KU-VIIKKOLEHTI 28.10.2016
Irakilainen uutiskuvaaja Waleed Al-Gburi oli viime vuoden elokuussa menossa poikansa kanssa ostamaan kastelulaitetta perheen kasvimaalle, kun viereen ajaneet pyssymiehet avasivat tulen. Auton ikkunat menivät säpäleiksi, mutta kuin ihmeen kaupalla Al-Gburi ja hänen poikansa säilyivät hengissä.
Asemiehet kuuluivat šiiojen äärijärjestöön ja ajoivat ilman rekisterikilpiä.
Waleed Al-Gburi oli saanut jatkuvasti puhelinsoittoja, joissa hänen henkeään uhattiin, koska hän teki töitä japanilaiselle televisiokanavalle. Šiiojen äärijärjestö oli aiemmin siepannut hänet, sitonut kädet ja tunkenut auton takakonttiin. Häntä kidutettiin, mutta hän pääsi lopulta lunnaita vastaan vapaaksi.
Perhe oli jo aiemmin joutunut muuttamaan Bagdadin ulkopuolelle, kun pääkaupungissa oli turvatonta. Nyt myös uudessa kotipaikassa šiiojen asejoukot olivat ottaneet kadut haltuunsa. Al-Gburi kuuluu sunneihin.
Al-Gburi työskenteli 13 vuoden ajan tv-kuvaajana ja avustajana Irakissa vieraileville ulkomaisille toimittajille. Hän kävi japanilaisten journalistien kanssa raportoimassa myös Syyrian sisällissodasta.
Elokuussa Bagdadissa oli kuumat oltavat. Lämpötila kohosi päivisin yli 40 asteen. Asejoukkojen ja terroristien iskuissa menehtyi yli 300 ihmistä. Koko vuoden aikana pelkästään Bagdadissa väkivaltaisuuksissa kuoli yli 3 000 ihmistä. Koko Irakissa kuolleita oli yli 17 000.
Kastelulaite jäi ostamatta. Al-Gburi ei palannut enää kotiinsa. Hän soitti vaimolleen ja pakeni maasta yhdessä poikansa kanssa. Monen mutkan kautta he saapuivat viime syksynä Suomeen.
Tapasin Waleed Al-Gburin Journalismin päivän seminaarissa toissa viikolla. Helsingin Paasitornissa pidetyssä tapahtumassa keskusteltiin ulkomaanuutisista, pakolaiskriisin uutisoinnista ja siitä, miksi suomalaisissa medioissa on niin vähän ulkomaalaistaustaisia toimittajia.
Journalistiliitto oli kutsunut mukaan myös kymmenkunta kollegaa, jotka ovat anoneet Suomesta turvapaikkaa. Jotkut olivat onnistuneet saamaan myönteisen päätöksen ja oleskeluluvan, mutta useimmat olivat saaneet kielteisen päätöksen. Osa odottaa vielä Maahanmuuttoviraston päätöstä.
”Turvapaikkaprosessi on kuin lottoarvontaa”, Waleed Al-Gburi sanoi.
”Irakista tulleista turvapaikanhakijoista osa on saanut kielteisen päätöksen, vaikka he ovat kotoisin islamistijärjestö Isisin valtaamilta alueilta.”
Irakilaiskollega on jo ehtinyt valittaa omasta kielteisestä päätöksestään hallinto-oikeuteen. Maahanmuuttoviraston kesällä tekemässä päätöksessä hänet määrättiin käännytettäväksi Irakiin.
Viraston mielestä Al-Gburi ei joutuisi Irakissa vainon, vakavan haitan tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi, mikäli hän muuttaisi asumaan sunnienemmistöiselle asuinalueelle ja jättäisi työnsä toimittajana ja uutiskuvaajana.
Myös nuorelle somalialaiselle radiotoimittajalle ja afganistanilaisen tv-kanavan kuvaajalle oli sanottu, että heidän tulisi palata kotimaahansa ja vaihtaa ammattia.
Erään päätöksen mukaan ”maahanmuuttovirasto katsoo, ettei toimittajan ammatin harjoittamista voida pitää sellaisena perustavanlaatuisena ja luovuttamattomana ihmisoikeutena eikä henkilön identiteetin taikka omantunnon kannalta niin keskeisenä ominaisuutena, ettei siitä voisi tarvittaessa luopua, mikäli se aiheuttaa ongelmia”.
Maahanmuuttoviraston linja on samanlainen kuin Afganistanin talebaneilla ja Somalian ääri-islamilaisella terroristijärjestöllä Al-Shabaabilla. Kumpikin ääriliike oli uhannut Suomeen tulleita toimittajia ja käskenyt heitä lopettamaan toimittajan työt, niin saisivat olla rauhassa.
Journalistiliitto avustaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita toimittajia heidän valituksissaan ja yrittää selittää hallinto-oikeudelle, että kriisialueilla journalistit ovat yleensä ensimmäisiä vainon kohteita ja uhkaukset ovat aitoja ja omakohtaisia.
Journalismin päivän paneelikeskusteluissa sivuttiin myös median roolia vihamielisen ilmapiirin synnyttämisessä turvapaikanhakijoita kohtaan.
Suomen Lontoon Instituutin ja Suomen Benelux-instituutin julkaiseman selvityksen mukaan raportointi pakolaiskriisistä on ollut hyvin Eurooppa-keskeistä. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat kuvataan ensisijaisesti ilmiönä, joka uhkaa Euroopan vakautta. Selvityksessä käytiin läpi suomalaisten, brittiläisten ja belgialaisten sanomalehtien kirjoittelua tammikuulta.
”Suomessa on ystävällisiä ihmisiä, mutta suurin osa ei tiedä juuri mitään pakolaisten lähtömaiden tilanteesta”, kommentoi Waleed Al-Gburi.
Somalialaissyntyinen turkulainen toimittaja Wali Hashi piti mediaa pitkälti syypäänä ihmisten tietämättömyyteen.
”Miksi ihmiset eivät tiedä, mitä Irakissa, Afganistanissa tai Somaliassa tapahtuu? Ei se ole heidän syytään. Toimitusten päälliköt haluavat juttuja näistä maista vain jos tapahtumilla on jokin kytkös Suomeen. Se on usein tärkeämpää kuin että kerrottaisiin, mitä maailmassa tapahtuu.”
Irakilainen uutiskuvaaja Waleed Al-Gburi oli viime vuoden elokuussa menossa poikansa kanssa ostamaan kastelulaitetta perheen kasvimaalle, kun viereen ajaneet pyssymiehet avasivat tulen. Auton ikkunat menivät säpäleiksi, mutta kuin ihmeen kaupalla Al-Gburi ja hänen poikansa säilyivät hengissä.
Asemiehet kuuluivat šiiojen äärijärjestöön ja ajoivat ilman rekisterikilpiä.
Waleed Al-Gburi oli saanut jatkuvasti puhelinsoittoja, joissa hänen henkeään uhattiin, koska hän teki töitä japanilaiselle televisiokanavalle. Šiiojen äärijärjestö oli aiemmin siepannut hänet, sitonut kädet ja tunkenut auton takakonttiin. Häntä kidutettiin, mutta hän pääsi lopulta lunnaita vastaan vapaaksi.
Perhe oli jo aiemmin joutunut muuttamaan Bagdadin ulkopuolelle, kun pääkaupungissa oli turvatonta. Nyt myös uudessa kotipaikassa šiiojen asejoukot olivat ottaneet kadut haltuunsa. Al-Gburi kuuluu sunneihin.
Al-Gburi työskenteli 13 vuoden ajan tv-kuvaajana ja avustajana Irakissa vieraileville ulkomaisille toimittajille. Hän kävi japanilaisten journalistien kanssa raportoimassa myös Syyrian sisällissodasta.
Elokuussa Bagdadissa oli kuumat oltavat. Lämpötila kohosi päivisin yli 40 asteen. Asejoukkojen ja terroristien iskuissa menehtyi yli 300 ihmistä. Koko vuoden aikana pelkästään Bagdadissa väkivaltaisuuksissa kuoli yli 3 000 ihmistä. Koko Irakissa kuolleita oli yli 17 000.
Kastelulaite jäi ostamatta. Al-Gburi ei palannut enää kotiinsa. Hän soitti vaimolleen ja pakeni maasta yhdessä poikansa kanssa. Monen mutkan kautta he saapuivat viime syksynä Suomeen.
Tapasin Waleed Al-Gburin Journalismin päivän seminaarissa toissa viikolla. Helsingin Paasitornissa pidetyssä tapahtumassa keskusteltiin ulkomaanuutisista, pakolaiskriisin uutisoinnista ja siitä, miksi suomalaisissa medioissa on niin vähän ulkomaalaistaustaisia toimittajia.
Journalistiliitto oli kutsunut mukaan myös kymmenkunta kollegaa, jotka ovat anoneet Suomesta turvapaikkaa. Jotkut olivat onnistuneet saamaan myönteisen päätöksen ja oleskeluluvan, mutta useimmat olivat saaneet kielteisen päätöksen. Osa odottaa vielä Maahanmuuttoviraston päätöstä.
”Turvapaikkaprosessi on kuin lottoarvontaa”, Waleed Al-Gburi sanoi.
”Irakista tulleista turvapaikanhakijoista osa on saanut kielteisen päätöksen, vaikka he ovat kotoisin islamistijärjestö Isisin valtaamilta alueilta.”
Irakilaiskollega on jo ehtinyt valittaa omasta kielteisestä päätöksestään hallinto-oikeuteen. Maahanmuuttoviraston kesällä tekemässä päätöksessä hänet määrättiin käännytettäväksi Irakiin.
Viraston mielestä Al-Gburi ei joutuisi Irakissa vainon, vakavan haitan tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi, mikäli hän muuttaisi asumaan sunnienemmistöiselle asuinalueelle ja jättäisi työnsä toimittajana ja uutiskuvaajana.
Myös nuorelle somalialaiselle radiotoimittajalle ja afganistanilaisen tv-kanavan kuvaajalle oli sanottu, että heidän tulisi palata kotimaahansa ja vaihtaa ammattia.
Erään päätöksen mukaan ”maahanmuuttovirasto katsoo, ettei toimittajan ammatin harjoittamista voida pitää sellaisena perustavanlaatuisena ja luovuttamattomana ihmisoikeutena eikä henkilön identiteetin taikka omantunnon kannalta niin keskeisenä ominaisuutena, ettei siitä voisi tarvittaessa luopua, mikäli se aiheuttaa ongelmia”.
Maahanmuuttoviraston linja on samanlainen kuin Afganistanin talebaneilla ja Somalian ääri-islamilaisella terroristijärjestöllä Al-Shabaabilla. Kumpikin ääriliike oli uhannut Suomeen tulleita toimittajia ja käskenyt heitä lopettamaan toimittajan työt, niin saisivat olla rauhassa.
Journalistiliitto avustaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita toimittajia heidän valituksissaan ja yrittää selittää hallinto-oikeudelle, että kriisialueilla journalistit ovat yleensä ensimmäisiä vainon kohteita ja uhkaukset ovat aitoja ja omakohtaisia.
Journalismin päivän paneelikeskusteluissa sivuttiin myös median roolia vihamielisen ilmapiirin synnyttämisessä turvapaikanhakijoita kohtaan.
Suomen Lontoon Instituutin ja Suomen Benelux-instituutin julkaiseman selvityksen mukaan raportointi pakolaiskriisistä on ollut hyvin Eurooppa-keskeistä. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat kuvataan ensisijaisesti ilmiönä, joka uhkaa Euroopan vakautta. Selvityksessä käytiin läpi suomalaisten, brittiläisten ja belgialaisten sanomalehtien kirjoittelua tammikuulta.
”Suomessa on ystävällisiä ihmisiä, mutta suurin osa ei tiedä juuri mitään pakolaisten lähtömaiden tilanteesta”, kommentoi Waleed Al-Gburi.
Somalialaissyntyinen turkulainen toimittaja Wali Hashi piti mediaa pitkälti syypäänä ihmisten tietämättömyyteen.
”Miksi ihmiset eivät tiedä, mitä Irakissa, Afganistanissa tai Somaliassa tapahtuu? Ei se ole heidän syytään. Toimitusten päälliköt haluavat juttuja näistä maista vain jos tapahtumilla on jokin kytkös Suomeen. Se on usein tärkeämpää kuin että kerrottaisiin, mitä maailmassa tapahtuu.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti