KANSAN UUTISET 28.7.2017
Iranilainen taksinkuljettaja näyttää kännykkäkuvaa tyttäristään ja kysyy, montako lasta minulla on. Seuraavaksi hän haluaa tietää, onko Suomessa diskoja ja toimiiko terroristijärjestö Isis Suomessa.
”Isis on Irakissa ja Syyriassa, mutta ei Iranissa ja Suomessa”, taksikuski toteaa silminnähden tyytyväisenä tästä Irania ja Suomea yhdistävästä tekijästä.
Kielimuuri estää syvällisemmän keskustelun kesäkuussa Teheranissa tehdyistä hyökkäyksistä Iranin parlamenttiin ja ajatolla Khomeinin mausoleumiin. Isisin nimissä tehdyissä iskuissa kuoli 12 ihmistä.
Kohteet olivat tarkkaan harkittuja. Ajatolla Khomeinin mausoleumi ja parlamentti edustavat Iranin islamilaisen tasavallan kahta pääperiaatetta: islamilaisen papiston valtaa ja maassa sovellettavaa edustuksellista demokratiaa.
Iranissa uskotaan kuitenkin yleisesti, että kesäkuun iskut olivat Saudi-Arabian ja Yhdysvaltojen suunnittelemia.
Yhdysvallat on jo vuosikymmenten ajan tukenut Iranissa ja naapurimaista käsin toimivia terroristijärjestöjä ja kapinallisliikkeitä.
Jos Isis kuitenkin oli Teheranin iskujen takana, sekin olisi enemmän kuin loogista. Kiihkomielisten sunnimuslimien järjestö pitää šiialaisia iranilaisia vääräuskoisina ja syyttää Irania sunnien vainoamisesta.
Isisin vastaisessa taistelussa Iran ja Yhdysvallat ovat samalla puolella. Itse asiassa Iran ja sen tukemat joukot ovat olleet kurdijoukkojen ohella päävastuussa Isisin hallussa olleen irakilaisen Mosulin kaupungin valtaamisesta ja Isisin ajamisesta pois muista kaupungeista Irakissa ja Syyrian itäosissa.
Lukuisista eri aseellisista ryhmistä koostuvien Irakin kansan mobilisointijoukkojen tiedottaja vähätteli vastikään Yhdysvaltojen roolia Mosulin vapauttamisessa.
”Amerikkalaiset vain väittävät taistelevansa terrorismia vastaan, mutta todellisuudessa he toimivat usein terroristien kanssa yhteistyössä”, arveli iranilaismielisen Badr-järjestön komentajiin kuuluva Karim al-Nuri.
Kansan mobilisointijoukot olivat aluksi pelkästään šiiajoukkojen yhteenliittymä, joka perustettiin taistelemaan Isisin kasvavaa mahtia vastaan. Myöhemmin mukaan liittyi myös sunneja, turkmeeneja, kristittyjä ja jesidejä edustavia aseryhmiä.
Viime syksynä kansan mobilisointijoukot liitettiin parlamentin päätöksellä osaksi Irakin asevoimia – siitä huolimatta, että miltei kaikkia mobilisointijoukkoihin kuuluvia aseellisia ryhmiä on syytetty vakavista ihmisoikeusloukkauksista.
Syyriassa ja Irakissa käydään parhaillaan kilpajuoksua siitä, kuka täyttää Isisin jälkeensä jättämän tyhjiön – ja iranilaiset ovat tällä hetkellä vahvoilla.
Iranilaiskomentaja Qassim Suleimanin johtamat Irakin kansan mobilisointijoukot eivät Mosulin vapauttamisen jälkeen suinkaan pysähtyneet Syyrian rajalle, vaan ovat edenneet syvälle Syyrian puolelle.
Samaan aikaan Syyrian armeijan eliittijoukot ovat yhdessä iranilaisten Quds-joukkojen sotilaiden kanssa ottaneet haltuunsa Isisin alaisuudessa olleita alueita Syyrian pääkaupungista Damaskoksesta miltei Irakin rajalle asti. Eri suunnilta edenneet iranilaisten tukemat joukot kohtasivat kesäkuussa Syyrian itäosissa.
Iranin tukemien joukkojen perässä tulevat tienrakennusinsinöörit raskaiden tiekoneiden kanssa. Pyrkimyksenä on rakentaa valtatie Iranista Irakin ja koko Syyrian halki Damaskokseen ja sieltä edelleen Välimeren rannikolle. Tie avaisi myös huoltoreitin Iranin tukemalle Hizbollah-järjestölle Libanoniin.
Yhdysvaltojen Syyriassa olevat maajoukot yrittävät parhaansa mukaan estää iranilaisten suunnitelmia. Venäjän joukkoja on käytetty välittäjinä varoittamassa iranilaisia hakeutumasta suoraan kontaktiin Jordanian ja Irakin vastaisille rajoille tukikohtansa pystyttäneiden amerikkalaisten ja näiden tukemien syyrialaisjoukkojen kanssa.
Presidentti Donald Trumpin kesäkuussa tekemien Saudi-Arabian ja Israelin vierailujen jälkeen Yhdysvallat on myös kiristänyt uudestaan Iranin talouspakotteita.
Iranin ydinsopimuksen muista allekirjoittajamaista Ranska, Saksa, Britannia, Venäjä ja Kiina ovat pakotteiden purkamisen kannalla.
Tehran Times käsitteli ydinsopimuksen allekirjoittajamaiden kokousta YK:ssa laittamalla lehden etusivulle kuvan presidentti Hassan Rouhanista, joka otsikon mukaan halusi pikemminkin ”eristää Yhdysvallat” ryhtymällä laajaan yhteistyöhön Euroopan maiden, Venäjän ja Kiinan kanssa.
Alkukuusta Iranin kanssa solmittiin useita hankesopimuksia. Ranskalainen öljy-yhtiö Total ilmoitti käynnistävänsä viiden miljardin dollarin arvoisen kaasuprojektin Iranin merialueella sijaitsevalla maailman suurimmalla maakaasukentällä.
Volkswagen puolestaan kertoi aloittavansa autojen viennin Iraniin. Peugeot sopi jo aiemmin autotehtaan rakentamisesta Teheraniin. Yhdysvaltalainen Boeing haluaisi rakentaa 60 matkustajakonetta iranilaiselle lentoyhtiölle, mutta tämän sopimuksen toteutuminen voi pysähtyä Trumpin ajamiin pakotteisiin.
Iranilainen taksinkuljettaja näyttää kännykkäkuvaa tyttäristään ja kysyy, montako lasta minulla on. Seuraavaksi hän haluaa tietää, onko Suomessa diskoja ja toimiiko terroristijärjestö Isis Suomessa.
”Isis on Irakissa ja Syyriassa, mutta ei Iranissa ja Suomessa”, taksikuski toteaa silminnähden tyytyväisenä tästä Irania ja Suomea yhdistävästä tekijästä.
Kielimuuri estää syvällisemmän keskustelun kesäkuussa Teheranissa tehdyistä hyökkäyksistä Iranin parlamenttiin ja ajatolla Khomeinin mausoleumiin. Isisin nimissä tehdyissä iskuissa kuoli 12 ihmistä.
Kohteet olivat tarkkaan harkittuja. Ajatolla Khomeinin mausoleumi ja parlamentti edustavat Iranin islamilaisen tasavallan kahta pääperiaatetta: islamilaisen papiston valtaa ja maassa sovellettavaa edustuksellista demokratiaa.
Iranissa uskotaan kuitenkin yleisesti, että kesäkuun iskut olivat Saudi-Arabian ja Yhdysvaltojen suunnittelemia.
Yhdysvallat on jo vuosikymmenten ajan tukenut Iranissa ja naapurimaista käsin toimivia terroristijärjestöjä ja kapinallisliikkeitä.
Jos Isis kuitenkin oli Teheranin iskujen takana, sekin olisi enemmän kuin loogista. Kiihkomielisten sunnimuslimien järjestö pitää šiialaisia iranilaisia vääräuskoisina ja syyttää Irania sunnien vainoamisesta.
Isisin vastaisessa taistelussa Iran ja Yhdysvallat ovat samalla puolella. Itse asiassa Iran ja sen tukemat joukot ovat olleet kurdijoukkojen ohella päävastuussa Isisin hallussa olleen irakilaisen Mosulin kaupungin valtaamisesta ja Isisin ajamisesta pois muista kaupungeista Irakissa ja Syyrian itäosissa.
Lukuisista eri aseellisista ryhmistä koostuvien Irakin kansan mobilisointijoukkojen tiedottaja vähätteli vastikään Yhdysvaltojen roolia Mosulin vapauttamisessa.
”Amerikkalaiset vain väittävät taistelevansa terrorismia vastaan, mutta todellisuudessa he toimivat usein terroristien kanssa yhteistyössä”, arveli iranilaismielisen Badr-järjestön komentajiin kuuluva Karim al-Nuri.
Kansan mobilisointijoukot olivat aluksi pelkästään šiiajoukkojen yhteenliittymä, joka perustettiin taistelemaan Isisin kasvavaa mahtia vastaan. Myöhemmin mukaan liittyi myös sunneja, turkmeeneja, kristittyjä ja jesidejä edustavia aseryhmiä.
Viime syksynä kansan mobilisointijoukot liitettiin parlamentin päätöksellä osaksi Irakin asevoimia – siitä huolimatta, että miltei kaikkia mobilisointijoukkoihin kuuluvia aseellisia ryhmiä on syytetty vakavista ihmisoikeusloukkauksista.
Syyriassa ja Irakissa käydään parhaillaan kilpajuoksua siitä, kuka täyttää Isisin jälkeensä jättämän tyhjiön – ja iranilaiset ovat tällä hetkellä vahvoilla.
Iranilaiskomentaja Qassim Suleimanin johtamat Irakin kansan mobilisointijoukot eivät Mosulin vapauttamisen jälkeen suinkaan pysähtyneet Syyrian rajalle, vaan ovat edenneet syvälle Syyrian puolelle.
Samaan aikaan Syyrian armeijan eliittijoukot ovat yhdessä iranilaisten Quds-joukkojen sotilaiden kanssa ottaneet haltuunsa Isisin alaisuudessa olleita alueita Syyrian pääkaupungista Damaskoksesta miltei Irakin rajalle asti. Eri suunnilta edenneet iranilaisten tukemat joukot kohtasivat kesäkuussa Syyrian itäosissa.
Iranin tukemien joukkojen perässä tulevat tienrakennusinsinöörit raskaiden tiekoneiden kanssa. Pyrkimyksenä on rakentaa valtatie Iranista Irakin ja koko Syyrian halki Damaskokseen ja sieltä edelleen Välimeren rannikolle. Tie avaisi myös huoltoreitin Iranin tukemalle Hizbollah-järjestölle Libanoniin.
Yhdysvaltojen Syyriassa olevat maajoukot yrittävät parhaansa mukaan estää iranilaisten suunnitelmia. Venäjän joukkoja on käytetty välittäjinä varoittamassa iranilaisia hakeutumasta suoraan kontaktiin Jordanian ja Irakin vastaisille rajoille tukikohtansa pystyttäneiden amerikkalaisten ja näiden tukemien syyrialaisjoukkojen kanssa.
Presidentti Donald Trumpin kesäkuussa tekemien Saudi-Arabian ja Israelin vierailujen jälkeen Yhdysvallat on myös kiristänyt uudestaan Iranin talouspakotteita.
Iranin ydinsopimuksen muista allekirjoittajamaista Ranska, Saksa, Britannia, Venäjä ja Kiina ovat pakotteiden purkamisen kannalla.
Tehran Times käsitteli ydinsopimuksen allekirjoittajamaiden kokousta YK:ssa laittamalla lehden etusivulle kuvan presidentti Hassan Rouhanista, joka otsikon mukaan halusi pikemminkin ”eristää Yhdysvallat” ryhtymällä laajaan yhteistyöhön Euroopan maiden, Venäjän ja Kiinan kanssa.
Alkukuusta Iranin kanssa solmittiin useita hankesopimuksia. Ranskalainen öljy-yhtiö Total ilmoitti käynnistävänsä viiden miljardin dollarin arvoisen kaasuprojektin Iranin merialueella sijaitsevalla maailman suurimmalla maakaasukentällä.
Volkswagen puolestaan kertoi aloittavansa autojen viennin Iraniin. Peugeot sopi jo aiemmin autotehtaan rakentamisesta Teheraniin. Yhdysvaltalainen Boeing haluaisi rakentaa 60 matkustajakonetta iranilaiselle lentoyhtiölle, mutta tämän sopimuksen toteutuminen voi pysähtyä Trumpin ajamiin pakotteisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti