KANSAN UUTISET 26.5.2017
Tunnelma oli huipussaan viime joulukuussa radioasema Jamii FM:n pihalla Naliendelen kylässä eteläisessä Tansaniassa. Pienten mangopuiden viereen rakennetun olkikatoksen alle oli kokoontunut iloinen joukko nuoria ja myös kokeneempia radiotoimittajia, jotka kertoivat radiokanavan ohjelmista ja niiden myönteisistä vaikutuksista maaseutukylissä Tansanian köyhimpiin kuuluvalla alueella.
Naliendelen kylästä käsin oli tuotettu ohjelmaa eetteriin vasta kolmen kuukauden ajan, siitä lähtien kun radiokanavalle viime syyskuussa vihdoin myönnettiin lähetyslupa – paikallisen viestintäviraston lähes kuusi vuotta kestäneen hallinnollisen byrokratian jälkeen.
Radiokanavan ohjelmat kuulostivat teknisesti hyvin ammattimaisilta ja ohjelmavirta monin verroin letkeämmältä kuin meikäläisten kanavien aamushow’t. Ohjelmia tehtiin kyläläisten iloista ja surunaiheista, kyläläisten ja nuorten toimittajien yhteisvoimin ja pitkälti kyläläisten odotuksiin vastaten.
Radiotoimittajat ajelivat moottoripyörällä kyliin ohjelmantekoon, usein kyläläisiltä saatujen juttuvinkkien perässä.
Jamii FM:stä oli tullut lyhyessä ajassa ylivoimaisesti kuunnelluin radiokanava Mtwaran alueen maaseudulla. Lähetys ulottui parhaimmillaan 120 kilometrin päähän tavoittaen lähes miljoona radionkuuntelijaa.
Tämä kaikki oli pitkälti suomalaisen kehitysyhteistyön ansiota! Suomen kehitysyhteistyövaroilla remontoitiin radiokanavan käyttöön pieni tyhjillään ollut rakennus. Sen jälkeen pystytettiin 60 metriä korkea lähetysmasto ja hankittiin Italiasta radiolähetin ja antenni. Teknisesti korkeatasoiset studiot koottiin pääasiassa Yleisradion poistokalustosta. Paikallisia nuoria koulutettiin yhteisöradiotoimintaan.
Yhteisöradio pyrkii antamaan äänen maaseudun syrjäseutujen asukkaille, jotka muutoin eivät saisi näkemyksiään esille mediassa. Kun kyläläiset kokevat, että heidän näkemyksiään kuunnellaan, oletuksena on, että he pyrkivät aiempaa aktiivisemmin myös itse vaikuttamaan omien elinolojensa kehittämiseen.
Ruohonjuuritason mediahanke näytti vihdoin saavuttavan toivottuja tuloksia. Pian radiolähetysten käynnistymisen jälkeen kylissä oli jo saatu aikaan lukuisia konkreettisia parannuksia, kun paikalliset viranomaiset olivat kuunnelleet ohjelmia ja pikaisesti puuttuneet niissä käsiteltyihin epäkohtiin.
Kylissä oli rakennettu uusia koululuokkia ja parannettu vedensaantia. Teitä kunnostettiin ja vessoja rakennettiin kyläläisten tekemien valitusten jälkeen. Vammaisia oli saatu liittymään paikalliseen vammaisyhdistykseen ja sen myötä edes jonkinlaisten tukipalvelujen piiriin.
Kahdeksan uutta nuorta toimittajaa oli rekrytoitu mukaan radiotyöhön. Näistä viisi oli naisia. Myös vammaisten oma radioryhmä oli juuri aloittamassa toimintaansa.
Haasteena oli edelleen kanavan oma varainhankinta, joissa kaivattiin vielä kovasti apuja. Varainhankintatyötä sekä erityisesti naisten ja vammaisten ohjelmatuotantoa oli tarkoitus tukea uudessa jatkohankkeessa, jonka rahoituspäätöstä odotettiin päivänä minä hyvänsä.
Vain kaksi päivää ennen joulua Suomesta tuli tieto kielteisestä tukipäätöksestä. Ulkoministeriö totesi, että tuen jatkaminen oli tällä hakukierroksella vaikeaa ”ilman kriittistä perustelua tulosten vaikuttavuudesta ja toiminnan välttämättömyydestä useiden tukivuosien jälkeen”.
Vuosi sitten valmistuneen arviointiraportin mukaan yhteisöradion ja etenkin sen oman varainhankinnan tukemista olisi ehdottomasti tullut jatkaa, jotta radiokanava voisi jatkossa toimia ilman ulkopuolista hankerahoitusta.
Tansanian maaseudun mediatukihankkeeseen myönnettiin kuuden vuoden aikana 280 000 euroa suomalaisten veronmaksajien rahoja.
Journalistien kehitysyhteistyöjärjestö Vikes haki Jamii FM:n toiminnan kestävyyden turvaamiseen tänä vuonna 25 000 euroa osana laajempaa Tansanian mediatukihanketta.
Käynnisteillä ollut radiokanava sinnitteli jo koko viime vuoden aiempien vuosien säästöillä, kun ulkoministeriön edellinen hakukierros peruttiin kokonaan.
Ulkoministeriön virkamiesten työ ei varmasti ole ollut helppoa sen jälkeen kun Juha Sipilän hallitus ilmoitti kaksi vuotta sitten ensi töikseen leikkaavansa kehitysyhteistyön määrärahoja. Sipilän hallituskaudella tuki järjestöjen pienhankkeisiin on vähentynyt alle puoleen.
Vuosia jatkuneen työn jälkeen Jamii FM:n tulevaisuus onkin nyt vaakalaudalla. Radiolähetykset ovat olleet välillä poikki, kun sähkölaskut ovat jääneet maksamatta eikä laitteita ole pystytty huoltamaan.
Jamii FM on kuitenkin saanut paikan päältä pientä tukea Mtwaran alueen rannikon edustalla maakaasua poraavien yhtiöiden yhteiskuntavastuun rahoista.
Suomalainen liikunta-alan kehyjärjestö Liike on puolestaan rahoittanut tyttöjen terveyskasvatusta käsitteleviä radio-ohjelmia.
Tällä viikolla tuli tieto, että Radio- ja televisiotoimittajien liitto tukee Jamii FM:n toiminnan jatkumista 2 000 eurolla.
Tunnelma oli huipussaan viime joulukuussa radioasema Jamii FM:n pihalla Naliendelen kylässä eteläisessä Tansaniassa. Pienten mangopuiden viereen rakennetun olkikatoksen alle oli kokoontunut iloinen joukko nuoria ja myös kokeneempia radiotoimittajia, jotka kertoivat radiokanavan ohjelmista ja niiden myönteisistä vaikutuksista maaseutukylissä Tansanian köyhimpiin kuuluvalla alueella.
Naliendelen kylästä käsin oli tuotettu ohjelmaa eetteriin vasta kolmen kuukauden ajan, siitä lähtien kun radiokanavalle viime syyskuussa vihdoin myönnettiin lähetyslupa – paikallisen viestintäviraston lähes kuusi vuotta kestäneen hallinnollisen byrokratian jälkeen.
Radiokanavan ohjelmat kuulostivat teknisesti hyvin ammattimaisilta ja ohjelmavirta monin verroin letkeämmältä kuin meikäläisten kanavien aamushow’t. Ohjelmia tehtiin kyläläisten iloista ja surunaiheista, kyläläisten ja nuorten toimittajien yhteisvoimin ja pitkälti kyläläisten odotuksiin vastaten.
Radiotoimittajat ajelivat moottoripyörällä kyliin ohjelmantekoon, usein kyläläisiltä saatujen juttuvinkkien perässä.
Jamii FM:stä oli tullut lyhyessä ajassa ylivoimaisesti kuunnelluin radiokanava Mtwaran alueen maaseudulla. Lähetys ulottui parhaimmillaan 120 kilometrin päähän tavoittaen lähes miljoona radionkuuntelijaa.
Tämä kaikki oli pitkälti suomalaisen kehitysyhteistyön ansiota! Suomen kehitysyhteistyövaroilla remontoitiin radiokanavan käyttöön pieni tyhjillään ollut rakennus. Sen jälkeen pystytettiin 60 metriä korkea lähetysmasto ja hankittiin Italiasta radiolähetin ja antenni. Teknisesti korkeatasoiset studiot koottiin pääasiassa Yleisradion poistokalustosta. Paikallisia nuoria koulutettiin yhteisöradiotoimintaan.
Yhteisöradio pyrkii antamaan äänen maaseudun syrjäseutujen asukkaille, jotka muutoin eivät saisi näkemyksiään esille mediassa. Kun kyläläiset kokevat, että heidän näkemyksiään kuunnellaan, oletuksena on, että he pyrkivät aiempaa aktiivisemmin myös itse vaikuttamaan omien elinolojensa kehittämiseen.
Ruohonjuuritason mediahanke näytti vihdoin saavuttavan toivottuja tuloksia. Pian radiolähetysten käynnistymisen jälkeen kylissä oli jo saatu aikaan lukuisia konkreettisia parannuksia, kun paikalliset viranomaiset olivat kuunnelleet ohjelmia ja pikaisesti puuttuneet niissä käsiteltyihin epäkohtiin.
Kylissä oli rakennettu uusia koululuokkia ja parannettu vedensaantia. Teitä kunnostettiin ja vessoja rakennettiin kyläläisten tekemien valitusten jälkeen. Vammaisia oli saatu liittymään paikalliseen vammaisyhdistykseen ja sen myötä edes jonkinlaisten tukipalvelujen piiriin.
Kahdeksan uutta nuorta toimittajaa oli rekrytoitu mukaan radiotyöhön. Näistä viisi oli naisia. Myös vammaisten oma radioryhmä oli juuri aloittamassa toimintaansa.
Haasteena oli edelleen kanavan oma varainhankinta, joissa kaivattiin vielä kovasti apuja. Varainhankintatyötä sekä erityisesti naisten ja vammaisten ohjelmatuotantoa oli tarkoitus tukea uudessa jatkohankkeessa, jonka rahoituspäätöstä odotettiin päivänä minä hyvänsä.
Vain kaksi päivää ennen joulua Suomesta tuli tieto kielteisestä tukipäätöksestä. Ulkoministeriö totesi, että tuen jatkaminen oli tällä hakukierroksella vaikeaa ”ilman kriittistä perustelua tulosten vaikuttavuudesta ja toiminnan välttämättömyydestä useiden tukivuosien jälkeen”.
Vuosi sitten valmistuneen arviointiraportin mukaan yhteisöradion ja etenkin sen oman varainhankinnan tukemista olisi ehdottomasti tullut jatkaa, jotta radiokanava voisi jatkossa toimia ilman ulkopuolista hankerahoitusta.
Tansanian maaseudun mediatukihankkeeseen myönnettiin kuuden vuoden aikana 280 000 euroa suomalaisten veronmaksajien rahoja.
Journalistien kehitysyhteistyöjärjestö Vikes haki Jamii FM:n toiminnan kestävyyden turvaamiseen tänä vuonna 25 000 euroa osana laajempaa Tansanian mediatukihanketta.
Käynnisteillä ollut radiokanava sinnitteli jo koko viime vuoden aiempien vuosien säästöillä, kun ulkoministeriön edellinen hakukierros peruttiin kokonaan.
Ulkoministeriön virkamiesten työ ei varmasti ole ollut helppoa sen jälkeen kun Juha Sipilän hallitus ilmoitti kaksi vuotta sitten ensi töikseen leikkaavansa kehitysyhteistyön määrärahoja. Sipilän hallituskaudella tuki järjestöjen pienhankkeisiin on vähentynyt alle puoleen.
Vuosia jatkuneen työn jälkeen Jamii FM:n tulevaisuus onkin nyt vaakalaudalla. Radiolähetykset ovat olleet välillä poikki, kun sähkölaskut ovat jääneet maksamatta eikä laitteita ole pystytty huoltamaan.
Jamii FM on kuitenkin saanut paikan päältä pientä tukea Mtwaran alueen rannikon edustalla maakaasua poraavien yhtiöiden yhteiskuntavastuun rahoista.
Suomalainen liikunta-alan kehyjärjestö Liike on puolestaan rahoittanut tyttöjen terveyskasvatusta käsitteleviä radio-ohjelmia.
Tällä viikolla tuli tieto, että Radio- ja televisiotoimittajien liitto tukee Jamii FM:n toiminnan jatkumista 2 000 eurolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti