Ketä vastaan Turkki taistelee

KU-VIIKKOLEHTI 7.8.2015

Sinam Mohamad osoittaa kartalta, miten rintamalinjat ovat muuttuneet Pohjois-Syyriassa kesän aikana sen jälkeen kun kurdien johtamat joukot ajoivat islamistijärjestö Isisin pois Turkin rajalla sijaitsevasta Tal Abyadin kaupungista.

Turkin vastaisella rajalla Pohjois-Syyriassa on nyt Irakista länteen Eufratjoelle ulottuva satojen kilometrien mittainen yhtenäinen alue, jota hallitsevat pitkälti kurditaustaisista taistelijoista koostuvat Kansan suojelujoukot (YPG).

”Isisiltä vapautettujen alueiden asukkaat saavat nyt päättää, haluavatko he liittyä Rojavan demokraattisen itsehallintoalueen kantoneihin”, Sinam Mohamad kertoo.

Sinam Mohamad, entinen maanalaisen naisliikkeen aktiivi Pohjois-Syyrian kurdialueelta, on Rojavan itsehallinnon Euroopan edustaja ja toinen alueen kahdesta korkeimmasta johtajasta.

Rojava tuli suuren maailman tietoisuuteen viime vuoden lopulla, kun kurdijoukot pysäyttivät Isisin islamistijoukkojen etenemisen Kobanen kaupungissa Turkin rajalla. Tv-ryhmät ja Syyrian puolelta paenneet pakolaiset seurasivat taisteluja vain muutamien satojen metrien päästä Turkin rajan takaa.

Rojavan itsehallintoalueen kolmessa kantonissa sovelletaan varsin ainutlaatuiselta kuulostavaa ruohonjuuridemokratiaa. Joka kunnasta valitaan kolme edustajaa alueen kansanneuvostoon: yksi kurdi, yksi arabi ja yksi assyrialainen tai muiden vähemmistöjen edustaja. Kolmesta edustajasta ainakin yhden on oltava nainen.

Alueen perustuslaissa puhutaan Syyrian monietnisestä mosaiikista ja naisten tasa-arvosta. Kouluissa opetetaan nyt paitsi arabiaa myös kurdin kieltä ja arameaa. Syyrian hallituksen jättämiä rakennuksia hallinnoivat työntekijöiden perustamat osuuskunnat.

Nuoret ja naiset ovat keskeisesti mukana paikallisessa päätöksenteossa. Naisten oman sotilasyksikön YPJ:n taistelijat ovatkin jo saaneet runsaasti näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa.

Tapaan Sinam Mohamadin aurinkoisena loppukesän iltana Café Ursulassa Helsingin Kaivopuistossa. Vieressä hypätään benjiitä korkeasta nosturista.

Mohamad on kiertänyt Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa puhumassa Rojavan ruohonjuuridemokratiasta mallina koko muun Syyrian demokratisoimiseksi, kunhan taistelut taukoavat. Hän on vedonnut hallituksiin tuen saamiseksi muualta Syyriasta tulleiden pakolaisten auttamiseen.

Suomen ulkoministeriö on ensimmäisten joukossa luvannut tukea alueen hallinnon ja peruspalvelujen kehittämistä, tosin lopullisesta toteutustavasta vielä neuvotellaan.

Sinam Mohamadin mukaan useat EU-maiden hallitukset ja Yhdysvallat ovat osoittaneet sympatiaa, mutta eivät uskalla sanoa sitä ääneen.

”Kenties siksi, etteivät he vihastuttaisi Turkkia.”

Yhdysvalloille Rojavan alueen armeija YPG on ollut tärkeä taktinen liittolainen taistelussa Isistä vastaan. Viime viikolla Turkki suostui vihdoin siihen, että Yhdysvaltojen hävittäjät voivat käyttää Turkissa sijaitsevaa Incirlikin lentotukikohtaa ilmaiskuihin Isistä vastaan.

Sopimuksen mukaan Syyrian puolelle rajaa muodostetaan maltillisten kapinallisjoukkojen hallinnoima puskurivyöhyke. Turkki ilmoitti myös liittyvänsä ilmaiskuihin Isistä vastaan.

Todellisuudessa Turkki teki yhden ilmaiskun Isistä vastaan Syyriassa ja ainakin 400 ilmaiskua Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n Pohjois-Irakissa sijaitseviin tukikohtiin. Turkin puolelta ammuttiin myös useaan otteeseen panssaritulta Rojavan kurdijoukkoja vastaan.

Turkin ilmaiskuja edelsi Isisin tekemä pommi-isku Turkin rajakaupungissa Surucissa. Iskussa kuoli 32 vasemmistonuorta, jotka olivat menossa Syyrian puolelle auttamaan Kobanen kaupungin jälleenrakentamisessa. Kaksi päivää myöhemmin Turkin aseellinen kurdijärjestö PKK surmasi kaksi poliisia, joiden uskottiin avustaneen iskun järjestämisessä.

”Turkki vain teeskentelee käyvänsä sotaa Isistä vastaan, kun todellisuudessa sen pyrkimyksenä on tuhota PKK”, arveli tutkija Kerem Öktem itävaltalaisesta Grazin yliopistosta.

Turkin pääministerin Ahmet Davutoglun valitsema sanajärjestys oli myös paljastava, kun hän totesi, että ”emme voi seurata vierestä, kun kurdit, vasemmistolaiset ja Isisin militantit kohdistavat iskuja Turkkia vastaan”.

Muutoin hyväntuulinen Sinam Mohamad kiihtyy hetkeksi, kun kysyn missä määrin Turkki on tukenut Isistä.

”Turkki on päästänyt Syyrian rajan yli tuhansia Isisin taistelijoita ulkomailta ja antanut Isisin käyttää Turkkia huoltoreittinään. Isis on myynyt Turkkiin öljyä vallatuilta alueilta Syyriasta ja Irakista. Luuletko, ettei Turkki tiedä, kuka ylittää sen rajat? Kun syyrialaiset siviilit ovat yrittäneet tulla Turkin puolelle saamaan lääkärinhoitoa, Turkin sotilaat ovat ampuneet heitä.”

Sinam Mohamadin mielestä Turkki olisi halutessaan voinut pysäyttää Isisin aikaa sitten, mutta ilmeisesti Turkki on pitänyt Isistä pikemminkin hyödyllisenä likaisen työn tekijänä kurdijoukkoja vastaan.

Turkin uudelleen käynnistämä sota PKK:ta vastaan liittyy ennen muuta sisäpolitiikkaan. Presidentti Recep Tayyip Erdoganin islamistinen AKP-puolue ei saanut kesäkuun vaaleissa enemmistöä ja yrittää nyt saada lisäpontta uusintavaaleihin lietsomalla uhkakuvia ja kurdivähemmistön vastaista mielialaa.

Mitä taas tulee Yhdysvaltojen ja Turkin kaavailemaan puskurivyöhykkeeseen, niin kyseessä on Turkin rajan eteläpuolella sijaitseva noin sata kilometriä leveä alue, joka on nyt osittain Isisin ja osittain keskenään taistelevien sunniarabien kapinallisryhmien hallinnassa.

Monien mielestä kurdijohtoisen YPG:n joukot olisivat voineet olla luontevin ehdokas alueen rauhoittamiseen, sillä juuri tuo alue erottaa Rojavan läntisen Afrinin kantonin itsehallintoalueen kahdesta muusta kantonista Kobanesta ja Jazirasta. Turkki taas haluaa nimenomaan estää Rojavan alueiden yhdistämisen.

Turkki ja Yhdysvallat eivät ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mitkä joukot aluetta tulisivat valvomaan. Yhdysvaltojen kouluttamat Uuden Syyrian joukot (NSF), eli niin sanottu 30. divisioona, koki kovan takaiskun, kun Al-Qaidan syyrialainen paikallisosasto Al-Nusran rintama vastikään vangitsi 20 ryhmän taistelijaa ja kaksi sen komentajaa.