KANSAN UUTISET 19.2.2021
Kosovossa monien odotukset ovat korkealla sunnuntaina pidettyjen parlamenttivaalien tulosten julkistamisen jälkeen. Vasemmistolainen Itsemääräämisliike (VV) sai lähes puolet annetuista äänistä lupaamalla ihmisille työtä ja parempia hyvinvointipalveluja.
Vasemmistopuoluetta äänestivät mielipidekyselyjen mukaan etenkin nuoret, naiset ja vanhukset. Kosovossa lähes kolmasosa aikuisväestöstä on ilman työtä ja koronan takia talous on kuralla.
Itsemääräämisliikkeen kaavailemien uudistusten lista on pitkä. Työllisyyden kohentamiseksi julkisen alan yksityistäminen lopetetaan ja sen sijaan tuetaan yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja maksavat työntekijöille kunnollista palkkaa. Yksinhuoltajaäidit ja vanhukset tulevat saamaan avustuksia, ja isät oikeuden vanhempainlomaan. Verotus muuttuu progressiiviseksi, ja korkeakoulut tulevat maksuttomiksi.
Vasemmistopuolue lupaa samaan aikaan kitkeä korruptiota ja taistella mafiaa vastaan. Kosovon koko itsenäisyyden ajan maata ovat johtaneet entisen vapautusarmeijan UCK:n taistelijat, jotka ovat kavaltaneet yhteistä omaisuutta, vaatineet yrityksiltä suojelurahaa ja pyörittäneet kansainvälistä huumekauppaa.
Presidentti Hashim Thaçi joutui eroamaan marraskuussa, kun Haagissa toimiva Kosovon erityistuomioistuin nosti häntä ja kuutta muuta johtavaa poliitikkoa vastaan syytteet Kosovon sodan aikana vuosina 1998–2000 tehdyistä sotarikoksista. Ex-presidenttiä ja hänen tovereitaan syytetään kidutuksesta, vainoamisesta ja ainakin sadan ihmisen, sekä serbien että albaanien, murhasta.
45-vuotiaan Albin Kurtin johtama Itsemääräämisliike voitti myös vuosi sitten Kosovossa pidetyt edelliset vaalit, silloin tosin pienemmällä marginaalilla. Kurti ehti olla pääministerinä vain 50 päivää ennen kuin hallituskumppanina ollut oikeistopuolue lähti yhteishallituksesta.
Syynä välirikkoon oli Yhdysvaltojen erikoislähettilään kiivas halu saada aikaan rauhansopimus Serbian ja Kosovon välillä. Pääministeri Kurti vastusti Donald Trumpin hallinnon kaavailuja, sillä rauhanneuvottelut olivat lähinnä teatteria, jonka ainoana tuloksena oli, että Trump pääsi kehumaan amerikkalaiselle yleisölle saaneensa serbit ja albaanit lopettamaan toistensa tappamisen.
Lopulta myös uusi oikeistohallitus kaatui, kun perustuslakituomioistuin totesi sen lainvastaiseksi ja määräsi uudet vaalit.
Itsemääräämisliike syntyi vuonna 2005 protestiliikkeenä, joka vaati Kosovolle täyttä itsenäisyyttä Serbiasta ja myös irtautumista Kosovon sodan jälkeen perustetusta YK-hallinnosta ja sitä seuranneesta EU:n oikeusvaltio-operaatiosta.
Liikkeen keskeinen toimintamuoto oli kansalaistottelemattomuus. Pääministeriksi nouseva Albin Kurti on istunut vankilassa Jugoslavian hallinnon aikana ja kahteen otteeseen itsenäisessä Kosovossa.
Vuonna 2007 häntä syytettiin mellakan järjestämisestä YK:n väliaikaishallintoa vastaan. Kaksi ihmistä kuoli ja kymmenet loukkaantuivat, kun YK:n romanialaiset poliisijoukot ampuivat mielenosoittajia kumiluodeilla.
Myöhemmin Itsemääräämisliikkeen kansanedustajat yrittivät estää neuvottelujen etenemisen Serbian kanssa keskeyttämällä asiaa koskevat käsittelyt parlamentissa puhaltamalla vihellyspilleihin, heittämällä kananmunia ja tuomalla kyynelkaasukanistereita istuntosaliin.
EU aikoo epäilemättä jatkaa Kosovon painostamista sovintoneuvotteluihin Serbian kanssa, vaikka Albin Kurtin tuleva hallitus vastustaa neuvotteluja. Itsemääräämisliike haluaa pikemminkin neuvotella rauhassa Kosovon serbiväestön edustajien ja muiden vähemmistöjen kanssa.
Puolue tarvitsee vähemmistöryhmiä edustavien puolueiden tuen saadakseen enemmistön parlamentissa. Serbeille, romaneille ja muille vähemmistöryhmille on parlamentissa omat kiintiöt.
Mikäli tuleva hallitus lopulta suostuu neuvotteluihin Serbian kanssa, asialistalle nostetaan myös vaatimukset sotakorvauksista Kosovon sodan aikana tehdyistä tuhoista ja alueelta varastetusta omaisuudesta.
Vasemmistopuolue haluaa myös muuttaa perustuslakia niin, että se sallisi kansanäänestyksen Kosovon liittämisestä yhteen Albanian kanssa. Myöhemmin puolueen pyrkimyksenä on liittyä EU:hun ja Natoon.
torstai 18. helmikuuta 2021
torstai 4. helmikuuta 2021
Mitä arabikeväästä jäi käteen?
KANSAN UUTISET 5.2.2021
Kun 26-vuotias tunisialainen katukauppias Mohamed Bouazizi joulukuussa 2010 sytytti itsensä tuleen Sidi Bouzidin pikkukaupungin kuvernöörinviraston edessä poliisin takavarikoitua hänen vihanneskärrynsä, hän tuskin osasi arvata, että pian miljoonat ihmiset Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä lähtisivät kaduille vaatimaan vuosikymmenten ajan vallassa olleiden hallitusten eroa.
Vuoden 2011 tammi- ja helmikuussa itsevaltiaat presidentit luopuivat vallasta Tunisiassa ja Egyptissä ja kesäkuussa Jemenissä. Samaan aikaan kansannousut levisivät Bahrainiin, Libyaan ja Syyriaan.
Näistä maista ainoastaan Tunisiassa onnistuttiin lopulta siirtymään diktatuurista demokratiaan jokseenkin rauhanomaisesti.
Egyptissä kansanousu johti monien käänteiden jälkeen sotilasvallankaappaukseen ja aiempaakin julmempaan sortovaltaan. Bahrainissa kansannousu päättyi Saudi-Arabian armeijan väliintuloon. Jemenissä, Libyassa ja Syyriassa mielenosoituksista ajauduttiin lopulta sisällissotiin, jotka jatkuvat vielä tänä päivänä useiden eri ulkovaltojen avustuksella.
Yhdysvaltalaisen Council of Foreign Relations -ajatushautomon kokoamien tilastojen mukaan ihmisten elinolot näissä kuudessa maassa eivät ole juuri kohentuneet kansannousujen jälkeen vaan pikemminkin huonontuneet.
Ihmisten keskimääräiset tulot eivät ole kohonneet yhdessäkään maassa, vaan ovat sen sijaan romahtaneet sotaa käyvissä maissa Jemenissä, Libyassa ja Syyriassa. Tuloerot ovat kasvaneet, ja nuorten työttömyys on lisääntynyt.
Sananvapaus on heikentynyt kaikissa maissa, ja verkon käyttöä rajoitetaan. Heikoin tilanne on Egyptissä, missä on tänä päivänä kolmanneksi eniten vangittuja toimittajia koko maailmassa.
Syyrian sodassa sadat tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä, ja 12 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kodeistaan, monet heistä ulkomaille. Jemenissä ainakin neljä miljoonaa ihmistä on paennut taisteluja muualle maahan.
Lähi-idän tilanteen tutkijat ovat viime aikoina pohtineet arabikevään opetuksia verkon välityksellä pidetyissä konferensseissa. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, ettei pelkkä hallituksen eroaminen tai vaihtuminen johtanut mihinkään pysyviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, mikäli epäkohtien taustalla oleva järjestelmä säilyi ennallaan.
Yhdysvaltalaisen Brookings-instituutin tutkijan Shadi Hamidin mielestä toinen johtopäätös arabikeväästä oli, että sortopolitiikka kannattaa ainakin lyhyellä aikavälillä, sillä itsevaltaisimmat hallinnot ovat tällä hetkellä kaikkein vahvimmassa asemassa.
Egyptin entinen sotilasjohtaja, presidentti Abdel Fattah al-Sisi on tällä hetkellä vankasti vallassa vangittuaan kymmeniä tuhansia vastustajiaan. Myös Arabiemiraateista on tullut ankara poliisivaltio, joka on viime aikoina pyrkinyt vahvistamaan asemaansa alueellisena suurvaltana osallistumalla keskeisesti Libyan ja Jemenin sotiin.
Lähi-idän alueella viime vuosina koetut geopoliittiset muutokset ovat pitkälti seurausta vuoden 2011 kansannousuista ja niiden tukahduttamisesta käynnistyneistä aseellisista konflikteista.
Persianlahden öljyvallat Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit pitävät Muslimiveljeskuntien edustamaa poliittista islamismia uhkana omille monarkioilleen ja sen vuoksi tukevat islamisteja vastaan taistelevia hallituksia tai muita ryhmittymiä alueen eri konflikteissa. Turkki ja Qatar puolestaan pyrkivät vahvistamaan islamistiryhmien asemaa.
Pakkaa sekoittaa Vladimir Putinin Venäjä, joka on pitänyt Syyrian hallitusta pystyssä ja taistelee Libyassa YK:n tukemaa hallintoa vastaan.
Trumpin hallinnon junailemat rauhansopimukset Saudi-Arabian, Arabiemiraattien ja Israelin välillä johtuvat siitä, että nämä kaikki pitävät Irania uhkana itselleen.
Ilman Irakin sotaa ja arabikevättä ei myöskään olisi ollut Syyrian sotaa eikä Isistä. Syyrian sota synnytti massiivisen pakolaiskriisin, kun miljoonat ihmiset pakenivat Syyriasta Turkkiin ja edelleen Eurooppaan. Brittiläisen Lähi-idän tutkijan Emma Skyn mielestä arabikevät vaikutti näin ollen välillisesti myös äärioikeiston vahvistumiseen Euroopassa vastareaktiona siirtolaisten kasvavalle määrälle.
Kun 26-vuotias tunisialainen katukauppias Mohamed Bouazizi joulukuussa 2010 sytytti itsensä tuleen Sidi Bouzidin pikkukaupungin kuvernöörinviraston edessä poliisin takavarikoitua hänen vihanneskärrynsä, hän tuskin osasi arvata, että pian miljoonat ihmiset Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä lähtisivät kaduille vaatimaan vuosikymmenten ajan vallassa olleiden hallitusten eroa.
Vuoden 2011 tammi- ja helmikuussa itsevaltiaat presidentit luopuivat vallasta Tunisiassa ja Egyptissä ja kesäkuussa Jemenissä. Samaan aikaan kansannousut levisivät Bahrainiin, Libyaan ja Syyriaan.
Näistä maista ainoastaan Tunisiassa onnistuttiin lopulta siirtymään diktatuurista demokratiaan jokseenkin rauhanomaisesti.
Egyptissä kansanousu johti monien käänteiden jälkeen sotilasvallankaappaukseen ja aiempaakin julmempaan sortovaltaan. Bahrainissa kansannousu päättyi Saudi-Arabian armeijan väliintuloon. Jemenissä, Libyassa ja Syyriassa mielenosoituksista ajauduttiin lopulta sisällissotiin, jotka jatkuvat vielä tänä päivänä useiden eri ulkovaltojen avustuksella.
Yhdysvaltalaisen Council of Foreign Relations -ajatushautomon kokoamien tilastojen mukaan ihmisten elinolot näissä kuudessa maassa eivät ole juuri kohentuneet kansannousujen jälkeen vaan pikemminkin huonontuneet.
Ihmisten keskimääräiset tulot eivät ole kohonneet yhdessäkään maassa, vaan ovat sen sijaan romahtaneet sotaa käyvissä maissa Jemenissä, Libyassa ja Syyriassa. Tuloerot ovat kasvaneet, ja nuorten työttömyys on lisääntynyt.
Sananvapaus on heikentynyt kaikissa maissa, ja verkon käyttöä rajoitetaan. Heikoin tilanne on Egyptissä, missä on tänä päivänä kolmanneksi eniten vangittuja toimittajia koko maailmassa.
Syyrian sodassa sadat tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä, ja 12 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kodeistaan, monet heistä ulkomaille. Jemenissä ainakin neljä miljoonaa ihmistä on paennut taisteluja muualle maahan.
Lähi-idän tilanteen tutkijat ovat viime aikoina pohtineet arabikevään opetuksia verkon välityksellä pidetyissä konferensseissa. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, ettei pelkkä hallituksen eroaminen tai vaihtuminen johtanut mihinkään pysyviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, mikäli epäkohtien taustalla oleva järjestelmä säilyi ennallaan.
Yhdysvaltalaisen Brookings-instituutin tutkijan Shadi Hamidin mielestä toinen johtopäätös arabikeväästä oli, että sortopolitiikka kannattaa ainakin lyhyellä aikavälillä, sillä itsevaltaisimmat hallinnot ovat tällä hetkellä kaikkein vahvimmassa asemassa.
Egyptin entinen sotilasjohtaja, presidentti Abdel Fattah al-Sisi on tällä hetkellä vankasti vallassa vangittuaan kymmeniä tuhansia vastustajiaan. Myös Arabiemiraateista on tullut ankara poliisivaltio, joka on viime aikoina pyrkinyt vahvistamaan asemaansa alueellisena suurvaltana osallistumalla keskeisesti Libyan ja Jemenin sotiin.
Lähi-idän alueella viime vuosina koetut geopoliittiset muutokset ovat pitkälti seurausta vuoden 2011 kansannousuista ja niiden tukahduttamisesta käynnistyneistä aseellisista konflikteista.
Persianlahden öljyvallat Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit pitävät Muslimiveljeskuntien edustamaa poliittista islamismia uhkana omille monarkioilleen ja sen vuoksi tukevat islamisteja vastaan taistelevia hallituksia tai muita ryhmittymiä alueen eri konflikteissa. Turkki ja Qatar puolestaan pyrkivät vahvistamaan islamistiryhmien asemaa.
Pakkaa sekoittaa Vladimir Putinin Venäjä, joka on pitänyt Syyrian hallitusta pystyssä ja taistelee Libyassa YK:n tukemaa hallintoa vastaan.
Trumpin hallinnon junailemat rauhansopimukset Saudi-Arabian, Arabiemiraattien ja Israelin välillä johtuvat siitä, että nämä kaikki pitävät Irania uhkana itselleen.
Ilman Irakin sotaa ja arabikevättä ei myöskään olisi ollut Syyrian sotaa eikä Isistä. Syyrian sota synnytti massiivisen pakolaiskriisin, kun miljoonat ihmiset pakenivat Syyriasta Turkkiin ja edelleen Eurooppaan. Brittiläisen Lähi-idän tutkijan Emma Skyn mielestä arabikevät vaikutti näin ollen välillisesti myös äärioikeiston vahvistumiseen Euroopassa vastareaktiona siirtolaisten kasvavalle määrälle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)