KANSAN UUTISET 24.6.2021
Ugandan parlamentti hyväksyi viime kuussa uuden seksirikoslain, jonka mukaan miesten välisestä homoyhdynnästä tulisi langettaa pahimmillaan kymmenen vuoden vankeusrangaistus. Naisten välisestä seksistä voitaisiin uuden lain nojalla antaa seitsemän vuoden vankilatuomio.
Lakialoite hyväksyttiin lähes yksimielisesti. Vain kaksi kansanedustajaa äänesti sitä vastaan.
Lakiesitys oli yksittäisen kansanedustajan aloite, jonka tarkoituksena oli koota yhteen lakiin kaikki seksuaalisuuteen liittyvät rikokset raiskauksista lapsiavioliittoihin, ja samalla määrätä ensimmäistä kertaa rangaistuksia seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.
Parlamentin käsittelyssä lakitekstiin ujutettiin kuitenkin mukaan oma pykälä, joka nimenomaisesti kriminalisoi anaaliyhdynnän sekä kaikki muut samaa sukupuolta olevien henkilöiden väliset seksuaaliset teot.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Ugandan parlamentissa hyväksytään laki, joka määrää homoille ja lesboille ankaria rangaistuksia. Vuonna 2013 parlamentti hyväksyi homoseksuaalisuuden vastaisen lain, jonka nojalla samaa sukupuolta olevien henkilöiden seksisuhteesta voitiin tuomita elinkautiseen vankeuteen.
Alkuperäisessä esityksessä homosuhteista vaadittiin kuolemanrangaistusta, mutta parlamentin käsittelyssä kuolemantuomio muuttui elinkautiseksi.
Presidentti Yoweri Museveni vahvisti lain kiireellisenä ja totesi, että homoseksuaalisuus oli inhottavaa ja peräisin länsimaista.
Ugandan seksuaalivähemmistöjen järjestö valitti homovastaisesta laista maan perustuslakituomioistuimeen. Tuomioistuin kumosi lain, mutta ei sen vuoksi että se kajosi ihmisten perusoikeuksiin, vaan koska laki oli hyväksytty parlamentissa ilman vaadittavaa määräenemmistöä.
Tätä ennen Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Maailmanpankki olivat leikanneet Ugandalle jo lupaamaansa kehitysapua. Barack Obaman hallinto myös kielsi Ugandan viranomaisilta pääsyn Yhdysvaltoihin ja peruutti Ugandaan suunnitellun ilmavoimien yhteisen sotaharjoituksen.
Uusi seksirikoslaki ei ilmeisesti myöskään tule voimaan ainakaan parlamentin hyväksymässä muodossa. Presidentti Museveni on antanut ymmärtää, ettei hän tule allekirjoittamaan uutta lakia ja sen myötä saamaan länsimaisten avunantajamaiden vihat niskaansa.
Ugandassa homosuhteet on jo ennestään kriminalisoitu – samoin kuin myös heterojen välinen anaaliseksi ja suuseksi, jotka brittiläisen siirtomaavallan aikaisten lakien mukaan määriteltiin luonnonvastaisiksi rikoksiksi. Homosuhteista voidaan jo olemassa olevan lain mukaan tuomita elinkautiseen vankeuteen.
Homoseksuaalisuus ei myöskään ollut millään tavoin länsimaista tuontitavaraa. Ennen siirtomaavaltaa homosuhteita suvaittiin Ugandan kaikkien etnisten ryhmien keskuudessa.
Esimerkiksi Bugandan kuningas Mwanga II oli tunnetusti biseksuaali. Vuonna 1886 kuningas teloitti joukon hovissaan asuneita miespuolisia palvelijoita sen jälkeen kun he olivat kääntyneet kristinuskoon eivätkä enää suostuneet seksiin kuninkaan kanssa. Paavi julisti surmatut miehet pyhimyksiksi vuonna 1964.
Ugandan lisäksi myös monissa muissa Afrikan maissa homosuhteista voidaan tuomita pitkiin vankeusrangaistuksiin. Tansaniassa, Gambiassa ja Sierra Leonessa homoseksistä voi saada elinkautisen vankilatuomion. Keniassa, Malawissa ja Sambiassa homot voidaan laittaa vankilaan 14 vuodeksi.
Nigerian pohjoisissa osavaltioissa sekä eräissä osissa Somaliaa homosuhteista voidaan islamilaisen šaria-lain nojalla määrätä kivityskuolema.
Ankarimmat homolait ovat voimassa nimenomaan entisissä Britannian siirtomaissa. Homoseksuaalisuus on sallittua 24:ssa Afrikan maassa – lähinnä Ranskan ja Portugalin entisissä siirtomaissa sekä Etelä-Afrikassa.
Myös Ugandassa ihmisten asenteet homoja kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet. Vuonna 2013 tehdyssä asennekyselyssä vain neljä prosenttia ugandalaisista olisi sallinut homosuhteet. Tuoreemman tutkimuksen mukaan 49 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla tulisi olla samat oikeudet kuin muillakin kansalaisilla.
torstai 24. kesäkuuta 2021
torstai 10. kesäkuuta 2021
Tavoitteena nolla turvapaikanhakijaa
KANSAN UUTISET 11.6.2021
Tanskan kansankäräjät hyväksyi viime viikolla uuden lain, jonka nojalla maahan saapuvat turvapaikanhakijat lennätetään jatkossa johonkin toiseen maahan EU:n ulkopuolelle odottamaan turvapaikkapäätöstä.
Uusi vastaanottokeskus tai useampi sellainen on määrä rakentaa ilmeisesti Ruandaan tai johonkin muuhun afrikkalaiseen diktatuuriin.
Tanskan maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Mattias Tesfaye vieraili huhtikuussa Ruandassa ja allekirjoitti paikallisten viranomaisten kanssa aiesopimuksen maan turvapaikkapäätöksiä koskevan osaamisen vahvistamisesta.
Tanskalaislehti Jyllands-Postenin mukaan neuvotteluja vastaanottokeskuksen rakentamisesta on käyty myös Egyptin, Etiopian ja Tunisian hallitusten kanssa.
Uuden lain mukaan myönteisen turvapaikkapäätöksen saaville henkilöille annetaan turvapaikka siitä maasta, jossa vastaanottokeskus sijaitsee, tai vaihtoehtoisesti heidät siirretään YK:n hallinnoimaan pakolaisleiriin johonkin toiseen maahan. Myönteinen turvapaikkapäätös ei anna hakijalle oikeutta matkustaa Tanskaan.
Jos turvapaikkapäätös on kielteinen, isäntämaan vastuulla on palauttaa hakija takaisin alkuperämaahansa.
Maahanmuuttoministeri Tesfayen mukaan Tanskan uusi turvapaikkajärjestelmä tulee olemaan humaanimpi kuin nykyinen tilanne.
”Kun yhä harvempi siirtolainen hakee Tanskasta turvapaikkaa, myös hukkumiskuolemat Välimerellä vähenevät eivätkä yhtä monet ihmiset asetu alttiiksi ihmissalakuljettajien hyväksikäytölle”, ministeri päätteli.
Tesfayen oma isä tuli 1970-luvulla Tanskaan pakolaisena sodan runtelemasta Etiopiasta ja työskenteli vuosien ajan telakalla Århusissa.
”Kun henkilö hakee turvapaikkaa Tanskasta, hän tietää, että hänet lähetetään takaisin Euroopan ulkopuolelle”, perusteli puolestaan kansankäräjien maahanmuuttoasioita käsittelevän valiokunnan puheenjohtaja Rasmus Stoklund.
”Niinpä toivomme, että ihmiset eivät enää hakisi turvapaikkaa Tanskasta.”
Tesfaye ja Stoklund kuuluvat molemmat Tanskan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, joka on tällä hetkellä maan ylivoimaisesti suurin puolue. Sosiaalidemokraatit voittivat selvästi vuonna 2019 pidetyt edelliset parlamenttivaalit ja muodostivat yksinään vähemmistöhallituksen.
Pääministeri Mette Frederiksenin puheenjohtajakaudella sosiaalidemokraatit ovat halunneet esiintyä ennen muuta maahanmuuttovastaisena puolueena. Frederiksen ehdotti jo vaalikampanjan aikana, että kaikki sosiaalitukea saavat maahanmuuttajat tulisi laittaa pakkotyöhön ja turvapaikanhakijat tulisi viedä YK:n leireille Pohjois-Afrikkaan.
Frederiksenin pääministerikaudella Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu entisestään. Maahanmuuttajien kotouttamisen sijaan hallitus on halunnut ryhtyä palauttamaan Tanskasta väliaikaisen oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia kotimaahansa. Huhtikuussa hallitus ilmoitti, että Syyrian pääkaupunki Damaskos oli turvallinen paikka, ja käynnisti syyrialaispakolaisten karkotusprosessit.
Tanskalla ei kuitenkaan ole pakolaisten palautussopimusta Syyrian hallituksen kanssa, joten karkotuspäätöksen saavat syyrialaiset suljetaan palautuskeskuksiin odottamaan maasta poistamista. Näissä laitoksissa olevat eivät saa tehdä töitä tai opiskella.
Syyriasta tulleista pakolaisista suurin osa on asunut Tanskassa yli viiden vuoden ajan.
Jyrkkä maahanmuuttovastainen linja on toistaiseksi vain kasvattanut sosiaalidemokraattien suosiota. Mielipidemittauksissa puolue on saanut parhaimmillaan yli 35 prosentin kannatuksen. Samalla Tanskan kansanpuolueen eli paikallisten persujen kannatus on pudonnut vaivaiseen kuuteen prosenttiin ja kansanpuoluettakin kiihkomielisempi Uusi porvaristo on mennyt kannatusmittauksissa sen ohi.
Uusi turvapaikkalaki hyväksyttiin kansankäräjillä oikeistopuolueiden tuella. Vasemmisto ja vihreät äänestivät lakiesitystä vastaan.
Tanskan edellinen oikeistohallitus oli sekin hyvin maahanmuuttovastainen. Venstre-puolueen hallitus kielsi musliminaisilta kasvohunnut, vaati turvapaikanhakijoita luovuttamaan koruja ja rahaa viranomaisille, hankaloitti perheenyhdistämistä ja kovensi tuomioita maahanmuuttajalähiöissä tehdyistä rikoksista.
Tanskan kansankäräjät hyväksyi viime viikolla uuden lain, jonka nojalla maahan saapuvat turvapaikanhakijat lennätetään jatkossa johonkin toiseen maahan EU:n ulkopuolelle odottamaan turvapaikkapäätöstä.
Uusi vastaanottokeskus tai useampi sellainen on määrä rakentaa ilmeisesti Ruandaan tai johonkin muuhun afrikkalaiseen diktatuuriin.
Tanskan maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Mattias Tesfaye vieraili huhtikuussa Ruandassa ja allekirjoitti paikallisten viranomaisten kanssa aiesopimuksen maan turvapaikkapäätöksiä koskevan osaamisen vahvistamisesta.
Tanskalaislehti Jyllands-Postenin mukaan neuvotteluja vastaanottokeskuksen rakentamisesta on käyty myös Egyptin, Etiopian ja Tunisian hallitusten kanssa.
Uuden lain mukaan myönteisen turvapaikkapäätöksen saaville henkilöille annetaan turvapaikka siitä maasta, jossa vastaanottokeskus sijaitsee, tai vaihtoehtoisesti heidät siirretään YK:n hallinnoimaan pakolaisleiriin johonkin toiseen maahan. Myönteinen turvapaikkapäätös ei anna hakijalle oikeutta matkustaa Tanskaan.
Jos turvapaikkapäätös on kielteinen, isäntämaan vastuulla on palauttaa hakija takaisin alkuperämaahansa.
Maahanmuuttoministeri Tesfayen mukaan Tanskan uusi turvapaikkajärjestelmä tulee olemaan humaanimpi kuin nykyinen tilanne.
”Kun yhä harvempi siirtolainen hakee Tanskasta turvapaikkaa, myös hukkumiskuolemat Välimerellä vähenevät eivätkä yhtä monet ihmiset asetu alttiiksi ihmissalakuljettajien hyväksikäytölle”, ministeri päätteli.
Tesfayen oma isä tuli 1970-luvulla Tanskaan pakolaisena sodan runtelemasta Etiopiasta ja työskenteli vuosien ajan telakalla Århusissa.
”Kun henkilö hakee turvapaikkaa Tanskasta, hän tietää, että hänet lähetetään takaisin Euroopan ulkopuolelle”, perusteli puolestaan kansankäräjien maahanmuuttoasioita käsittelevän valiokunnan puheenjohtaja Rasmus Stoklund.
”Niinpä toivomme, että ihmiset eivät enää hakisi turvapaikkaa Tanskasta.”
Tesfaye ja Stoklund kuuluvat molemmat Tanskan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, joka on tällä hetkellä maan ylivoimaisesti suurin puolue. Sosiaalidemokraatit voittivat selvästi vuonna 2019 pidetyt edelliset parlamenttivaalit ja muodostivat yksinään vähemmistöhallituksen.
Pääministeri Mette Frederiksenin puheenjohtajakaudella sosiaalidemokraatit ovat halunneet esiintyä ennen muuta maahanmuuttovastaisena puolueena. Frederiksen ehdotti jo vaalikampanjan aikana, että kaikki sosiaalitukea saavat maahanmuuttajat tulisi laittaa pakkotyöhön ja turvapaikanhakijat tulisi viedä YK:n leireille Pohjois-Afrikkaan.
Frederiksenin pääministerikaudella Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu entisestään. Maahanmuuttajien kotouttamisen sijaan hallitus on halunnut ryhtyä palauttamaan Tanskasta väliaikaisen oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia kotimaahansa. Huhtikuussa hallitus ilmoitti, että Syyrian pääkaupunki Damaskos oli turvallinen paikka, ja käynnisti syyrialaispakolaisten karkotusprosessit.
Tanskalla ei kuitenkaan ole pakolaisten palautussopimusta Syyrian hallituksen kanssa, joten karkotuspäätöksen saavat syyrialaiset suljetaan palautuskeskuksiin odottamaan maasta poistamista. Näissä laitoksissa olevat eivät saa tehdä töitä tai opiskella.
Syyriasta tulleista pakolaisista suurin osa on asunut Tanskassa yli viiden vuoden ajan.
Jyrkkä maahanmuuttovastainen linja on toistaiseksi vain kasvattanut sosiaalidemokraattien suosiota. Mielipidemittauksissa puolue on saanut parhaimmillaan yli 35 prosentin kannatuksen. Samalla Tanskan kansanpuolueen eli paikallisten persujen kannatus on pudonnut vaivaiseen kuuteen prosenttiin ja kansanpuoluettakin kiihkomielisempi Uusi porvaristo on mennyt kannatusmittauksissa sen ohi.
Uusi turvapaikkalaki hyväksyttiin kansankäräjillä oikeistopuolueiden tuella. Vasemmisto ja vihreät äänestivät lakiesitystä vastaan.
Tanskan edellinen oikeistohallitus oli sekin hyvin maahanmuuttovastainen. Venstre-puolueen hallitus kielsi musliminaisilta kasvohunnut, vaati turvapaikanhakijoita luovuttamaan koruja ja rahaa viranomaisille, hankaloitti perheenyhdistämistä ja kovensi tuomioita maahanmuuttajalähiöissä tehdyistä rikoksista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)