington Postiin kirjoittaman uudemman jutun mukaan presidentti Joe Bidenin hallinto tietää Wuhanin virologian laitoksen aiemmista turvallisuusriskeistä ja on pyytänyt Maailman terveysjärjestöä WHO:ta valmistelemaan uutta ja täysin riippumatonta selvitystä koronan alkuperästä.

WHO:n toimeksiannosta alkuvuodesta tehty selvitys perustui pitkälti Kiinan viranomaisten ulkomaisille tutkijoille antamiin tietoihin.

torstai 4. maaliskuuta 2021

Saudi-Arabian uudistusten kova hinta

KANSAN UUTISET 5.3.2021

Saudiarabialainen naisten oikeuksien puolestapuhuja Loujain al-Hathloul pidätettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, kun hän oli ajamassa autolla Arabiemiraateista kotimaahansa. Autolla ajaminen oli Saudi-Arabiassa tuolloin vielä naisilta kielletty. Sillä kertaa Loujain selvisi 73 päivän pidätyksellä, vaikka ensin häntä uhattiin terrorismituomioistuimella, koska hän oli julkaissut automatkastaan kuvatun videon YouTubessa.

Toukokuussa 2018 hänet vangittiin taas, tällä kertaa yhdessä useiden muiden saudinaisten kanssa, jotka olivat kampanjoineet sosiaalisessa mediassa naisten ajokieltoa ja Saudi-Arabian keskiaikaisia holhouslakeja vastaan. Holhouslakien mukaan nainen ei saanut matkustaa ilman miespuolista sukulaista tai käydä lääkärissä ilman miespuolisen holhoojan lupaa.

Vain pari viikkoa myöhemmin naiset saivat kuitenkin jo hakea ajokorttia ja ajaa autolla Saudi-Arabiassa. Kruununprinssi Mohammed bin Salmanin aloitteesta seuraavana vuonna naiset saivat myös matkustaa ulkomaille ilman miesholhoojan erillistä lupaa. Elokuvateatterit sallittiin ensimmäisen kerran 35 vuoteen.

Kruununprinssi Mohammed, tai MBS kuten häntä kutsutaan arabimaissa, sanoo haluavansa uudistaa Saudi-Arabiaa. Kruununprinssi on ollut maan todellinen johtaja vuodesta 2017, sillä hänen isänsä, kuningas Salman on vanha ja sairas. Uudistusten lisäksi MBS on keskittänyt valtaa itselleen, tukahduttanut kovin ottein maan toisinajattelijat ja käynyt veristä sotaa naapurimaassa Jemenissä.

Loujain al-Hathloul ei päässyt ajamaan autolla eikä elokuviin, vaan joutui vankilaan tuhanneksi ja yhdeksi päiväksi ilman kunnollista oikeudenkäyntiä. Perheenjäsenten mukaan häntä hakattiin pampulla jalkapohjiin ja reisiin. Hänelle annettiin sähkösokkeja, ja häntä vesikidutettiin. Välillä häntä pidettiin eristyssellissä, missä vartijat herättivät hänet kahden tunnin välein.

Kruununprinssi Mohammedin pääneuvonantaja oli mukana kidutuksessa, nauroi ja uhkasi raiskata hänet ja paloitella kuoliaaksi. Samaa miestä syytetään sauditoimittaja Jamal Khashoggin paloittelusurman järjestämisestä Saudi-Arabian Istanbulin-konsulaatissa syksyllä 2018.

Viime joulukuussa Loujain al-Hathloul sai lopulta tuomion. Saudi-Arabian terrorismituomioistuin langetti hänelle viiden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistuksen. Loujainin rikoksia olivat muun muassa kuningaskunnan holhousjärjestelmän vastainen agitointi, yhteydenpito ulkomaisten diplomaattien ja toimittajien kanssa sekä internetin käyttäminen yleisen järjestyksen horjuttamiseen.

Helmikuussa Loujain päästettiin ehdonalaiseen, kun hän oli kärsinyt tuomiostaan melkein puolet tutkinta-ajan vankeus mukaan laskettuna.

Asiaan vaikutti myös se, että Yhdysvalloissa Joe Biden oli juuri aloittanut presidenttikautensa. Biden vaati vaalikampanjan aikana Loujain al-Hathoulin ja Saudi-Arabian muiden vangittujen naisasia-aktivistien vapauttamista.

Loujain oli tunnettu Yhdysvalloissa, sillä Time-lehti oli nimennyt hänet maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen listalle vuonna 2019.

31-vuotias Loujain al-Hathloul ei todellisuudessa ole vielä vapaa, sillä hän ei saa poistua maasta eikä puhua kokemuksistaan medialle tai julkaista postauksia sosiaaliseen mediaan. Loujainin kaikki Saudi-Arabiassa edelleen olevat perheenjäsenet on myös asetettu matkustuskieltoon. Yhteydet mediaan hoitaa Brysselissä asuva nuorempi sisko.

Loujainin perhe aikoo vaatia matkustuskiellon kumoamista, vahingonkorvauksia Loujainin kidutuksesta sekä kiduttajien saamista vastuuseen teoistaan.

Saudi-Arabiassa on edelleen myös vangittuna kymmenkunta naista, jotka pidätettiin Loujainin kanssa samaan aikaan.

Guardian-lehden haastatteleman Saudi-Arabian kuningashuoneen jäsenen mukaan naisten rikos ei niinkään ollut se, että he kampanjoivat naisten ajokieltoa vastaan. Pahinta oli se, että heidän näkyvän kampanjointinsa vuoksi monet saattoivat kuvitella, että lakimuutos olisi ollut seurausta naisten esittämistä vaatimuksista – eikä pelkästään kruununprinssin harkinnan ja hyväntahtoisuuden ansiota.