Perun kummalliset vaalit

KANSAN UUTISET 31.1.2020

Perussa järjestettiin sunnuntaina parlamenttivaalit, jotka olivat monella tapaa erikoiset. Paikallisten aktivistien päällimmäisin huolenaihe oli, ettei ihmisiä kiinnostanut äänestää.

”Vain kymmenen prosenttia perulaisista pitää parlamenttia tärkeänä demokratian kannalta”, politiikantutkija Carla Toche Casalino totesi vaalien alla maan pääkaupungissa Limassa.

Perussa presidentti nimittää hallituksen ja presidentinvaalit herättävät ihmisissä enemmän intohimoja. Luottamus parlamenttiin ja erityisesti edellisen parlamentin puolueisiin on hyvin alhainen. Viime syksynä väkijoukot osoittivat mieltä Perun kongressitalon ulkopuolella huutaen iskulauseita kuten ”Kongressi on roskaa, ihmiset vihaavat teitä!”

Keskeisenä syynä epäluuloon parlamenttia kohtaan ovat viime vuosina paljastuneet korruptioskandaalit. Brasilialainen rakennusyhtiö Odebrecht on myöntänyt maksaneensa Perun aiemmille presidenteille ja poliittisille puolueille kymmenien miljoonien dollareiden edestä lahjuksia voittaakseen tarjouskilpailut uusien valtateiden, lentokenttien, Liman metron sekä yli tuhat kilometriä pitkän kaasuputken rakentamiseksi Amazonin sademetsistä Andien yli Tyynen valtameren rannikolle.

Perun edellinen parlamentti yritti kolmen vuoden ajan estää korruptiotutkinnan etenemisen, kunnes presidentti Martín Vizcarra viime syksynä hajotti parlamentin ja määräsi uudet vaalit.

Vangittuna olevan ex-presidentti Alberto Fujimorin tyttären Keiko Fujimorin johtamalla oikeistopopulistisella Kansan voima -puolueella oli enemmistö edellisessä parlamentissa.

Kolme entistä presidenttiä on parhaillaan syytettynä lahjusten ottamisesta Odebrechtiltä. Neljäs ex-presidentti Alan García surmasi itsensä vuosi sitten, kun poliisit tulivat pidättämään häntä.

Perussa monet toivoivat, että sunnuntain vaalit olisivat uusi alku maan politiikalle ja parlamenttiin valittaisiin ehdokkaita, jotka eivät ole ryvettyneet lahjusskandaaleissa. Vaalien alla ihmiset kuitenkin valittivat, etteivät he löytäneet sopivaa ehdokasta. Ei ihme, sillä useimmissa vaalimainoksissa Liman katujen varsilla varakkailta näyttävät eurooppalaisperäiset ehdokkaat kehottivat äänestämään puolueita, joiden kaikkien nimet kuulostivat populistisilta.

Perussa vaaleissa äänestäminen on pakollista. Äänestämättä jättämisestä joutuu maksamaan sakon, jonka suuruus riippuu oman asuinalueen varakkuudesta.

Sunnuntain vaaleissa 20 prosenttia äänioikeutetuista jätti silti kokonaan äänestämättä. Viimeisissä mielipidekyselyissä 43 prosenttia vastaajista sanoi jättävänsä tyhjän äänestyslipun.

Perun parlamenttivaaleissa on viiden prosentin äänikynnys, mutta jos huomattava osa äänestäjistä jättää tyhjän vaalilipukkeen, parlamenttiin voi päästä myös puolueita, joiden todellinen kannatus on paljon pienempi.

Alustavien tulosten mukaan parlamenttipaikat jakautuvat yhdeksälle puolueelle, joista vain yksi sai juuri ja juuri yli kymmenen prosenttia hyväksytyistä äänistä.

Eniten paikkoja ovat saamassa oikeistopuolue Kansan toiminta sekä oikeistopopulistinen Perun edistyksen allianssi. Näiden molempien puolueiden kansanedustajat vastustivat presidentti Vizcarran korruptionvastaisia uudistuksia edellisellä parlamenttikaudella yhdessä Keiko Fujimorin Kansan voima -puolueen kanssa.

Fujimorin puolue oli vaalien suurin häviäjä. Sen paikkamäärä putoaa 73:sta kolmeentoista.

Uusina ryhminä parlamenttiin nousee kaksi hiukan erikoisempaa puoluetta: messiaanisen uskonlahkon perustama maataloutta ja perhearvoja puolustava Perun maanviljelijöiden rintama sekä Andien vuorilla vuonna 2005 pientä aseellista kapinaliikettä johtaneen entisen majurin puolue Perun liitto.

Vasemmisto oli näissä vaaleissa jakautunut kahteen ryhmään, joista ilmeisesti vain toinen onnistui ylittämään vaalikynnyksen. Yhteisellä listalla vasemmisto olisi ollut parlamentin suurin ryhmä.

Vaalien kenties suurimpana voittajana pidetään presidentti Vizcarraa. Moneen pienempään ryhmään jakautunut parlamentti tuskin panee hanttiin hallituksen esittämille korruptiota ehkäiseville uudistuksille.

Bolivia Evo Moralesin jälkeen

KANSAN UUTISET 17.1.2020

Andien vuoriston rinteille levittäytyvässä La Pazissa knallihattuiset aimara-intiaaneihin kuuluvat rouvat istuvat jalkakäytävällä kutomassa keskellä iltapäiväruuhkaa ja vieressä pipopäiset nuorukaiset kiillottavat toimistotyöntekijöiden kenkiä.

Bolivian pääkaupungissa on juuri nyt rauhallista, mutta ensi viikolla tiedossa on mielenosoituksia. Vallasta ajetun presidentti Evo Moralesin kannattajat aikovat katkaista maan suurimpiin kaupunkeihin johtavat tiet 22. tammikuuta, jolloin Boliviassa vietetään monikansallisen valtion perustamisen vuosipäivää. Moralesin valtakaudella laadittu uusi perustuslaki takasi maan yli 30 alkuperäiskansalle laajat oikeudet. Bolivian väestöstä 40 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin.

Moralesin presidenttikaudella köyhyys puolittui ja talous kasvoi lähes viiden prosentin vuosivauhdilla. Naiset pääsivät osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon, ja lukutaitokampanjan avulla käytännössä koko kansa oppi lukemaan.

Hallinto kuitenkin korruptoitui, eikä presidentille keksitty seuraajaa. Bolivian alavilla mailla asuva eurooppalaisperäinen väestö puolestaan pelkäsi, että Boliviasta oltiin tekemässä uutta kommunistista Kuubaa.

Levottomuudet Boliviassa käynnistyivät lokakuussa pidettyjen vaalien jälkeen. Laskettujen äänten julkistaminen keskeytettiin yllättäen vaalipäivän iltana, ja kun seuraavana päivänä tulosten julkistaminen jatkui, Evo Morales oli saanut virallisen laskennan mukaan 47 prosenttia äänistä ja juuri täpärästi yli 10 prosenttia enemmän kuin toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas, mikä riitti presidentinvaalin voittoon ensimmäisellä kierroksella.

La Pazissa ja useissa muissa Bolivian kaupungeissa ihmiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltä vaatien vaalituloksen mitätöimistä ja uusia vaaleja. Kolme viikkoa jatkuneiden protestien jälkeen myös poliisit kapinoivat ja lopulta asevoimien komentaja kehotti Moralesia eroamaan.

Morales ilmoitti luopuvansa vallasta. Hän sai ensin turvapaikan Meksikosta, mistä hän siirtyi joulukuussa Argentiinaan.

Kun myös varapresidentti ja senaatin ja parlamentin alahuoneen puheenjohtajat erosivat tehtävistään, pientä kristillistä oikeistopuoluetta edustava senaatin toinen varapuheenjohtaja Jeanine Áñez julisti itsensä väliaikaiseksi presidentiksi.

Áñez nimitti äkkiä uuden hallituksen. Useimmat uudet ministerit olivat maan valkoisen eliitin edustajia vauraasta Santa Cruzin läänistä. Myöhemmin kulttuuri- ja turismiministeriksi nimitettiin aimara-intiaaneihin kuuluva nainen.

Moralesin kannattajat pystyttivät barrikadeja kaupungeissa eri puolilla maata. Poliisi surmasi ainakin 30 ihmistä. Tuhansia Moralesin kannattajia ja hänen hallintonsa virkamiehiä on pidätetty. Sosiaalisessa mediassa on levitetty kuvia, joissa Moralesin vastustajat polttavat Andien alkuperäiskansojen wiphala-lippuja.

Bolivian väliaikaishallituksen sisäministeri syyttää Evo Moralesia kannattajiensa pystyttämistä tiesuluista, joilla estettiin ruuan ja polttoaineen tuonti kaupunkeihin. Joulun alla Moralesia vastaan nostettiin syytteet maanpetoksesta ja terrorismista.

Evo Morales itse puhuu maan rasistisen vanhan eliitin Yhdysvaltojen avustuksella toimeenpanemasta vallankaappauksesta – joidenkin arvioiden mukaan Bolivian valtavien litiumvarantojen vuoksi. Litiumia tarvitaan muun muassa sähköautojen akuissa.

Moralesin Mas-puolueella (Liike kohti sosialismia) on edelleen enemmistö Bolivian parlamentissa. Puolue hyväksyi vastikään oikeistohallituksen laatiman vaalilain, joka kieltää Evo Moralesia asettumasta ehdokkaaksi toukokuun alussa pidettävissä uusissa vaaleissa. Mas nimitti Moralesin kuitenkin puolueen vaalikampanjan päälliköksi.

”Puolueen on katsottava tulevaisuuteen. Meidän täytyy myös tarkastella itsekriittisesti aiemmin tehtyjä virheitä”, arvioi Masia edustava 33-vuotias senaatin puheenjohtaja Eva Copa.

Toukokuun vaaleissa presidentiksi pyrkii ainakin kuusi oikeiston ehdokasta, heidän joukossaan kaksi entistä presidenttiä ja kaksi kristillisiä ääriryhmiä edustavaa ehdokasta. Mas-puolueen odotetaan nimittävän ehdokkaansa tulevana viikonloppuna. Yhtenä suosikkina on kokaviljelijöiden liiton johtajana tunnetuksi tullut juuri 30 vuotta täyttänyt Andrónico Rodríguez.