KU-VIIKKOLEHTI 20.5.2016
Useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa koetetaan parhaillaan keksiä ratkaisua siihen, kuinka kuolemanrangaistukseen tuomitut vangit saataisiin hengiltä mahdollisimman mutkattomalla tavalla lääkeyhtiöiden kieltäydyttyä toimittamasta vankiloille myrkkyruiskeissa käytettäviä kemikaaleja.
Myrkkyruisketeloituksissa tavallisimmin käytettyjä lääkeaineita valmistetaan pääasiassa Euroopassa. EU:n komissio kielsi vuonna 2011 neljän nukutuslääkkeen viennin maihin, joissa niitä voitaisiin käyttää myrkkyruiskeiden ainesosina.
Viime kuussa myös yhdysvaltalainen Pfizer, maailman suurin lääkeyhtiö, ilmoitti vaativansa jälleenmyyjiltä vakuutuksen siitä, ettei yhtiön valmistamia lääkeaineita toimiteta vankilaviranomaisille, jotka voisivat käyttää niitä teloituksiin.
Monissa osavaltioissa teloituksia on jouduttu lykkäämään, kun myrkkyruiskeisiin tarvittavia aineita ei ole ollut saatavilla. Toiset ovat hankkineet aineita hämärin keinoin.
Kaliforniassa tuomioistuin on todennut myrkkyteloituksen olevan julma rangaistus ja perustuslain vastainen.
Muissa osavaltioissa on mietitty muita keinoja päästä eroon rikoksentekijöistä. Tennesseen osavaltio sallii nyt myös sähkötuolin käytön teloituksissa. Oklahoma ottaa käyttöön kaasukammiot. Utahissa kuolemantuomio voidaan suorittaa teloituskomppanian toimesta. Kahdessa osavaltiossa tuomitut voidaan surmata hirttämällä.
Myrkkyruisketeloituksessa vanki sidotaan kiinni pehmustettuun laveriin ja verisuoneen ruiskutetaan ensin nukutusainetta, yleensä tiopentaalia. Kun vanki on menettänyt tajuntansa, seuraavaksi häneen pistetään yliannostus lihasrelaksanttia, jonka tarkoituksena on lamauttaa hengitys. Lopuksi suoneen annostellaan tappava määrä kaliumkloridia, joka aiheuttaa sydämen pysähtymisen.
Tavallisimpien kemikaalien puutteessa joissain osavaltioissa on siirrytty käyttämään myrkkyteloituksessa pelkästään yhtä nukutusainetta, midatsolaamia. Pfizerin uusien myyntirajoitusten myötä tätäkään ainetta ei jatkossa enää toimiteta vankiloille.
Myrkkyteloituksessa ei yleensä ole lääkäriä mukana, sillä osallistuminen teloitukseen sotii lääkärinvalaa vastaan. Joskus neula on pistetty verisuonen läpi ja myrkyt ovat levinneet lihaskudokseen. Entisten ruiskuhuumekäyttäjien kohdalla vankilahenkilökunnalla on usein ollut vaikeuksia löytää sopivaa pistokohtaa.
Lääkepulassa vankilat ovat käyttäneet myrkkyteloituksissa aiemmin testaamattomia aineita.
Viime vuosina useat myrkkyteloitukset ovat menneet pieleen, kun vanki on ollut hereillä vielä nukutuksen jälkeen. Teloitus on kestänyt pahimmassa tapauksessa lähes kaksi tuntia ja ollut todennäköisesti äärimmäisen tuskallinen.
Vanki ei kuitenkaan pysty ilmaisemaan kipua, koska lihakset ovat lamautuneet toisen pistoksen ansiosta. Kaliumkloridia sisältävä kolmas pistos tuntuu ilman puudutusta siltä kuin koko elimistö olisi tulessa.
Tänä vuonna Yhdysvalloissa on teloitettu toistaiseksi 14 vankia, pääasiassa Texasissa ja Georgiassa. 21 teloitusta on lykätty asianmukaisten myrkkyjen puutteessa tai uuden oikeuskäsittelyn vuoksi.
Texasissa on sovittu päivämäärät vielä ainakin kuudelle teloitukselle tänä vuonna. Kesäkuun 2. päivänä teloitettavaksi saattaa joutua latinotaustainen Charles Don Flores, joka on tuomittu kuolemanrangaistukseen vuonna 1998 tehdystä ryöstömurhasta.
Floresin syyllisyydestä ei esitetty minkäänlaisia fyysisiä todisteita. Ainoa silminnäkijä tunnisti hänet murhaajaksi vasta Dallasin poliisin tekemän hypnoosin jälkeen. Muiden todistajien mukaan Flores oli murhan sattuessa tunnin matkan päästä surmapaikalta.
Texasissa kuolemanrangaistukseen tuomituista 246 vangista 178 on latinoja.
Huomattava osa kuolemantuomituista on syyttömiä. Ainakin 145 kuolemaantuomittua on päästetty vuosikausia kestäneen vankeuden jälkeen vapaaksi, kun heidät on jälkeenpäin todettu syyttömiksi.
Melkein kaikkia kuolemaantuomittuja yhdistää se, ettei heillä ollut varaa hankkia omaa asianajajaa.
Yhdysvallat on tällä hetkellä ainoa länsimaa, jossa laki sallii teloitukset. Vain Kiinassa, Iranissa, Pakistanissa ja Saudi-Arabiassa teloitetaan enemmän ihmisiä kuin Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa teloitusten määrä on kuitenkin vähentynyt jatkuvasti sitten vuoden 1999 ennätyslukemien. Pennsylvaniasta tuli viime vuonna 20:s osavaltio, joka lakkautti kuolemanrangaistuksen.
Mielipidemittausten mukaan selvä enemmistö yhdysvaltalaista kannattaa yhä murhasta tuomittujen kuolemanrangaistusta. Mustien keskuudessa kuolemantuomion vastustajia on kuitenkin enemmän kuin kannattajia. Kuolemansellien vangeista lähes puolet on mustia.
Kuolemanrangaistus langetetaan Yhdysvalloissa useimmiten valkoihoisen ihmisen murhasta tuomitulle. Yalen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan mustaihoinen surmaaja saa kuolemantuomion kolme kertaa useammin kuin valkoihoinen surmaaja, mikäli murhan kohteena oli valkoihoinen.
Useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa koetetaan parhaillaan keksiä ratkaisua siihen, kuinka kuolemanrangaistukseen tuomitut vangit saataisiin hengiltä mahdollisimman mutkattomalla tavalla lääkeyhtiöiden kieltäydyttyä toimittamasta vankiloille myrkkyruiskeissa käytettäviä kemikaaleja.
Myrkkyruisketeloituksissa tavallisimmin käytettyjä lääkeaineita valmistetaan pääasiassa Euroopassa. EU:n komissio kielsi vuonna 2011 neljän nukutuslääkkeen viennin maihin, joissa niitä voitaisiin käyttää myrkkyruiskeiden ainesosina.
Viime kuussa myös yhdysvaltalainen Pfizer, maailman suurin lääkeyhtiö, ilmoitti vaativansa jälleenmyyjiltä vakuutuksen siitä, ettei yhtiön valmistamia lääkeaineita toimiteta vankilaviranomaisille, jotka voisivat käyttää niitä teloituksiin.
Monissa osavaltioissa teloituksia on jouduttu lykkäämään, kun myrkkyruiskeisiin tarvittavia aineita ei ole ollut saatavilla. Toiset ovat hankkineet aineita hämärin keinoin.
Kaliforniassa tuomioistuin on todennut myrkkyteloituksen olevan julma rangaistus ja perustuslain vastainen.
Muissa osavaltioissa on mietitty muita keinoja päästä eroon rikoksentekijöistä. Tennesseen osavaltio sallii nyt myös sähkötuolin käytön teloituksissa. Oklahoma ottaa käyttöön kaasukammiot. Utahissa kuolemantuomio voidaan suorittaa teloituskomppanian toimesta. Kahdessa osavaltiossa tuomitut voidaan surmata hirttämällä.
Myrkkyruisketeloituksessa vanki sidotaan kiinni pehmustettuun laveriin ja verisuoneen ruiskutetaan ensin nukutusainetta, yleensä tiopentaalia. Kun vanki on menettänyt tajuntansa, seuraavaksi häneen pistetään yliannostus lihasrelaksanttia, jonka tarkoituksena on lamauttaa hengitys. Lopuksi suoneen annostellaan tappava määrä kaliumkloridia, joka aiheuttaa sydämen pysähtymisen.
Tavallisimpien kemikaalien puutteessa joissain osavaltioissa on siirrytty käyttämään myrkkyteloituksessa pelkästään yhtä nukutusainetta, midatsolaamia. Pfizerin uusien myyntirajoitusten myötä tätäkään ainetta ei jatkossa enää toimiteta vankiloille.
Myrkkyteloituksessa ei yleensä ole lääkäriä mukana, sillä osallistuminen teloitukseen sotii lääkärinvalaa vastaan. Joskus neula on pistetty verisuonen läpi ja myrkyt ovat levinneet lihaskudokseen. Entisten ruiskuhuumekäyttäjien kohdalla vankilahenkilökunnalla on usein ollut vaikeuksia löytää sopivaa pistokohtaa.
Lääkepulassa vankilat ovat käyttäneet myrkkyteloituksissa aiemmin testaamattomia aineita.
Viime vuosina useat myrkkyteloitukset ovat menneet pieleen, kun vanki on ollut hereillä vielä nukutuksen jälkeen. Teloitus on kestänyt pahimmassa tapauksessa lähes kaksi tuntia ja ollut todennäköisesti äärimmäisen tuskallinen.
Vanki ei kuitenkaan pysty ilmaisemaan kipua, koska lihakset ovat lamautuneet toisen pistoksen ansiosta. Kaliumkloridia sisältävä kolmas pistos tuntuu ilman puudutusta siltä kuin koko elimistö olisi tulessa.
Tänä vuonna Yhdysvalloissa on teloitettu toistaiseksi 14 vankia, pääasiassa Texasissa ja Georgiassa. 21 teloitusta on lykätty asianmukaisten myrkkyjen puutteessa tai uuden oikeuskäsittelyn vuoksi.
Texasissa on sovittu päivämäärät vielä ainakin kuudelle teloitukselle tänä vuonna. Kesäkuun 2. päivänä teloitettavaksi saattaa joutua latinotaustainen Charles Don Flores, joka on tuomittu kuolemanrangaistukseen vuonna 1998 tehdystä ryöstömurhasta.
Floresin syyllisyydestä ei esitetty minkäänlaisia fyysisiä todisteita. Ainoa silminnäkijä tunnisti hänet murhaajaksi vasta Dallasin poliisin tekemän hypnoosin jälkeen. Muiden todistajien mukaan Flores oli murhan sattuessa tunnin matkan päästä surmapaikalta.
Texasissa kuolemanrangaistukseen tuomituista 246 vangista 178 on latinoja.
Huomattava osa kuolemantuomituista on syyttömiä. Ainakin 145 kuolemaantuomittua on päästetty vuosikausia kestäneen vankeuden jälkeen vapaaksi, kun heidät on jälkeenpäin todettu syyttömiksi.
Melkein kaikkia kuolemaantuomittuja yhdistää se, ettei heillä ollut varaa hankkia omaa asianajajaa.
Yhdysvallat on tällä hetkellä ainoa länsimaa, jossa laki sallii teloitukset. Vain Kiinassa, Iranissa, Pakistanissa ja Saudi-Arabiassa teloitetaan enemmän ihmisiä kuin Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa teloitusten määrä on kuitenkin vähentynyt jatkuvasti sitten vuoden 1999 ennätyslukemien. Pennsylvaniasta tuli viime vuonna 20:s osavaltio, joka lakkautti kuolemanrangaistuksen.
Mielipidemittausten mukaan selvä enemmistö yhdysvaltalaista kannattaa yhä murhasta tuomittujen kuolemanrangaistusta. Mustien keskuudessa kuolemantuomion vastustajia on kuitenkin enemmän kuin kannattajia. Kuolemansellien vangeista lähes puolet on mustia.
Kuolemanrangaistus langetetaan Yhdysvalloissa useimmiten valkoihoisen ihmisen murhasta tuomitulle. Yalen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan mustaihoinen surmaaja saa kuolemantuomion kolme kertaa useammin kuin valkoihoinen surmaaja, mikäli murhan kohteena oli valkoihoinen.
1 kommentti:
Voi kauhia, ehkä heidän nyt täytyy alkaa ampumaan kuolemaantuomittuja? Loppujen lopuksi on aivan herttisen yhdentekevää miten se järjestetään, jos menetelmä on kohtuullisen nopea ja tuskaton.
Lähetä kommentti