Terveisiä maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä

KANSAN UUTISET 7.8.2026

Heinäkuussa kun meillä vietettiin vielä kesälomia, sudanilainen avustustyöntekijä Fatima kertoi brittilehti Guardianille elämästä piiritetyssä El Obeidin kaupungissa.

Sudanin kapinallisten RSF-joukkojen tekemät drooni-iskut olivat tuhonneet kouluja, sairaaloita, huoltoasemia ja kaupungin sähkölaitoksen. Kun sähköt katkesivat, myös puhelimet lakkasivat toimimasta.

Drooneilla iskettiin myös paikallisiin Starlink-kojuihin, joiden luokse ihmiset olivat kerääntyneet päästäkseen maksua vastaan verkkoon satelliittiyhteyden välityksellä.

Fatima kertoi, että elintarvikkeiden hinnat olivat kohonneet moninkertaisiksi, kun polttoaineesta oli pulaa ja myös kaupunkiin pyrkiviä kuorma-autoja tulitettiin.

El Obeid sijaitsee viljavalla alueella, mutta maaseudun asukkaat ovat jo viikkoja sitten lähteneet RSF-joukkojen hyökkäystä pakoon.

El Obeidissa on normaalisti 600 000 asukasta mutta nyt kaupunkiin on tullut lisäksi yli sata tuhatta ihmistä ympäröivältä maaseudulta. Maalta paenneet elävät ulkomaisen hätäavun ja paikallisten soppakeittiöiden varassa.

RSF-joukot koostuvat Darfurin maakunnan pelätyistä janjawid-sotureista. Janjawidejä syytetään raiskauksista ja kansanmurhasta Darfurissa 2000-luvun alussa käydyssä sodassa, jossa kuoli kuuden vuoden aikana 300 000 ihmistä.

Parhaillaan meneillään olevassa sisällissodassa on kuollut arviolta 400 000 ihmistä ja 15 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan, osa heistä naapurimaihin Tšadiin ja Etelä-Sudaniin.

Pelkästään El Fasherin kaupungin valtauksessa Darfurissa kuoli viime vuoden lopulla 150 000 ihmistä. YK:n tutkijaryhmä syytti RSF-joukkoja kansanmurhasta heinäkuussa julkaistussa raportissa.

Kaupungin asukkaita oli joukkomurhattu, naisia ja tyttöjä joukkoraiskattu ja lähialueen kyliä ja viljelyksiä oli järjestelmällisesti poltettu – nimenomaisena tarkoituksena aiheuttaa nälänhätää.

YK:n pääsihteerin António Guterresin mukaan Sudanin sisällissota on johtanut maailman suurimpaan humanitaariseen kriisiin. YK-järjestöt arvioivat, että 34 miljoonaa sudanilaista – kaksi kolmasosaa koko väestöstä – on humanitaarisen avun tarpeessa.

Sudanin sisällissota käynnistyi vuonna 2023, kun RSF-joukot valtasivat armeijan tukikohtia ja yrittivät vangita tai surmata armeijan komentajan Abdel Fattah al-Burhanin.

RSF-joukot olivat tätä ennen asevoimien rinnalla toimiva erikoisyksikkö. Nimilyhenne tulee sanoista Rapid Support Forces eli Nopean tuen joukot. RSF:n komentaja Mohamed Hamdan Dagalo, lempinimeltään Hemeti, johti yhdessä kenraali Burhanin kanssa Sudanin sotilasjunttaa, joka kaappasi vallan vuonna 2021.

Sotilasvaltaa edelsi kahden vuoden jakso, jolloin Sudanin oli määrä siirtyä siviilivaltaan vuonna 2019 alkaneen kansannousun päätteeksi.

Sudanin kapinalliset RSF-joukot sotivat pitkälti Arabiemiraattien tuella. RSF:n palkkasoturit ovat aiemmin taistelleet Arabiemiraattien joukoissa Libyan ja Jemenin sisällissodissa.

El Fasherin hyökkäyksessä Darfurissa RSF:n tukena oli Arabiemiraattien värväämiä kolumbialaisia entisiä erikoisjoukkojen sotilaita. Kolumbialaiset ovat järjestäneet sotilaskoulutusta RSF:lle tukikohdissa Libyassa ja opettaneet sudanilaisia käyttämään drooneja.

Emiraattien lisäksi RSF on saanut tukea Etiopiasta. Verkkomedia Middle East Eye paljasti kesän alla satelliittikuvista, että Emiraattien toimittamaa sotilaskalustoa on kuljetettu Berberan satamasta Somalimaasta Etiopian halki armeijan tukikohtiin lähellä Sudanin vastaista rajaa.

RSF-joukot ovat tehneet Etiopian rajan takaa maahyökkäyksiä Sudaniin ja drooni-iskuja aina Sudanin pääkaupungin Khartumin lentokentälle asti.

Etiopian pääministeri, Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu Abiy Ahmed on kiistänyt Etiopian roolin Sudanin sodassa. Samaan aikaan Etiopian ulkoministeriö on syyttänyt Sudanin armeijaa aseellisesta tuesta Tigrayn kansan vapautusrintamalle (TPLF), jonka kanssa Etiopian hallituksen joukot kävivät verisen sodan vuosina 2020–22. Tigrayn sodassa ja sitä seuranneessa nälänhädässä kuoli 600 000 ihmisiä.

Viime kuukausina Etiopian armeija on jälleen keskittänyt joukkoja Tigrayn osavaltion rajalle. Monet pelkäävät uuden sodan syttymistä TPLF:ää ja mahdollisesti naapurimaata Eritreaa vastaan.

Pääministeri Abiy Ahmed on jo pidemmän aikaa puhunut Etiopian halusta varmistaa pääsy merelle tavalla tai toisella, vaikka voimatoimin. Etiopia menetti suoran yhteyden Punaisellemerelle, kun Eritrea itsenäistyi Etiopiasta vuonna 1993.

Aiemmin Etiopia suunnitteli rannikkokaistaleen vuokraamista Somalimaasta alueen itsenäisyyden tunnustamista vastaan. Suunnitelma kariutui, kun Somalia ja sen liittolainen Egypti uhkasivat vastatoimilla.

Emiraateilla on ennestään satamat ja tukikohdat Somalimaassa sekä Puntmaan osavaltiossa Somaliassa.

Uusin käänne tapahtui viime vuoden lopulla, kun Israel yllättäen tunnusti Somalimaan itsenäisyyden ensimmäisenä maana maailmassa. Alueelle odotetaan nyt Israelin tukikohtaa taisteluun Jemenin hutheja vastaan.

Emiraatteja ajavat ennen muuta geopoliittiset ja kaupalliset intressit. Emiraatit haluavat estää Sudanin siirtymisen siviilivaltaan ja paikallisten islamistien mahdollisen valtaantulon. Lisäksi Emiraatit haluavat osansa Itä-Afrikan raaka-aineista ja kasvavista markkinoista. Erityisesti heitä kiinnostaa kulta, jota louhitaan RSF:n valtaamilla alueilla Darfurissa ja Tigrayn osavaltiossa Etiopiassa.