KANSAN UUTISET 19.1.2018
Syyrian sisällissodassa saattaa lähipäivinä olla alkamassa uusi tuhoisa vaihe Turkin ilmoitettua viikonloppuna tulevasta hyökkäyksestä Syyrian kurdijoukkojen valvomalle Afrinin alueelle Pohjois-Syyrian Rojavassa.
”Jos Afrinin terroristit eivät antaudu, niin revimme heidät alas”, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan totesi hallituspuolue AKP:n puoluekokouksessa lauantaina.
Erdoğanin mukaan sotilasoperaatio tulee käynnistymään viikon sisällä. Paikan päältä raportoitiin kuitenkin jo viikonloppuna Turkin armeijan kranaatti-iskuista Afrinin alueen kyliin.
Turkin mediat ovat myös kertoneet armeijan joukkojensiirroista Syyrian rajalle, ja tv-kanavat ovat näyttäneet kuvia alueelle matkalla olevista panssariajoneuvojen saattueista. Rojavan uutistoimisto puolestaan kertoi tiistaina Turkin avanneen uusia rajanylitysportteja maiden rajalle rakennettuun muuriin.
Syyrian luoteisosassa sijaitseva Afrin on yksi Rojavan kolmesta itsehallinnollisesta alueesta. Kurdijoukkojen ja useiden muiden kansallisuuksien yhteenliittymällä, Pohjois-Syyrian demokraattisella federaatiolla, on parhaillaan hallussaan jopa neljäsosa koko Syyrian alueesta, sen jälkeen kun kurdien johtamat Kansan puolustusyksiköt (YPG) vapauttivat suurimman osan alueesta islamistijärjestö Isisiltä.
Pieni Afrinin alue sijaitsee kuitenkin maantieteellisesti erillään federaation muista alueista. Afrinin ja muun Rojavan välissä on noin sata kilometriä leveä kaistale, joka on Turkin joukkojen ja Turkin aseistaman Vapaan Syyrian armeijan kapinallisten miehittämä. Turkki ja sen tukemat kapinalliset valtasivat Eufrat-joen ja Afrinin välissä olevan alueen vuosi sitten Isisiltä.
Turkin sapelinkalistelu ei tule alueen tilannetta tarkemmin seuraaville yllätyksenä. Hallituspuolue AKP:tä kannattava päivälehti Daily Sabah kertoi jo viime kesänä yksityiskohtaisista hyökkäyssuunnitelmista Afriniin.
Lehden haastattelemat turkkilaiset sotilaslähteet arvelivat myös Venäjän hyväksyvän Turkin hyökkäysaikeet. Venäjällä on parhaillaan 300 sotilaan yksikkö Afrinin alueella.
Turkin operaatio käynnistyi itse asiassa jo syksyllä, kun Turkin sotilaat ottivat haltuunsa Afrinin eteläpuolella sijaitsevan Idlibin maakunnan yhdessä Vapaan Syyrian armeijan joukkojen kanssa. Turkki valloitti suurimman osan maakunnasta ilman taisteluja tehtyään sitä ennen sopimuksen aluetta hallinneen islamistiarmeijan Tahrir al-Shamin kanssa.
Tahrir al-Sham on Syyrian Al-Qaida, joka tunnettiin aiemmin nimellä Jabhat al-Nusra, suomeksi Syyrian valloituksen tukirintama.
Kurdilähteiden mukaan myös Tahrir al-Sham on saanut aseita Turkista ja ampunut viime päivinä kranaatteja Afriniin.
BBC:n Istanbulin-kirjeenvaihtajan tavoittamien lähteiden mukaan Turkin uskotaan aloittavan varsinaisen hyökkäyksen tykistötulella, minkä jälkeen syyrialaiset kapinallisryhmät hyökkäävät Afriniin yhdessä Turkin erikoisjoukkojen kanssa. Turkin armeijan maajoukot seuraavat myöhemmin perässä.
Afrinin alueella ei ole käyty taisteluja koko Syyrian sodan aikana. Kun sisällissota alkoi muualla maassa, Syyrian armeija veti sotilaansa alueelta. Sen jälkeen kurdiarmeija YPG ja tuhansista naissotilaista koostuva Naisten puolustusyksiköt (YPJ) ottivat tehtäväkseen järjestyksen ylläpitämisen alueella.
Rojavan itsehallintoalueella sovelletaan varsin ainutlaatuiselta kuulostavaa ruohonjuuridemokratiaa. Joka kunnasta valitaan kolme edustajaa alueen kansanneuvostoon: yksi kurdi, yksi arabi ja yksi assyrialainen tai muiden vähemmistöjen edustaja. Kolmesta edustajasta ainakin yhden on oltava nainen.
Itsehallintoalueen perustuslaissa puhutaan Syyrian monietnisestä mosaiikista ja naisten tasa-arvosta. Kouluissa opetetaan paitsi arabiaa myös kurdin kieltä ja arameaa. Syyrian hallituksen jättämiä rakennuksia hallinnoivat työntekijöiden perustamat osuuskunnat.
Turkki kuitenkin vastustaa kiivaasti kurdien itsehallintopyrkimyksiä myös naapurimaassa. Erdoğanin hallinto pitää YPG:tä osana Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta, joka on kamppaillut Turkin kurdialueiden itsehallinnon puolesta vuodesta 1978.
Päällimmäisenä sysäyksenä Turkin hyökkäyksen ajoitukseen näyttäisi olleen Yhdysvaltojen Isisin vastaisen sotilasoperaation tiedottajan ilmoitus aikeista perustaa 30 000 sotilaan muodostama rajavartioyksikkö Turkin ja Irakin rajoille suojelemaan kurdijoukkojen Isisiltä vapauttamia alueita.
Erdoğan raivostui ajatuksesta ja kutsui Yhdysvaltojen kaavailemaa yksikköä ”terroristiarmeijaksi”.
Maanpaossa toimitetun turkkilaisen verkkolehden Ahvalin haastattelemien tutkijoiden mielestä sodanlietsonnan syynä ovat pikemminkin sisäpoliittiset syyt. Turkissa uskotaan, että Erdoğan haluaa järjestää kesällä ennenaikaiset presidentinvaalit. Turkin arvellaan myös haluavan parantaa neuvotteluasemiaan ennen tammikuun lopulla Sotšissa Venäjällä pidettävää Syyrian rauhankokousta.
Syyrian sisällissodassa saattaa lähipäivinä olla alkamassa uusi tuhoisa vaihe Turkin ilmoitettua viikonloppuna tulevasta hyökkäyksestä Syyrian kurdijoukkojen valvomalle Afrinin alueelle Pohjois-Syyrian Rojavassa.
”Jos Afrinin terroristit eivät antaudu, niin revimme heidät alas”, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan totesi hallituspuolue AKP:n puoluekokouksessa lauantaina.
Erdoğanin mukaan sotilasoperaatio tulee käynnistymään viikon sisällä. Paikan päältä raportoitiin kuitenkin jo viikonloppuna Turkin armeijan kranaatti-iskuista Afrinin alueen kyliin.
Turkin mediat ovat myös kertoneet armeijan joukkojensiirroista Syyrian rajalle, ja tv-kanavat ovat näyttäneet kuvia alueelle matkalla olevista panssariajoneuvojen saattueista. Rojavan uutistoimisto puolestaan kertoi tiistaina Turkin avanneen uusia rajanylitysportteja maiden rajalle rakennettuun muuriin.
Syyrian luoteisosassa sijaitseva Afrin on yksi Rojavan kolmesta itsehallinnollisesta alueesta. Kurdijoukkojen ja useiden muiden kansallisuuksien yhteenliittymällä, Pohjois-Syyrian demokraattisella federaatiolla, on parhaillaan hallussaan jopa neljäsosa koko Syyrian alueesta, sen jälkeen kun kurdien johtamat Kansan puolustusyksiköt (YPG) vapauttivat suurimman osan alueesta islamistijärjestö Isisiltä.
Pieni Afrinin alue sijaitsee kuitenkin maantieteellisesti erillään federaation muista alueista. Afrinin ja muun Rojavan välissä on noin sata kilometriä leveä kaistale, joka on Turkin joukkojen ja Turkin aseistaman Vapaan Syyrian armeijan kapinallisten miehittämä. Turkki ja sen tukemat kapinalliset valtasivat Eufrat-joen ja Afrinin välissä olevan alueen vuosi sitten Isisiltä.
Turkin sapelinkalistelu ei tule alueen tilannetta tarkemmin seuraaville yllätyksenä. Hallituspuolue AKP:tä kannattava päivälehti Daily Sabah kertoi jo viime kesänä yksityiskohtaisista hyökkäyssuunnitelmista Afriniin.
Lehden haastattelemat turkkilaiset sotilaslähteet arvelivat myös Venäjän hyväksyvän Turkin hyökkäysaikeet. Venäjällä on parhaillaan 300 sotilaan yksikkö Afrinin alueella.
Turkin operaatio käynnistyi itse asiassa jo syksyllä, kun Turkin sotilaat ottivat haltuunsa Afrinin eteläpuolella sijaitsevan Idlibin maakunnan yhdessä Vapaan Syyrian armeijan joukkojen kanssa. Turkki valloitti suurimman osan maakunnasta ilman taisteluja tehtyään sitä ennen sopimuksen aluetta hallinneen islamistiarmeijan Tahrir al-Shamin kanssa.
Tahrir al-Sham on Syyrian Al-Qaida, joka tunnettiin aiemmin nimellä Jabhat al-Nusra, suomeksi Syyrian valloituksen tukirintama.
Kurdilähteiden mukaan myös Tahrir al-Sham on saanut aseita Turkista ja ampunut viime päivinä kranaatteja Afriniin.
BBC:n Istanbulin-kirjeenvaihtajan tavoittamien lähteiden mukaan Turkin uskotaan aloittavan varsinaisen hyökkäyksen tykistötulella, minkä jälkeen syyrialaiset kapinallisryhmät hyökkäävät Afriniin yhdessä Turkin erikoisjoukkojen kanssa. Turkin armeijan maajoukot seuraavat myöhemmin perässä.
Afrinin alueella ei ole käyty taisteluja koko Syyrian sodan aikana. Kun sisällissota alkoi muualla maassa, Syyrian armeija veti sotilaansa alueelta. Sen jälkeen kurdiarmeija YPG ja tuhansista naissotilaista koostuva Naisten puolustusyksiköt (YPJ) ottivat tehtäväkseen järjestyksen ylläpitämisen alueella.
Rojavan itsehallintoalueella sovelletaan varsin ainutlaatuiselta kuulostavaa ruohonjuuridemokratiaa. Joka kunnasta valitaan kolme edustajaa alueen kansanneuvostoon: yksi kurdi, yksi arabi ja yksi assyrialainen tai muiden vähemmistöjen edustaja. Kolmesta edustajasta ainakin yhden on oltava nainen.
Itsehallintoalueen perustuslaissa puhutaan Syyrian monietnisestä mosaiikista ja naisten tasa-arvosta. Kouluissa opetetaan paitsi arabiaa myös kurdin kieltä ja arameaa. Syyrian hallituksen jättämiä rakennuksia hallinnoivat työntekijöiden perustamat osuuskunnat.
Turkki kuitenkin vastustaa kiivaasti kurdien itsehallintopyrkimyksiä myös naapurimaassa. Erdoğanin hallinto pitää YPG:tä osana Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta, joka on kamppaillut Turkin kurdialueiden itsehallinnon puolesta vuodesta 1978.
Päällimmäisenä sysäyksenä Turkin hyökkäyksen ajoitukseen näyttäisi olleen Yhdysvaltojen Isisin vastaisen sotilasoperaation tiedottajan ilmoitus aikeista perustaa 30 000 sotilaan muodostama rajavartioyksikkö Turkin ja Irakin rajoille suojelemaan kurdijoukkojen Isisiltä vapauttamia alueita.
Erdoğan raivostui ajatuksesta ja kutsui Yhdysvaltojen kaavailemaa yksikköä ”terroristiarmeijaksi”.
Maanpaossa toimitetun turkkilaisen verkkolehden Ahvalin haastattelemien tutkijoiden mielestä sodanlietsonnan syynä ovat pikemminkin sisäpoliittiset syyt. Turkissa uskotaan, että Erdoğan haluaa järjestää kesällä ennenaikaiset presidentinvaalit. Turkin arvellaan myös haluavan parantaa neuvotteluasemiaan ennen tammikuun lopulla Sotšissa Venäjällä pidettävää Syyrian rauhankokousta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti