KU-VIIKKOLEHTI 19.8.2016
Pienessä Pyhäjoen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla nähtiin viime viikolla kaukainen vieras, kun nigerialainen ympäristöaktivisti Philip Jakpor kävi esittelykierroksella Fennovoiman ydinvoimalan työmaalla.
Hanhikivenniemen aiemmin luonnonkauniilla lintualueella Perämeren rannalla oli nyt räjäytystyömaa, ja hehtaarien kokoisen soratasanteen keskelle oli pystytetty sementtisiilo. Työmaan ympärille rakennettiin aitaa.
Ennen kiertoajelua ydinvoimalatyömaalla Fennovoiman ja venäläisen Rosatomin edustajat kertoivat Suomen sähköntarpeesta ja ydinvoimalahankkeen tuomista työpaikoista. Mikäli rakentamislupa aikanaan myönnetään, työmaalla olisi luvassa 4 000 työpaikkaa viiden vuoden ajaksi.
Philip Jakpor ei ollut näkemästään ja kuulemastaan vakuuttunut.
”Samaan aikaan kun muut länsimaat ovat siirtymässä yhä enenevissä määrin uusiutuviin energiamuotoihin, täällä halutaan vielä sitoutua ydinvoimaan”, nigerialaisvieras ihmetteli.
”Työpaikkoja saadaan vain lyhyeksi aikaa, mutta ydinvoiman riskit jäävät tulevien sukupolvien kannettavaksi eikä ydinjätteiden loppusijoitusta ole ratkaistu.”
Fennovoiman selvitysten mukaan Pyhäjoella asukkaiden enemmistö kannattaa ydinvoimalahanketta. Taloustutkimuksen mukaan koko Suomessa yhtä selvä enemmistö kuitenkin vastustaa uusien ydinvoimaloiden rakentamista ja pitää tuulivoimaa ja vesivoimaa parhaina energianlähteinä.
Ympäristöjärjestö Environmental Rights Actionin viestintäpäällikkö Philip Jakpor vieraili Pyhäjoella ennen muuta sen vuoksi, että Rosatom suunnittelee neljän samankokoisen 1 200 megawatin ydinvoimalan rakentamista myös Nigeriaan.
Afrikan öljyrikkaassa jättivaltiossa Nigeriassa on huutava pula sähköstä. Alle puolet maan kotitalouksista on kytketty sähköverkkoon, ja myös sähkönjakelun piirissä olevat kärsivät jatkuvista sähkökatkoista. Sähköä tuotetaan pääasiassa maakaasulla ja vesivoimalla, sähkökatkojen sattuessa myös yksityisillä bensa- tai dieselaggregaateilla.
Jakpor arvelee, että ydinvoima olisi useimpien nigerialaisten mielestä vihoviimeinen ratkaisu.
”Jos Nigeriassa ei kyetä huolehtimaan öljy- ja kaasuputkista, niin miten sitten ydinvoimaloista? Ydinvoimala olisi houkutteleva kohde terroristiliike Boko Haramille sekä Nigerjoen suistoalueella öljyputkia sabotoiville militanteille.”
Rosatomin ydinvoimahankkeista ei saa Nigeriassa juuri minkäänlaista tietoa, vaikka rakennuspiirrokset ovat tiettävästi jo valmiina.
Kaavailtujen ydinvoimalapaikkakuntien asukkaat eivät vielä tiedä mitään siitä, mitä heidän kotiseuduilleen ollaan suunnittelemassa, eikä nigerialaisten mielipidettä ydinvoimahankkeista ole kysytty.
Kogin osavaltioon suunnitellun ensimmäisen voimalan olisi määrä valmistua vuonna 2025.
Nigeriaan suunniteltujen ydinvoimaloiden hinta on moninkertainen verrattuna Pyhäjoelle kaavailtuun Fennovoiman ydinlaitokseen. Neljän ydinvoimalan yhteishinnaksi on arvioitu 80 miljardia dollaria.
Suomen-vierailunsa aikana Jakpor sai hiukan selvyyttä siihen, miksi ydinvoimalahanke on Nigeriassa niin paljon kalliimpi.
Nigeriassa Rosatom on ydinvoimaloiden enemmistöomistaja. Se suunnittelee ja rakentaa laitokset ja vastaa niiden käytöstä, polttoaineen toimituksesta ja ydinjätteen käsittelystä. Rosatom myös kouluttaa paikallisen henkilökunnan, laatii ydinvoimalatoimintaa koskevat lait ja toimii paikallisena säteilyturvakeskuksena.
Uraanipolttoaine tuodaan Venäjältä, ja ydinjätteet viedään Venäjälle. Mahdollisesti sopimukseen kuuluu myös laitosten purkaminen sadan vuoden päästä.
Rosatom on ilmoittanut rahoittavansa laitosten rakentamisen. Ilmeisesti Nigerian hallituksen osuus kustannuksista maksetaan Venäjän myöntämällä halpakorkolainalla.
”Ydinvoimaohjelma ajaisi meidät sadaksi vuodeksi riippuvuuteen Venäjästä, heidän uraanistaan ja teknisistä asiantuntijoistaan, sen sijaan että panostaisimme aurinkovoimaan, tuulivoimaan ja muihin uusiutuviin energialähteisiin. Meillä on Nigeriassa paljon auringonpaistetta”, Jakpor toteaa.
Rosatom on Venäjän valtion ydinvoimayhtiö, joka vastaa myös maan ydinaseohjelmasta ja toimii säteilyturvaviranomaisena.
Viime vuosina Rosatom on aktiivisesti markkinoinut ydinvoimalahankkeita ulkomailla. Suomen ja Nigerian lisäksi uusia ydinvoimaloita on rakenteilla tai suunnitteilla Valko-Venäjällä, Unkarissa, Turkissa, Egyptissä, Etelä-Afrikassa, Jordaniassa, Iranissa, Intiassa, Bangladeshissa, Vietnamissa, Kiinassa ja Argentiinassa.
”Fennovoiman ydinvoimalahanke on Rosatomille erityisen tärkeä, sillä Suomi on ainoa länsimaa, jossa venäläisyhtiö suunnittelee ydinvoimalan rakentamista”, arvioi Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Olli Tiainen.
Maan ystävien Olli-Pekka Haaviston mielestä Rosatomin ydinvoimalahankkeet ulkomailla liittyvät keskeisesti suurvaltapolitiikkaan.
”Geopoliittista kamppailua käydään nyt siitä, kuka hallitsee maailman energiantuotantoa fossiilisten polttoaineiden aikakauden päättymisen jälkeen.”
Pienessä Pyhäjoen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla nähtiin viime viikolla kaukainen vieras, kun nigerialainen ympäristöaktivisti Philip Jakpor kävi esittelykierroksella Fennovoiman ydinvoimalan työmaalla.
Hanhikivenniemen aiemmin luonnonkauniilla lintualueella Perämeren rannalla oli nyt räjäytystyömaa, ja hehtaarien kokoisen soratasanteen keskelle oli pystytetty sementtisiilo. Työmaan ympärille rakennettiin aitaa.
Ennen kiertoajelua ydinvoimalatyömaalla Fennovoiman ja venäläisen Rosatomin edustajat kertoivat Suomen sähköntarpeesta ja ydinvoimalahankkeen tuomista työpaikoista. Mikäli rakentamislupa aikanaan myönnetään, työmaalla olisi luvassa 4 000 työpaikkaa viiden vuoden ajaksi.
Philip Jakpor ei ollut näkemästään ja kuulemastaan vakuuttunut.
”Samaan aikaan kun muut länsimaat ovat siirtymässä yhä enenevissä määrin uusiutuviin energiamuotoihin, täällä halutaan vielä sitoutua ydinvoimaan”, nigerialaisvieras ihmetteli.
”Työpaikkoja saadaan vain lyhyeksi aikaa, mutta ydinvoiman riskit jäävät tulevien sukupolvien kannettavaksi eikä ydinjätteiden loppusijoitusta ole ratkaistu.”
Fennovoiman selvitysten mukaan Pyhäjoella asukkaiden enemmistö kannattaa ydinvoimalahanketta. Taloustutkimuksen mukaan koko Suomessa yhtä selvä enemmistö kuitenkin vastustaa uusien ydinvoimaloiden rakentamista ja pitää tuulivoimaa ja vesivoimaa parhaina energianlähteinä.
Ympäristöjärjestö Environmental Rights Actionin viestintäpäällikkö Philip Jakpor vieraili Pyhäjoella ennen muuta sen vuoksi, että Rosatom suunnittelee neljän samankokoisen 1 200 megawatin ydinvoimalan rakentamista myös Nigeriaan.
Afrikan öljyrikkaassa jättivaltiossa Nigeriassa on huutava pula sähköstä. Alle puolet maan kotitalouksista on kytketty sähköverkkoon, ja myös sähkönjakelun piirissä olevat kärsivät jatkuvista sähkökatkoista. Sähköä tuotetaan pääasiassa maakaasulla ja vesivoimalla, sähkökatkojen sattuessa myös yksityisillä bensa- tai dieselaggregaateilla.
Jakpor arvelee, että ydinvoima olisi useimpien nigerialaisten mielestä vihoviimeinen ratkaisu.
”Jos Nigeriassa ei kyetä huolehtimaan öljy- ja kaasuputkista, niin miten sitten ydinvoimaloista? Ydinvoimala olisi houkutteleva kohde terroristiliike Boko Haramille sekä Nigerjoen suistoalueella öljyputkia sabotoiville militanteille.”
Rosatomin ydinvoimahankkeista ei saa Nigeriassa juuri minkäänlaista tietoa, vaikka rakennuspiirrokset ovat tiettävästi jo valmiina.
Kaavailtujen ydinvoimalapaikkakuntien asukkaat eivät vielä tiedä mitään siitä, mitä heidän kotiseuduilleen ollaan suunnittelemassa, eikä nigerialaisten mielipidettä ydinvoimahankkeista ole kysytty.
Kogin osavaltioon suunnitellun ensimmäisen voimalan olisi määrä valmistua vuonna 2025.
Nigeriaan suunniteltujen ydinvoimaloiden hinta on moninkertainen verrattuna Pyhäjoelle kaavailtuun Fennovoiman ydinlaitokseen. Neljän ydinvoimalan yhteishinnaksi on arvioitu 80 miljardia dollaria.
Suomen-vierailunsa aikana Jakpor sai hiukan selvyyttä siihen, miksi ydinvoimalahanke on Nigeriassa niin paljon kalliimpi.
Nigeriassa Rosatom on ydinvoimaloiden enemmistöomistaja. Se suunnittelee ja rakentaa laitokset ja vastaa niiden käytöstä, polttoaineen toimituksesta ja ydinjätteen käsittelystä. Rosatom myös kouluttaa paikallisen henkilökunnan, laatii ydinvoimalatoimintaa koskevat lait ja toimii paikallisena säteilyturvakeskuksena.
Uraanipolttoaine tuodaan Venäjältä, ja ydinjätteet viedään Venäjälle. Mahdollisesti sopimukseen kuuluu myös laitosten purkaminen sadan vuoden päästä.
Rosatom on ilmoittanut rahoittavansa laitosten rakentamisen. Ilmeisesti Nigerian hallituksen osuus kustannuksista maksetaan Venäjän myöntämällä halpakorkolainalla.
”Ydinvoimaohjelma ajaisi meidät sadaksi vuodeksi riippuvuuteen Venäjästä, heidän uraanistaan ja teknisistä asiantuntijoistaan, sen sijaan että panostaisimme aurinkovoimaan, tuulivoimaan ja muihin uusiutuviin energialähteisiin. Meillä on Nigeriassa paljon auringonpaistetta”, Jakpor toteaa.
Rosatom on Venäjän valtion ydinvoimayhtiö, joka vastaa myös maan ydinaseohjelmasta ja toimii säteilyturvaviranomaisena.
Viime vuosina Rosatom on aktiivisesti markkinoinut ydinvoimalahankkeita ulkomailla. Suomen ja Nigerian lisäksi uusia ydinvoimaloita on rakenteilla tai suunnitteilla Valko-Venäjällä, Unkarissa, Turkissa, Egyptissä, Etelä-Afrikassa, Jordaniassa, Iranissa, Intiassa, Bangladeshissa, Vietnamissa, Kiinassa ja Argentiinassa.
”Fennovoiman ydinvoimalahanke on Rosatomille erityisen tärkeä, sillä Suomi on ainoa länsimaa, jossa venäläisyhtiö suunnittelee ydinvoimalan rakentamista”, arvioi Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Olli Tiainen.
Maan ystävien Olli-Pekka Haaviston mielestä Rosatomin ydinvoimalahankkeet ulkomailla liittyvät keskeisesti suurvaltapolitiikkaan.
”Geopoliittista kamppailua käydään nyt siitä, kuka hallitsee maailman energiantuotantoa fossiilisten polttoaineiden aikakauden päättymisen jälkeen.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti