Miksi Nestlé-boikotti jatkuu edelleen

KU-VIIKKOLEHTI 5.7.2013

Siwan kassalla myyjä ojensi ostotapahtuman päätteeksi pienen lappusen, jossa oli kuva jäätelöistä. Kun keräisin tähän ”kesäpassiin” kuusi leimaa, saisin ilmaisen Pingviini-tuutin.

Lappu jäi tällä kertaa kaupan kassalle. Olen muutenkin varsin hyvällä menestyksellä onnistunut välttämään pingviinijäätelöitä siitä lähtien kun Nestlé osti Valion jäätelötuotannon vuonna 2004.

Valiojäätelön myynti ei silti romahtanut vajaan vuosikymmenen takaisen omistajanvaihdoksen myötä. Jäätelömyynnin markkinaosuudet Suomessa eivät enää ole julkisia, mutta Nestlén uskotaan myyvän tänä päivänä hiukan yli puolet Suomen jäätelöistä.

Nestlén ainoa varsinainen kilpailija Suomen jäätelömarkkinoilla on toinen ylikansallinen jättiyhtiö Unilever, joka puolestaan osti Ingmanin jäätelötuotannon kaksi vuotta sitten. Unilever Ingmanin jäätelöiden osuus lienee runsas 40 prosenttia Suomen jäätelömyynnistä.

Miksi jotkut kuitenkin karttavat nimenomaan Nestlén pingviinilogolla myytäviä jäätelöitä – kuten muitakin Nestlé-yhtiön tuotteita? Lähikaupan kesäisen pingviinituuttikampanjan innoittamana päätin päivittää tietojani Nestlén toiminnasta maailmalla.

Sveitsissä päämajaansa pitävä Nestlé on maailman suurin elintarvikeyritys, maailman suurin pullotetun veden myyjä, maailman suurin vauvanruokien valmistaja ja maailman suurimman kosmetiikkayhtiön L’Oréalin toinen pääomistaja.

Nestlén liikevaihto oli viime vuonna 75 miljardia euroa – suunnilleen yhtä paljon kuin 32 miljoonan asukkaan Marokon bruttokansantuote tai lähes puolitoista kertaa Suomen tämän vuoden budjetin kokonaisarvo.

Maailmanlaajuisesti viime vuosi oli Nestlélle hyvin menestyksekäs. Yhtiö teki puhdasta voittoa 11 miljardia euroa. Makeismyynti kasvoi 15 prosentilla, maitotuotteiden ja jäätelön myynti 13 prosenttia. Murukahvin ja muiden juomien myynti kasvoi kymmenen prosenttia. Nestlé Nutrition -yksikön myynti, joka koostuu lähinnä vauvanruuista ja äidinmaidonkorvikkeista, kasvoi myöskin huikeat kymmenen prosenttia.

Nestléllä on koko maailman vajaan 20 miljardin euron äidinmaidonkorvikekaupasta 23 prosentin markkinaosuus. Ranskalaisyhtiö Danone on lähin kilpailija 14 prosentin osuudellaan. Alan suurimmat markkinat ovat tänä päivänä Aasian maissa.

Valion Turengin tehtailla aiemmin valmistetut Tutteli-äidinmaidonkorvikkeet ja Muksu-vellit ovat Danonen omistaman Nutrician tuotteita ja tuodaan nykyään pääasiassa Ranskasta ja Saksasta. Tuttelin ja Muksun valmistuksen päätyttyä Suomessa Valio toi vuosi sitten markkinoille kotimaiset Tuuti-äidinmaidonkorvikkeet ja Onni-vellit. Bona ja Piltti ovat puolestaan Nestlén brändejä.

Äidinmaidonkorvikkeiden ja vauvanruokien markkinointi on kylmäveristä liiketoimintaa. Myynnin kasvun edellytyksenä kun on, että äidit luopuvat kokonaan tai osittain vauvojensa imetyksestä tai ryhtyvät ennenaikaisesti syöttämään näille teollisesti valmistettuja vellejä.

Etenkin kehitysmaissa tuttipulloruokinnan seuraukset voivat olla vakavat. Puhtaan veden puutteessa maitokorvikkeen on todettu 11-kertaistavan vauvojen riskin kuolla ripuliin. Jos vanhemmilla ei ole varaa ostaa riittävästi äidinmaidonkorviketta, vauva jää aliravituksi.

Maailman terveysjärjestö WHO ja Unicef arvioivat, että joka vuosi puolitoista miljoonaa vauvaa menehtyy sen vuoksi, että rintaruokinnasta luovutaan liian aikaisin.

Pulloruokinnan haittojen ehkäisemiseksi Maailman terveysjärjestö laati vuonna 1981 äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointisäännöstön, joka kieltää korvikkeiden mainonnan, ilmaisnäytteet, korvikeyhtiöiden antamat lahjat terveydenhoitohenkilökunnalle, suorat kontaktit odottavien äitien tai vastasyntyneiden ja pienten lasten äitien kanssa sekä äidinmaidonkorvikkeita ihannoivat kuvat tai tekstit myyntipakkauksissa.

Britannian Pelastakaa Lapset -järjestön tuoreen raportin mukaan Nestlé ja muut korvikevalmistajat jakavat äidinmaidonkorvikkeiden ilmaisnäytteitä ja muita tuotelahjoja synnytyssairaaloihin, terveyskeskuksiin ja suoraan vastasynnyttäneille äideille ainakin Kiinassa, Pakistanissa, Laosissa ja Ecuadorissa.

Maitokorvikkeiden aggressiivisen markkinoinnin vuoksi edelleen ainakin parissakymmenessä maailman maassa kuluttajaliikkeet kehottavat ihmisiä boikotoimaan kaikkia Nestlén tuotteita.

Äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia valvovan Ibfan-järjestön kahden vuoden takaisesta raportista löytyy 43 sivun verran lisää esimerkkejä Nestlén rikkomuksista äidinmaidonkorvikkeiden markkinointisäännöstöä vastaan kymmenissä eri maissa.

Vietnamissa kauppiaille maksetaan provisiota maitokorvikkeiden näyttävästä esillepanosta kaupan hyllyissä. Kirgisiassa ja Uzbekistanissa Nestlé jakaa alipalkatuille lastenlääkäreille lahjoja ja kutsuu heitä seminaareihin. Etelä-Afrikassa Nestlé suunnitteli maan köyhimpien alueiden terveydenhoitajille maitokorvikkeen sekoittamisen pikakursseja.

Laosissa Nestlén kahvikermajauhetta myytiin nallelogolla samanlaisessa purkissa kuin äidinmaidonkorviketta, sillä seurauksella että tuhannet äidit ovat juottaneet vauvoilleen veteen liuotettua kahvikermaa.

Egyptissä Nestlé väitti maitokorvikkeen tehostavan immuunisuojaa ja vähentävän ripuliin sairastumisen riskiä.

Nestléä ei arvostella maailmalla pelkästään äidinmaidonkorvikkeiden markkinoinnin vuoksi.

Norsunluurannikolla Nestléä syytetään orjatiloilta ostetun kaakaon käytöstä ja piittaamattomuudesta lapsiorjien ihmisoikeuksia kohtaan.

Pakistanissa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa paikallisyhteisöt kamppailevat Nestlén pullovesituotantoa vastaan ja syyttävät yhtiötä pohjavesien riistokäytöstä.

Kiinassa maidontuottajat väittävät Nestlén polkevan maidon sisäänostohintoja.

Indonesiassa, Pakistanissa ja Tunisiassa ammattiliitot arvostelevat Nestléä surkeista palkoista ja liittoon kuuluvien työntekijöiden irtisanomisista. Kolumbiassa ainakin 13 ammattiyhdistysaktiivia on murhattu heidän kritisoitua Nestlén maitojauhetehtaan työoloja. Filippiineillä armeijan sotilaat kutsuttiin tukahduttamaan lakkoliikettä Nestlén tehtaalla ja kymmenet lakkoilijat ovat saaneet surmansa.