keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Afrikka nousee

KU-VIIKKOLEHTI 2.1.2015

Afrikan maissa talous kasvaa kovaa vauhtia. Tansanian kaupallisessa pääkaupungissa Dar es Salaamissa vaurastumisen merkkejä on vaikea välttää. Joka puolella rakennetaan – laitakaupungilla asuintaloja ja kaupungin keskustassa korkeita, kiiltäviä pilvenpiirtäjiä.

Matkapuhelinala on iso tekijä, älypuhelimia ja liittymiä myyvistä prameista liikkeistä puheaikaa kauppaaviin kioskeihin.

Aamuruuhkassa näkee aiempaakin enemmän citymaastureita, halvat kiinalaiset moottoripyörät ovat uudempi ilmiö. Myös pikaruokapaikat ovat tulleet jäädäkseen, tuoreimpana tulokkaana sushia tarjoava ketju.

Liikeyrityksistä kaikkein parhaiten menestyvät sementinvalmistajat, maalitehtaat, pankit, puhelinoperaattorit ja panimot. Irlantilaista Guinness-olutta myydään tänä päivänä enemmän Afrikassa kuin Irlannissa ja Britanniassa.

Markkinointialalla on ymmärretty, että myös vähävaraiset ovat kuluttajia. Tansaniassa viimeisimpiä myyntivaltteja näyttäisivät olevan bakteereja tappavat saippuat ja erikokoisissa myyntipakkauksissa kullekin kuluttajaryhmälle kaupattava ruokaöljy.

Kansainväliset sijoittajat ja taloustutkijat ovat olleet tietoisia Afrikan maiden kasvupotentiaalista jo pidemmän aikaa. Talouslehti The Economist julkaisi kolme vuotta sitten Afrikan talouskasvusta kertovan kansijutun otsikolla Africa Rising, Afrikka nousee. Tästä sanaparista onkin tullut kansainvälisten talouskokouksien iskulause, jonka avulla houkutellaan yhä uusia kaupallisia sijoituksia etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin.

Vuonna 2013 Afrikan maihin tehtiin ulkomaisia sijoituksia 57 miljardin dollarin edestä, kaksi kertaa enemmän kuin maanosan maille myönnettiin kehitysapua. Kaupalliset investoinnit ohittivat kehitysavun määrän jo vuosituhannen vaihteessa.

The Economistin jutussa lueteltiin Afrikan maiden talouksien hurjia kasvuprosentteja sekä tilastolukuja myös maanosan maiden välillä käydyn kaupan kasvusta. Jutun mukaan Afrikan väestöjakauma on hyvin otollinen yhä jatkuvalle kasvulle, kun tämän päivän afrikkalaiset lapset ja nuoret saavuttavat parhaan työikänsä seuraavan parinkymmenen vuoden aikana.

Yhtenä esimerkkinä totuttujen ennakkoluulojen vanhentumisesta lehti mainitsi Etiopian, joka muistetaan tuhoisasta nälänhädästään 1980-luvulla, jolloin rocktähdet keräsivät hyväntekeväisyyskonserteilla rahaa Etiopian hätääkärsivien avuksi. Tämän päivän Etiopia on yksi maailman suurimmista lihakarjan tuottajista, ja maa on kuulunut jo vuosien ajan maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon.

Kaikkiaan lähes parikymmentä mustan Afrikan maata ylsi viime vuonna yli kuuden prosentin talouskasvuun. Joissain maissa kasvu johtuu mineraalien, öljyn ja maakaasun kysynnän lisääntymisestä ja kaivostuotteiden hinnannoususta.

Afrikan maiden maaperästä löytyy yli puolet maailman kullasta, yli kolmasosa maailman timanteista ja suurin osa maailman platinasta ja koboltista.

Tansanian ja Mosambikin rannikon edustalla merenpohjasta löytyneiden valtavien maakaasuvarantojen ansiosta näistä maista saattaa tulla lähivuosikymmeninä maailman suurimpia maakaasun tuottajia.

Sijoittajat eivät kuitenkaan kilpaile pelkästään Afrikan luonnonvaroista vaan ennen muuta suurista kasvavista kulutusmarkkinoista.

Intialaissyntyinen markkinointiguru Vijay Mahajan on todennut, että jos Afrikka olisi maa, se olisi maailman seitsemänneksi suurin talousmahti, isompi kuin Venäjä, Brasilia tai Intia.

Afrikan maissa on yli 600 miljoonaa matkapuhelimen omistajaa, enemmän kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa.

Kahdeksan Afrikan maata on jo nyt rikkaampia kuin Kiina, asukasta kohti lasketulla bruttokansantuotteella mitattuna.

Joissain tapauksissa talousoptimismi voi kuulostaa liioitellulta. East African -lehti kertoi vastikään ugandalaisesta hankkeesta ruveta valmistamaan hybridiautoja paikallisille markkinoille vuoteen 2018 mennessä.

Naapurimaa Ruanda puolestaan suunnittelee maan bruttokansantuotteen nelinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä panostamalla ennen muuta tietotekniikkaan. Oppia on haettu Singaporesta.

Nigeria taas kaavailee ensimmäistä miehitettyä kuulentoa vuonna 2030 yhteistyössä Kiinan avaruusohjelman kanssa.

Samaan aikaan useimmissa Afrikan maissa jopa perusinfrastruktuuri vaatii kunnostamista ja laajentamista, jotta edes osa maanosan asukkaiden unelmista voidaan toteuttaa. Tällä hetkellä koko Afrikan sähköntuotanto vastaa suuruudeltaan Espanjan sähköntuotantoa, vaikka Afrikan maissa on yli 20 kertaa enemmän asukkaita kuin Espanjassa.

Markkinamiehet osaavat nähdä myös ongelmissa uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Afrikan maiden energiantuotannossa uskotaan olevan valtavat markkinat lähivuosina, kun uusien öljy- ja kaasulöytöjen lisäksi hyödynnetään myös uusiutuvaa energiaa, aurinkoa, vettä, tuulta, maalämpöä ja biopolttoaineita.

Isompi ongelma liittyy talouskasvun hyötyjen jakautumiseen. Talouskasvun rinnalla nimittäin myös taloudellinen eriarvoisuus on lisääntymässä useimmissa Afrikan maissa. Afrikka on maailman toiseksi epätasa-arvoisin maanosa, heti Latinalaisen Amerikan jälkeen.

”Tämän päivän Afrikassa pieni neljän prosentin suuruinen osuus maanosan koko väestöstä ansaitsee suurimman osan Afrikan maiden tuloista”, toteaa YK:n Afrikan talouskomission johtajiin kuuluva nigerialainen Said Adejumobi, joka kirjoitti aiheesta syksyllä New African -lehteen.

Rikkaat ovat siis rikastuneet myös Afrikassa, ja samalla myös kaupunkien valkokaulustyöläisistä koostuva keskiluokka on vaurastunut ja sen ostovoima on kasvanut. Toistaiseksi talouskasvu ei kuitenkaan kosketa maaseudulla asuvaa väestön enemmistöä tai kaupunkien työttömiä.

Adejumobin mielestä Afrikan maiden hallitusten pitäisikin aktiivisesti tukea kotimaista pienteollisuutta ja paikallisia yrittäjiä, jotka luovat työpaikkoja. Hallitusten tulisi hänen mielestään myös pitää paremmin huolta yhteiskunnan huono-osaisista, jotta kaikki pääsisivät nauttimaan talouskasvusta – vaikka menestyjät saavatkin enemmän kuin muut.

”Tämä on ollut pohjoismaisen kapitalistisen kehitysmallin voima”, Adejumobi kirjoittaa.

Ei kommentteja: