KU-VIIKKOLEHTI 30.9.2016
Tulevat vaalit ovat ilmestyneet katukuvaan Kismayon satamakaupungissa Etelä-Somaliassa.
”Äänestä oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin puolesta”, lukee yhdessä vaalijulisteessa. ”Valitse nuori ja luotettava ehdokas”, toisessa julisteessa kehotetaan.
Kampanjointi loka- ja marraskuussa pidettäviä parlamenttivaaleja varten alkoi toden teolla viime viikolla. Kismayon lentokentällä järjestetyssä seremoniassa ehdokkaiden ympärille kiedottiin suomalaisia joulukuusenkoristeita muistuttavia kimaltelevia värikkäitä nauhoja.
Baidoan kaupungissa maan lounaisosassa Subeida Mukhtarin vaalimainokset on liimattu talojen seinille sen verran korkealle, ettei niitä yllä repimään alas ilman tikkaita.
Yhdysvalloissa varttunut nuori naisehdokas peräänkuuluttaa vaalikampanjassaan parempia koulutusmahdollisuuksia, uusia työpaikkoja sekä kunnollisia terveyspalveluja etenkin naisille. Synnytyskuolemat ovat Somaliassa edelleen yksi pahimmista terveysongelmista.
Sosiaalialan järjestöissä työskennellyt Subeida Mukhtar voi hyvinkin tulla valituksi parlamenttiin, sillä naisehdokkaita on harvassa, mutta joka kolmas kansanedustajanpaikka on varattu naisille.
Kansanedustajaehdokkaiden katumainoksista huolimatta vain harva somalialainen pääsee äänestämään näissä vaaleissa.
Hallinnollisten viivästysten ja yhä jatkuvien turvallisuusuhkien vuoksi poliittiset neuvonantajat, diplomaatit ja Somalian hallitus olivat lopulta yksimielisiä siitä, ettei suorien yleisten vaalien järjestäminen tulisi olemaan mahdollista vielä vuonna 2016.
Terroristiliike Al-Shabaab on tehnyt Somaliassa tänä vuonna lähes viikoittaisia itsemurhaiskuja, joissa on kuollut useita satoja ihmisiä.
Nykyisellä hallituksella oli neljä vuotta aikaa toteuttaa väestönlaskenta, sopia vaalipiireistä, luoda poliittisia puolueita koskevat lait ja perustaa itsenäinen vaalilautakunta, mutta yhtäkään näistä ei saatu tehtyä.
Somalian väliaikaisessa perustuslaissa kuitenkin edellytetään nimenomaan suorien vaalien järjestämistä. Myös presidentti Hassan Sheikh Mohamud oli luvannut vapaat vaalit.
Kompromissiehdotuksen mukaisesti tänä syksynä Somaliassa onkin tiedossa omaperäinen vaaliprosessi, jossa klaanijohtajien nimittämät 14 000 valitsijamiestä valitsevat parlamentin alahuoneen 275 jäsentä omien klaaniensa keskuudesta. Ylähuoneen jäsenet valitaan maan osavaltioiden parlamenteissa.
Parlamentin alahuoneen ja ylähuoneen jäsenet valitsevat yhdessä maan seuraavan presidentin marraskuun lopulla.
Yleisten vaalien lykkääntyminen oli pettymys monille somalialaisille. Toiset kuitenkin korostavat sitä, että vaaliprosessissa pyritään asteittain lisäämään demokratiaa.
Edellisen kerran Somaliassa järjestettiin yleiset vaalit vuonna 1969. Samana vuonna Mohamed Siad Barren sotilashallitus kaappasi vallan.
Siad Barre ajettiin vallasta vuonna 1991, jonka jälkeen maa ajautui pitkälliseen sisällissotaan ja poliittiseen kaaokseen.
Somalian tämänhetkisen parlamentin jäseniä ei ole lainkaan valittu vaaleilla. Neljän vuoden takaisessa vaaliprosessissa 135 klaanijohtajaa nimitti kansanedustajat maan eri klaaneista. Etenkin rahakkaimmat poliitikot onnistuivat tuolloin helposti manipuloimaan valintaprosessia.
”Tällä kertaa vaaleissa todella kilpaillaan valitsijoiden luottamuksesta. Ehdokkaiden suurempi määrä auttaa myös palauttamaan uskon demokratiaan ja hyvään hallintoon”, Kismayossa ehdokkaana oleva Mohamed Nunow kommentoi YK:n Somalian avustusoperaation verkkosivuilla.
Lopullisia presidenttiehdokkaita ei vielä tiedetä, sillä monet odottavat tilaisuuttaan vasta marraskuun alkuun, jolloin parlamentin molempien huoneiden jäsenet on toivottavasti valittu.
Varmaa on se, että istuva presidentti, insinööritaustainen paikallisen muslimiveljeskunnan jäsen Hassan Sheikh Mohamud asettuu uudelleen ehdolle.
Muita ehdokkaita ovat ainakin pääministeri Omar Abdirashid Ali Sharmarke, entinen pääministeri Abdiweli Sheikh Ahmed sekä entinen presidentti Sharif Sheikh Ahmed.
Pääministeri Omar Sharmarke ja ex-pääministeri Abdiweli Sheikh Ahmed ovat molemmat Kanadan kansalaisia.
Jo pitkään presidentinvaalikampanjaa käyneellä suomalaisella Fadumo Dayibilla ei uskota olevan mahdollisuuksia tulla valituksi presidentiksi.
Somalian vaaleissa on yhä monia haasteita ja epäselvyyksiä. Vaalit tulevat maksamaan arviolta 20 miljoonaa dollaria, mikä vastaa lähes kymmentä prosenttia maan koko vuosibudjetista. Ulkomailta saadun tuen lisäksi hallitus on ulkoistanut osan kuluista vaaliehdokkaille.
Maan pohjoisosassa sijaitsevan Somalimaan osallistuminen vaaleihin on myös kyseenalaista, sillä alue julistautui itsenäiseksi jo vuonna 1991. Somalimaan hallitus ja useimmat alueen poliittiset puolueet vastustavat osallistumista vaaliprosessiin, koska eivät koe kuuluvansa Somaliaan. Somalimaassa valmistaudutaan jo seuraaviin omiin vaaleihin, jotka olisi määrä pitää vuonna 2017.
Tulevat vaalit ovat ilmestyneet katukuvaan Kismayon satamakaupungissa Etelä-Somaliassa.
”Äänestä oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin puolesta”, lukee yhdessä vaalijulisteessa. ”Valitse nuori ja luotettava ehdokas”, toisessa julisteessa kehotetaan.
Kampanjointi loka- ja marraskuussa pidettäviä parlamenttivaaleja varten alkoi toden teolla viime viikolla. Kismayon lentokentällä järjestetyssä seremoniassa ehdokkaiden ympärille kiedottiin suomalaisia joulukuusenkoristeita muistuttavia kimaltelevia värikkäitä nauhoja.
Baidoan kaupungissa maan lounaisosassa Subeida Mukhtarin vaalimainokset on liimattu talojen seinille sen verran korkealle, ettei niitä yllä repimään alas ilman tikkaita.
Yhdysvalloissa varttunut nuori naisehdokas peräänkuuluttaa vaalikampanjassaan parempia koulutusmahdollisuuksia, uusia työpaikkoja sekä kunnollisia terveyspalveluja etenkin naisille. Synnytyskuolemat ovat Somaliassa edelleen yksi pahimmista terveysongelmista.
Sosiaalialan järjestöissä työskennellyt Subeida Mukhtar voi hyvinkin tulla valituksi parlamenttiin, sillä naisehdokkaita on harvassa, mutta joka kolmas kansanedustajanpaikka on varattu naisille.
Kansanedustajaehdokkaiden katumainoksista huolimatta vain harva somalialainen pääsee äänestämään näissä vaaleissa.
Hallinnollisten viivästysten ja yhä jatkuvien turvallisuusuhkien vuoksi poliittiset neuvonantajat, diplomaatit ja Somalian hallitus olivat lopulta yksimielisiä siitä, ettei suorien yleisten vaalien järjestäminen tulisi olemaan mahdollista vielä vuonna 2016.
Terroristiliike Al-Shabaab on tehnyt Somaliassa tänä vuonna lähes viikoittaisia itsemurhaiskuja, joissa on kuollut useita satoja ihmisiä.
Nykyisellä hallituksella oli neljä vuotta aikaa toteuttaa väestönlaskenta, sopia vaalipiireistä, luoda poliittisia puolueita koskevat lait ja perustaa itsenäinen vaalilautakunta, mutta yhtäkään näistä ei saatu tehtyä.
Somalian väliaikaisessa perustuslaissa kuitenkin edellytetään nimenomaan suorien vaalien järjestämistä. Myös presidentti Hassan Sheikh Mohamud oli luvannut vapaat vaalit.
Kompromissiehdotuksen mukaisesti tänä syksynä Somaliassa onkin tiedossa omaperäinen vaaliprosessi, jossa klaanijohtajien nimittämät 14 000 valitsijamiestä valitsevat parlamentin alahuoneen 275 jäsentä omien klaaniensa keskuudesta. Ylähuoneen jäsenet valitaan maan osavaltioiden parlamenteissa.
Parlamentin alahuoneen ja ylähuoneen jäsenet valitsevat yhdessä maan seuraavan presidentin marraskuun lopulla.
Yleisten vaalien lykkääntyminen oli pettymys monille somalialaisille. Toiset kuitenkin korostavat sitä, että vaaliprosessissa pyritään asteittain lisäämään demokratiaa.
Edellisen kerran Somaliassa järjestettiin yleiset vaalit vuonna 1969. Samana vuonna Mohamed Siad Barren sotilashallitus kaappasi vallan.
Siad Barre ajettiin vallasta vuonna 1991, jonka jälkeen maa ajautui pitkälliseen sisällissotaan ja poliittiseen kaaokseen.
Somalian tämänhetkisen parlamentin jäseniä ei ole lainkaan valittu vaaleilla. Neljän vuoden takaisessa vaaliprosessissa 135 klaanijohtajaa nimitti kansanedustajat maan eri klaaneista. Etenkin rahakkaimmat poliitikot onnistuivat tuolloin helposti manipuloimaan valintaprosessia.
”Tällä kertaa vaaleissa todella kilpaillaan valitsijoiden luottamuksesta. Ehdokkaiden suurempi määrä auttaa myös palauttamaan uskon demokratiaan ja hyvään hallintoon”, Kismayossa ehdokkaana oleva Mohamed Nunow kommentoi YK:n Somalian avustusoperaation verkkosivuilla.
Lopullisia presidenttiehdokkaita ei vielä tiedetä, sillä monet odottavat tilaisuuttaan vasta marraskuun alkuun, jolloin parlamentin molempien huoneiden jäsenet on toivottavasti valittu.
Varmaa on se, että istuva presidentti, insinööritaustainen paikallisen muslimiveljeskunnan jäsen Hassan Sheikh Mohamud asettuu uudelleen ehdolle.
Muita ehdokkaita ovat ainakin pääministeri Omar Abdirashid Ali Sharmarke, entinen pääministeri Abdiweli Sheikh Ahmed sekä entinen presidentti Sharif Sheikh Ahmed.
Pääministeri Omar Sharmarke ja ex-pääministeri Abdiweli Sheikh Ahmed ovat molemmat Kanadan kansalaisia.
Jo pitkään presidentinvaalikampanjaa käyneellä suomalaisella Fadumo Dayibilla ei uskota olevan mahdollisuuksia tulla valituksi presidentiksi.
Somalian vaaleissa on yhä monia haasteita ja epäselvyyksiä. Vaalit tulevat maksamaan arviolta 20 miljoonaa dollaria, mikä vastaa lähes kymmentä prosenttia maan koko vuosibudjetista. Ulkomailta saadun tuen lisäksi hallitus on ulkoistanut osan kuluista vaaliehdokkaille.
Maan pohjoisosassa sijaitsevan Somalimaan osallistuminen vaaleihin on myös kyseenalaista, sillä alue julistautui itsenäiseksi jo vuonna 1991. Somalimaan hallitus ja useimmat alueen poliittiset puolueet vastustavat osallistumista vaaliprosessiin, koska eivät koe kuuluvansa Somaliaan. Somalimaassa valmistaudutaan jo seuraaviin omiin vaaleihin, jotka olisi määrä pitää vuonna 2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti