KANSAN UUTISET 17.1.2020
Andien vuoriston rinteille levittäytyvässä La Pazissa knallihattuiset aimara-intiaaneihin kuuluvat rouvat istuvat jalkakäytävällä kutomassa keskellä iltapäiväruuhkaa ja vieressä pipopäiset nuorukaiset kiillottavat toimistotyöntekijöiden kenkiä.
Bolivian pääkaupungissa on juuri nyt rauhallista, mutta ensi viikolla tiedossa on mielenosoituksia. Vallasta ajetun presidentti Evo Moralesin kannattajat aikovat katkaista maan suurimpiin kaupunkeihin johtavat tiet 22. tammikuuta, jolloin Boliviassa vietetään monikansallisen valtion perustamisen vuosipäivää. Moralesin valtakaudella laadittu uusi perustuslaki takasi maan yli 30 alkuperäiskansalle laajat oikeudet. Bolivian väestöstä 40 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin.
Moralesin presidenttikaudella köyhyys puolittui ja talous kasvoi lähes viiden prosentin vuosivauhdilla. Naiset pääsivät osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon, ja lukutaitokampanjan avulla käytännössä koko kansa oppi lukemaan.
Hallinto kuitenkin korruptoitui, eikä presidentille keksitty seuraajaa. Bolivian alavilla mailla asuva eurooppalaisperäinen väestö puolestaan pelkäsi, että Boliviasta oltiin tekemässä uutta kommunistista Kuubaa.
Levottomuudet Boliviassa käynnistyivät lokakuussa pidettyjen vaalien jälkeen. Laskettujen äänten julkistaminen keskeytettiin yllättäen vaalipäivän iltana, ja kun seuraavana päivänä tulosten julkistaminen jatkui, Evo Morales oli saanut virallisen laskennan mukaan 47 prosenttia äänistä ja juuri täpärästi yli 10 prosenttia enemmän kuin toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas, mikä riitti presidentinvaalin voittoon ensimmäisellä kierroksella.
La Pazissa ja useissa muissa Bolivian kaupungeissa ihmiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltä vaatien vaalituloksen mitätöimistä ja uusia vaaleja. Kolme viikkoa jatkuneiden protestien jälkeen myös poliisit kapinoivat ja lopulta asevoimien komentaja kehotti Moralesia eroamaan.
Morales ilmoitti luopuvansa vallasta. Hän sai ensin turvapaikan Meksikosta, mistä hän siirtyi joulukuussa Argentiinaan.
Kun myös varapresidentti ja senaatin ja parlamentin alahuoneen puheenjohtajat erosivat tehtävistään, pientä kristillistä oikeistopuoluetta edustava senaatin toinen varapuheenjohtaja Jeanine Áñez julisti itsensä väliaikaiseksi presidentiksi.
Áñez nimitti äkkiä uuden hallituksen. Useimmat uudet ministerit olivat maan valkoisen eliitin edustajia vauraasta Santa Cruzin läänistä. Myöhemmin kulttuuri- ja turismiministeriksi nimitettiin aimara-intiaaneihin kuuluva nainen.
Moralesin kannattajat pystyttivät barrikadeja kaupungeissa eri puolilla maata. Poliisi surmasi ainakin 30 ihmistä. Tuhansia Moralesin kannattajia ja hänen hallintonsa virkamiehiä on pidätetty. Sosiaalisessa mediassa on levitetty kuvia, joissa Moralesin vastustajat polttavat Andien alkuperäiskansojen wiphala-lippuja.
Bolivian väliaikaishallituksen sisäministeri syyttää Evo Moralesia kannattajiensa pystyttämistä tiesuluista, joilla estettiin ruuan ja polttoaineen tuonti kaupunkeihin. Joulun alla Moralesia vastaan nostettiin syytteet maanpetoksesta ja terrorismista.
Evo Morales itse puhuu maan rasistisen vanhan eliitin Yhdysvaltojen avustuksella toimeenpanemasta vallankaappauksesta – joidenkin arvioiden mukaan Bolivian valtavien litiumvarantojen vuoksi. Litiumia tarvitaan muun muassa sähköautojen akuissa.
Moralesin Mas-puolueella (Liike kohti sosialismia) on edelleen enemmistö Bolivian parlamentissa. Puolue hyväksyi vastikään oikeistohallituksen laatiman vaalilain, joka kieltää Evo Moralesia asettumasta ehdokkaaksi toukokuun alussa pidettävissä uusissa vaaleissa. Mas nimitti Moralesin kuitenkin puolueen vaalikampanjan päälliköksi.
”Puolueen on katsottava tulevaisuuteen. Meidän täytyy myös tarkastella itsekriittisesti aiemmin tehtyjä virheitä”, arvioi Masia edustava 33-vuotias senaatin puheenjohtaja Eva Copa.
Toukokuun vaaleissa presidentiksi pyrkii ainakin kuusi oikeiston ehdokasta, heidän joukossaan kaksi entistä presidenttiä ja kaksi kristillisiä ääriryhmiä edustavaa ehdokasta. Mas-puolueen odotetaan nimittävän ehdokkaansa tulevana viikonloppuna. Yhtenä suosikkina on kokaviljelijöiden liiton johtajana tunnetuksi tullut juuri 30 vuotta täyttänyt Andrónico Rodríguez.
