Terrori-iskun pelossa joka päivä

KU-VIIKKOLEHTI 27.11.2015

Valtakunnallisen päivälehden kirjeenvaihtaja Adamu Abuh kertoo pelkäävänsä jatkuvasti itsemurhaiskuja. Maailman tappavinta terroristijärjestöä on mahdotonta paeta, sillä kuka tahansa vastaantulija voi olla terroristi.

”He elävät meidän keskuudessamme, mutta ovat ikään kuin kasvottomia. Näemme heidän kasvonsa vasta kun he tekevät iskunsa.”

Abuh ei puhu Pariisista, Beirutista eikä Bagdadista, vaan Nigerian syrjäisessä koillisosassa vaikuttavasta Boko Haramista.

Viime viikolla julkistetun globaalia terrorismia käsittelevän vuosiraportin mukaan Boko Haram on surmattujen siviilien määrässä mitattuna jopa Islamilaista valtiota Isistä tuhoisampi terrori-iskujen toteuttaja.

Australialaisen Institute for Economics and Peace -tutkimuslaitoksen raportti perustuu vuoden 2014 tietoihin. Viime vuoden aikana Boko Haramin iskuissa kuoli 6 644 siviiliä – noin kymmenen prosenttia enemmän kuin Isisin iskuissa.

Maailman 20 tuhoisimmasta terrori-iskusta viime vuonna puolet oli Boko Haramin tekemiä. Koko vuoden aikana Boko Haram teki yli 450 terrori-iskua. Kuolonuhreista lähes neljä viidesosaa oli siviilejä.

Adamu Abuh auttoi tulkkaamisessa viime kuussa, kun haastattelin ihmisiä ThisDay-lehden entisen toimitalon vieressä Nigerian pääkaupungissa Abujassa. Kuusikerroksisen rakennuksen kaikki ikkunat olivat säpäleinä Boko Haramin vuonna 2012 räjäyttämän autopommin jäljiltä.

Kuoppaisen tien toisella puolella oli autokorjaamoja, joiden työntekijöistä monet kokivat pommi-iskun lähietäisyydeltä. Kaikki kertoivat olevansa huolissaan ja pelkäävänsä uusia iskuja.

Abujan laidalla bussipysäkillä viime kuussa tehdyssä itsemurhaiskussa kuoli 18 ihmistä, mutta muutoin pääkaupunki on selvinnyt helpommalla kuin Boko Haramin sydänmaat Nigerian koillisosassa.

Osa haastatelluista luotti siihen, että Nigerian presidentiksi viime keväänä valittu entinen sotilasjohtaja Muhammadu Buhari saisi terrori-iskut päättymään.

Toisten mielestä ei auttanut kuin rukoilla. Jos isku osuisi omalle kohdalle, se olisi joka tapauksessa Jumalan tahto.

Maan eteläosista kotoisin oleva mies uskoi terrori-iskujen loppuvan, jos Koillis-Nigeriaan rakennetaan kouluja ja luodaan lisää työpaikkoja.

Toiset kuitenkin sanoivat, ettei Boko Haramin syynä ollut köyhyys ja työttömyys, sillä ryhmän toiminnassa oli mukana myös korkeasti koulutettuja nuoria rikkaista perheistä. Perimmäinen ongelma oli Nigerian poliisin ja turvallisuusjoukkojen mielivalta ja se, ettei viranomaisia asetettu vastuuseen ihmisten summittaisista teloituksista.

Mohammed Yusufin vuonna 2002 perustama Boko Haram oli aluksi vain yksi monista Nigerian pohjoisosissa vaikuttavista islamilaisista herätyslahkoista, viralliselta nimeltään Sunnien käännytystyön ja jihadin edistämisen ryhmä. Nimitys boko haram on hausan kieltä ja tarkoittaa ”vääräoppisuus on syntiä”.

Vääräoppisuus viittasi länsimaiseen koulutukseen, joka oli Mohammed Yusufin mukaan ristiriidassa koraanin oppien kanssa väittäessään, että maapallo on pyöreä tai että sade johtui auringon haihduttaman kosteuden tiivistymisestä vesipisaroiksi. Yusufin mukaan sade oli Jumalan luomaa.

Boko Haramin aseellinen taistelu alkoi vuonna 2009, kun poliisi surmasi lahkon jäseniä, koska nämä ajoivat moottoripyörällä ilman kypärää. Seuranneiden mellakoiden jälkeen Mohammed Yusuf ammuttiin kuoliaaksi Maidugurin poliisiaseman edessä.

Johtajansa surman jälkeen liike radikalisoitui. Boko Haram rahoitti toimintansa aluksi ryöstämällä pankkeja ja rahankuljetusautoja, myöhemmin vaatimalla liikemiehiltä suojelurahaa. Järjestöllä uskotaan olevan myös vaikutusvaltaisia tukijoita Pohjois-Nigerian poliittisen eliitin keskuudessa.

Nigerialaisen kansalaisaktivistin ja poliittisen vaikuttajan Jaye Gaskian mukaan Boko Haram syntyi nimenomaan vastalauseena maan eliittiä vastaan. Länsimainen koulutus oli kaikkia sortajia yhdistävä tekijä ja siten myös sopiva vastarinnan kohde.

”Jos katkeruuden syitä halutaan lievittää, pitäisi puuttua Koillis-Nigerian syrjäseutujen asukkaiden fyysiseen kaltoinkohteluun ja taloudelliseen heitteillejättöön”, Gaskia toteaa.

Presidentti Buharin valtaantulon jälkeen aloitetun suurhyökkäyksen aikana Boko Haram on joutunut luopumaan suurimmasta osasta sen hallussa aiemmin olleista alueista. Mutta Gaskian mukaan nykyaikaista sotaa ei voiteta pelkästään sotimalla. Hävittyään perinteisen sodan Boko Haram on vaihtanut taktiikkaa ja turvautunut terrori-iskuihin.

Kuinka Boko Haramin tulee käymään? Gaskia näkee mielessään kaksi vastakkaista skenaariota.

Parhaassa mahdollisessa skenaariossa uusi hallitus panostaa peruspalveluihin ja turvaa mahdollisuudet koulunkäyntiin ja opiskeluun myös Boko Haramin ydinalueilla. Koulukirjat ja ilmaiset kouluateriat luovat työpaikkoja maataloudessa, elintarviketeollisuudessa, kuljetussektorilla ja painoalalla.

Pahimmassa tapauksessa Nigerian ja naapurimaiden asevoimien suurhyökkäyksen seurauksena Boko Haram hajoaa pieniksi ryhmiksi, jotka pakenevat paniikissa eri puolille maata ja ryhtyvät terrori-iskuihin myös alueilla, missä eivät ole aiemmin toimineet.

Toistaiseksi molemmat skenaariot ovat mahdollisia. Amnesty Internationalin tietojen mukaan Boko Haram oli syyskuun loppuun mennessä surmannut tänä vuonna yli 3 500 siviiliä. Loka-marraskuussa arviolta 200 ihmistä on saanut surmansa järjestön tekemissä itsemurhaiskuissa.

Kiristyneiden turvatoimien vuoksi viimeaikaisissa iskuissa tekijöinä ovat olleet nuoret naiset. Naiset voivat kätkeä räjähdevyön huntunsa alle ja herättävät vähemmän epäilyksiä kuin miehet. Viime viikolla Kanossa tehdyn iskun tekijän uskotaan olleen vasta 11-vuotias tyttö.

Boko Haram ilmoitti viime keväänä liittoutuneensa Isisin kanssa ja kutsuu itseään nyt Islamilaisen valtion Länsi-Afrikan provinssiksi. Järjestö on kuitenkin aiempaa hajautuneempi ilman keskitettyä komentoa.

Boko Haram toimii nyt pakosalla myös naapurimaissa Kamerunissa ja Tšadissa, samoin kuin sitä vastaan perustetut monikansalliset joukot.

Tällä viikolla koulut avattiin jälleen Nigerian koillisessa Bornon osavaltiossa vuoden kestäneen tauon jälkeen.