TeliaSoneran lahjusjupakan suomalaiset taustat

KU-VIIKKOLEHTI 24.7.2015

Ruotsalaismedia on raportoinut perusteellisesti TeliaSoneran lahjusepäilyistä Azerbaidžanissa, etenkin sen jälkeen kun yleisradioyhtiö SVT ja Ruotsin tietotoimisto TT julkaisivat toukokuussa sarjan tutkivia juttuja teleoperaattorin azerbaidžanilaisen tytäryhtiön Azercellin seitsemän vuoden takaiseen yksityistämiseen liittyvistä hämäristä yrityskaupoista.

SVT:n haastattelemat talousrikosasiantuntijat puhuvat Ruotsin kaikkien aikojen suurimmasta lahjusskandaalista.

Tiivistettynä on kyse siitä, että lähes miljardin euron verran rahaa ja omaisuutta on siirtynyt Azerbaidžanin presidentin Ilham Alijevin tyttärien panamalaisille postilokerofirmoille, jotta TeliaSonera sai vuonna 2012 oikeuden 4G-mobiilipalveluihin tarvittavien taajuuksien käyttöön.

Aiempien paljastusten mukaan myös Uzbekistanissa verkkotoimiluvan saamista edelsivät erinäiset rahansiirrot diktaattorin tyttären ystävättären nimissä olevalle yhtiölle. Tosin Uzbekistanin tapauksessa voitelurahoja maksettiin ”vain” vajaan 300 miljoonan euron edestä.

SVT antaa ymmärtää, että kuten Uzbekistanissa myös Azerbaidžanissa toiminnan taustalla olivat TeliaSoneran idänprojekteista vastanneet suomalaiset entiset Sonera-johtajat.

Ruotsalaismedian selvitykset pohjautuvat pitkälti azerbaidžanilaisen toimittajan Khadija Ismailovan vuoden takaiseen juttuun, joka julkaistiin Yhdysvaltojen rahoittaman Radio Free Europe/Radio Libertyn (RFE/RL) verkkosivuilla.

Jutun mukaan TeliaSoneran tytäryhtiö Fintur Holdings osti vuonna 2008 Azerbaidžanin valtion osuuden puhelinoperaattori Azercellistä markkina-arvoa selvästi halvemmalla hinnalla, mutta luovutti samalla sisäisessä osakejärjestelyssä 42 prosentin osuuden Turkissa rekisteröidylle kumppanille, jonka omisti puolestaan kaksi panamalaista yhtiötä.

Panamalaisfirmojen asiamiehenä oli Azerbaidžanissa vaikuttava sveitsiläinen juristi, joka hoiti presidentti Alijevin tuolloin parikymppisten tyttärien Leila ja Arzu Alijevan muitakin yritysomistuksia.

Ennen verkkotoimiluvan saamista Azercellin vähemmistöosakkaaksi tuli myös Maltassa rekisteröity firma. Azercellin hallituksen kokouksissa maltalaisfirmaa on edustanut presidentti Alijevin henkikaartin majuri.

Presidenttiperheen liiketoimia aiemminkin penkonut Ismailova pidätettiin viime joulukuussa ja on ollut siitä lähtien vankilassa ilman oikeudenkäyntiä. Tapaninpäivänä viranomaiset sulkivat radiokanava RFE/RL:n azerinkielisen toimituksen Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa.

Ruotsin valtion puhelinyhtiön Telian ja Suomen valtion omistaman Soneran fuusiossa vuonna 2002 syntynyt TeliaSonera on tätä nykyä Euroopan viidenneksi suurin matkapuhelinoperaattori ja Wikipedian listauksen mukaan koko maailman 13. suurin operaattoriyhtiö käyttäjien määrässä mitattuna.

TeliaSoneran kokonaan tai osittain omistamat operaattorit toimivat kaikkiaan 17 maassa Euroopassa ja Aasiassa. TeliaSonera on markkinajohtaja mobiilipalveluissa Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Turkissa, Azerbaidžanissa, Kazakstanissa, Tadžikistanissa ja Nepalissa.

Entisen Neuvostoliiton alueen maissa Azerbaidžanissa, Georgiassa, Kazakstanissa, Moldovassa, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa TeliaSonera operoi Hollannissa rekisteröidyn tytäryhtiön Fintur Holdingsin välityksellä.

Soneran ja turkkilaisen Turkcellin yhteisyrityksenä perustettu Fintur oli edelläkävijä entisen Neuvostoliiton alueen nousevien talouksien nopeasti kasvavalla matkapuhelinalalla. Telian ja Soneran fuusiossa Finturista tuli keskeinen osa TeliaSoneran konsernia. Yhtiön menestyksekkäät niin sanotut Euraasian toiminnot jäivät idänkauppaa tuntevien suomalaisten vastuulle.

Tänä päivänä TeliaSoneran liikevaihdosta 20 prosenttia on peräisin Euraasian alueelta, mutta osuus voitoista on ollut sitäkin suurempi.

Kaukasian ja Keski-Aasian maissa menestys ei ole tullut itsestään.

”TeliaSoneran liiketoimissa entisten neuvostotasavaltojen kiistanalaisten hallitusten kanssa on ilmeisesti ollut pikemminkin sääntönä toimia bulvaanien välityksellä ja maksaa lahjuksia veroparatiisiyhtiöille”, arvelee TeliaSoneran omistajiin kuuluvan Nordea-pankin sijoitusvastaava Sasja Beslik.

Uzbekistanin lahjusjupakka on parhaillaan Ruotsin syyttäjäviraston syyteharkinnassa. Törkeästä lahjuksen antamisesta on epäiltynä kolme suomalaista entistä TeliaSoneran johtajaa: Finturin entinen toimitusjohtaja ja koko TeliaSoneran entinen varatoimitusjohtaja Tero Kivisaari, lakijohtaja Olli Tuohimaa sekä Euraasian alueen entinen varatoimitusjohtaja Esko Rytkönen.

Heitä kaikkia epäillään osallisuudesta rahansiirtoihin Gibraltarissa rekisteröidylle yhtiölle operaattorilisenssien saamiseksi. Todellisuudessa rahat päätyivät Uzbekistanin presidentin Islam Karimovin tyttärelle Gulnara Karimovalle.

Suomalaiset kiistävät lahjusepäilyt. Mafiapomon lailla liiketoimia Uzbekistanissa harjoittanut Karimova on puolestaan riitaantunut isänsä kanssa ja ollut toista vuotta kotiarestissa.

Azerbaidžanin yritysjärjestelyistä sovittiin Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan syyskuussa 2007 kokouksessa, jossa oli läsnä useita TeliaSoneran korkeimpia johtajia. SVT:n mukaan Finturin silloinen toimitusjohtaja esitteli suunnitelman mutkikkaista omistusmuutoksista, joilla Azerbaidžanin valtion osakkeita Azercellissä siirrettiin noin 600 miljoonan euron edestä presidentin tyttärien firmoille.

Syyskuussa 2007 Finturin toimitusjohtajana oli Tero Kivisaari.

SVT:n mukaan ainakin osa kokouksessa mukana olleista oli aiemmin vuonna 2007 keskeisesti mukana neuvotteluissa verkkotoimiluvasta Uzbekistanissa.

Uzbekistanin lahjusvyyhdin paljastumisen jälkeen Kivisaari sai potkut yhdessä kolmen muun TeliaSoneran johtajan kanssa. Toimitusjohtaja Lars Nyberg erosi tehtävästään ja muutti Portugaliin.

Kivisaari on ollut vuodesta 2013 huolintayhtiö Nurminen Logisticsin hallituksen puheenjohtajana.

Suomen valtio on edelleen TeliaSoneran toiseksi suurin omistaja. Omistusosuus putosi vajaasta kahdeksasta prosentista nykyiseen kolmeen, kun valtion sijoitusyhtiö Solidium myi miljardin euron edestä TeliaSoneran osakkeita viime talvena.