Andien vuoriston rinteille levittäytyvässä La Pazissa knallihattuiset aimara-intiaaneihin kuuluvat rouvat istuvat jalkakäytävällä kutomassa keskellä iltapäiväruuhkaa ja vieressä pipopäiset nuorukaiset kiillottavat toimistotyöntekijöiden kenkiä.
Bolivian pääkaupungissa on juuri nyt rauhallista, mutta ensi viikolla tiedossa on mielenosoituksia. Vallasta ajetun presidentti Evo Moralesin kannattajat aikovat katkaista maan suurimpiin kaupunkeihin johtavat tiet 22. tammikuuta, jolloin Boliviassa vietetään monikansallisen valtion perustamisen vuosipäivää. Moralesin valtakaudella laadittu uusi perustuslaki takasi maan yli 30 alkuperäiskansalle laajat oikeudet. Bolivian väestöstä 40 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin.
Moralesin presidenttikaudella köyhyys puolittui ja talous kasvoi lähes viiden prosentin vuosivauhdilla. Naiset pääsivät osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon, ja lukutaitokampanjan avulla käytännössä koko kansa oppi lukemaan.
Hallinto kuitenkin korruptoitui, eikä presidentille keksitty seuraajaa. Bolivian alavilla mailla asuva eurooppalaisperäinen väestö puolestaan pelkäsi, että Boliviasta oltiin tekemässä uutta kommunistista Kuubaa.
Levottomuudet Boliviassa käynnistyivät lokakuussa pidettyjen vaalien jälkeen. Laskettujen äänten julkistaminen keskeytettiin yllättäen vaalipäivän iltana, ja kun seuraavana päivänä tulosten julkistaminen jatkui, Evo Morales oli saanut virallisen laskennan mukaan 47 prosenttia äänistä ja juuri täpärästi yli 10 prosenttia enemmän kuin toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas, mikä riitti presidentinvaalin voittoon ensimmäisellä kierroksella.
La Pazissa ja useissa muissa Bolivian kaupungeissa ihmiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltä vaatien vaalituloksen mitätöimistä ja uusia vaaleja. Kolme viikkoa jatkuneiden protestien jälkeen myös poliisit kapinoivat ja lopulta asevoimien komentaja kehotti Moralesia eroamaan.
Morales ilmoitti luopuvansa vallasta. Hän sai ensin turvapaikan Meksikosta, mistä hän siirtyi joulukuussa Argentiinaan.
Kun myös varapresidentti ja senaatin ja parlamentin alahuoneen puheenjohtajat erosivat tehtävistään, pientä kristillistä oikeistopuoluetta edustava senaatin toinen varapuheenjohtaja Jeanine Áñez julisti itsensä väliaikaiseksi presidentiksi.
Áñez nimitti äkkiä uuden hallituksen. Useimmat uudet ministerit olivat maan valkoisen eliitin edustajia vauraasta Santa Cruzin läänistä. Myöhemmin kulttuuri- ja turismiministeriksi nimitettiin aimara-intiaaneihin kuuluva nainen.
Moralesin kannattajat pystyttivät barrikadeja kaupungeissa eri puolilla maata. Poliisi surmasi ainakin 30 ihmistä. Tuhansia Moralesin kannattajia ja hänen hallintonsa virkamiehiä on pidätetty. Sosiaalisessa mediassa on levitetty kuvia, joissa Moralesin vastustajat polttavat Andien alkuperäiskansojen wiphala-lippuja.
Bolivian väliaikaishallituksen sisäministeri syyttää Evo Moralesia kannattajiensa pystyttämistä tiesuluista, joilla estettiin ruuan ja polttoaineen tuonti kaupunkeihin. Joulun alla Moralesia vastaan nostettiin syytteet maanpetoksesta ja terrorismista.
Evo Morales itse puhuu maan rasistisen vanhan eliitin Yhdysvaltojen avustuksella toimeenpanemasta vallankaappauksesta – joidenkin arvioiden mukaan Bolivian valtavien litiumvarantojen vuoksi. Litiumia tarvitaan muun muassa sähköautojen akuissa.
Moralesin Mas-puolueella (Liike kohti sosialismia) on edelleen enemmistö Bolivian parlamentissa. Puolue hyväksyi vastikään oikeistohallituksen laatiman vaalilain, joka kieltää Evo Moralesia asettumasta ehdokkaaksi toukokuun alussa pidettävissä uusissa vaaleissa. Mas nimitti Moralesin kuitenkin puolueen vaalikampanjan päälliköksi.
”Puolueen on katsottava tulevaisuuteen. Meidän täytyy myös tarkastella itsekriittisesti aiemmin tehtyjä virheitä”, arvioi Masia edustava 33-vuotias senaatin puheenjohtaja Eva Copa.
Toukokuun vaaleissa presidentiksi pyrkii ainakin kuusi oikeiston ehdokasta, heidän joukossaan kaksi entistä presidenttiä ja kaksi kristillisiä ääriryhmiä edustavaa ehdokasta. Mas-puolueen odotetaan nimittävän ehdokkaansa tulevana viikonloppuna. Yhtenä suosikkina on kokaviljelijöiden liiton johtajana tunnetuksi tullut juuri 30 vuotta täyttänyt Andrónico Rodríguez.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti