KU-VIIKKOLEHTI 6.5.2016
Azerbaidžanilaiselle tutkivalle toimittajalle Khadija Ismailovalle myönnettiin tiistaina Helsingissä YK:n kulttuuri- ja kasvatusjärjestön Unescon jakama Maailman lehdistönvapauspalkinto. Ismailova ei itse päässyt paikalle lehdistönvapauden päivän päätapahtumassa Finlandia-talossa järjestettyyn palkintotilaisuuteen, sillä hän istuu vankilassa Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa rikoksista, joita hän ei ole tehnyt. Palkinnon vastaanotti hänen äitinsä.
Ismailova tuomittiin viime syksynä nukkeoikeudenkäynnin päätteeksi seitsemäksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen laittomasta elinkeinonharjoittamisesta ja veronkierrosta, oltuaan sitä ennen jo lähes vuoden ajan vangittuna.
Vangitsemisen todellisena syynä olivat Ismailovan tekemät paljastukset presidentti Ilham Alijevin perheen korruptiosta ja hämäristä yritysjärjestelyistä.
Ismailova kirjoitti ensimmäisenä TeliaSoneran lahjusskandaalista Azerbaidžanissa. TeliaSoneran tytäryhtiö osti vuonna 2008 Azerbaidžanin valtion osuuden puhelinoperaattori Azercellistä ja siirsi samalla 600 miljoonan euron edestä osakkeita presidentti Alijevin tuolloin parikymppisten tyttärien Panamassa rekisteröidyille postilokerofirmoille. Tämä oli ehtona 4G-taajuksien käyttöoikeuksien saamiselle.
Taisi olla osuvaa jakaa sananvapauspalkinto Helsingissä järjestetyssä Maailman lehdistönvapauden päivän päätapahtumassa. TeliaSonera perustettiin Suomen ja Ruotsin valtiollisten teleyhtiöiden fuusiossa vuonna 2002. Suomen valtio on edelleen yhtiön toiseksi suurin omistaja. Lähes kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista on suomalaisten sijoittajien hallussa.
Azercellin monimutkaisista yritysjärjestelyistä vastasi TeliaSoneran puolesta yhtiön Euraasian kauppa-alueen johtaja Tero Kivisaari yhdessä kahden muun suomalaisen Soneran johtajan kanssa.
Khadija Ismailova toi lahjusvyyhdin julkisuuteen heinäkuussa 2014 Yhdysvaltojen rahoittaman Radio Free Europen verkkosivuilla.
Kuvio oli samanlainen kuin Uzbekistanissa. Siellä TeliaSoneran verkkotoimiluvan saamista edelsivät vajaan 300 miljoonan euron suuruiset rahansiirrot presidentti Islam Karimovin tyttären Gulnara Karimovan ystävättären nimissä olevalle Gibraltarissa rekisteröidylle yhtiölle.
Uzbekistanin lahjusjupakka on parhaillaan Ruotsin syyttäjäviraston syyteharkinnassa. Törkeästä lahjuksen antamisesta epäillään Telian entistä toimitusjohtajaa Lars Nybergiä ja kolmea suomalaista entistä TeliaSoneran johtajaa.
Viime syksynä TeliaSoneran uusi johto ilmoitti, että se aikoo myydä kaikki Euraasian toimintonsa. Huhtikuussa yhtiö vaihtoi nimensä Telia Companyksi.
TeliaSoneran omistamilla operaattoreilla oli vielä viime vuonna yli 40 miljoonaa käyttäjää Euraasian markkina-alueen seitsemässä maassa Moldovasta Nepaliin. Yhtiön vuoden 2014 voitoista 34 prosenttia oli peräisin Euraasian alueelta.
Khadija Ismailova oli myös aiemmin penkonut Azerbaidžanin presidenttiperheen liiketoimia.
Vuonna 2010 Ismailova paljasti, että presidentti Alijevin 11-vuotiaan pojan nimissä oli ostettu yhdeksän loistohuvilaa Dubaista 44 miljoonan dollarin arvosta ja että presidentin tytär omisti panamalaisfirmojen kautta maan kolmanneksi suurimman puhelinoperaattorin, pankin sekä valtiollisen lentoyhtiön Azerbaijan Airlinesin huolinnasta, cateringpalveluista ja verovapaista kaupoista vastaavan yhtiön.
Vuonna 2012 Ismailova selvitti, että presidentin tyttäret omistivat myös maan suuret kultakaivokset.
Samana vuonna Bakussa järjestettiin euroviisut. Ismailova paljasti, että laulukilpailun näyttämöksi rakennetun Kristallihallin 134 miljoonan dollarin rakennusurakoista vastannut firma oli presidentin vaimon ja tyttärien omistuksessa.
Pian euroviisujen jälkeen parlamentti hyväksyi lain, joka kielsi yritysten omistusosuuksista raportoimisen.
Azerbaidžan on yksi maailman korruptoituneimmista maista. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistauksessa maa on sijalla 163.
Ilham Alijev nimitettiin vuonna 2003 presidentiksi isänsä, entisen KGB-johtajan Heidar Alijevin seuraajaksi ja on sen jälkeen tullut uudelleenvalituksi virkaansa kahteen otteeseen lähes 90 prosentin ääniosuudella. Tosin edellisten vaalien alla vaalilautakunta julkisti vaalituloksen uudessa mobiilisovelluksessa jo ennen itse äänestystä.
Azerbaidžanin hallitus ei salli minkäänlaista kritiikkiä, ja itsenäinen lehdistö on vaiennettu. Tv-kanavat ovat hallituksen tai oligarkkien omistuksessa. Radio Free Europe -kanavan azerinkielinen palvelu suljettiin Khadija Ismailovan TeliaSonera-paljastusten jälkeen.
Kymmenkunta toimittajaa on ollut viime vuosina vangittuna Azerbaidžanissa, ja heidän perheenjäseniään on ahdisteltu ja uhkailtu.
Jo ennen vangitsemistaan Ismailova yritettiin vaientaa julkaisemalla hänen kotonaan salaa kuvattuja seksikuvia. Ismailova sai selville, että kameran olivat asentaneet turvallisuusministeriön agentit.
Azerbaidžanilaiselle tutkivalle toimittajalle Khadija Ismailovalle myönnettiin tiistaina Helsingissä YK:n kulttuuri- ja kasvatusjärjestön Unescon jakama Maailman lehdistönvapauspalkinto. Ismailova ei itse päässyt paikalle lehdistönvapauden päivän päätapahtumassa Finlandia-talossa järjestettyyn palkintotilaisuuteen, sillä hän istuu vankilassa Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa rikoksista, joita hän ei ole tehnyt. Palkinnon vastaanotti hänen äitinsä.
Ismailova tuomittiin viime syksynä nukkeoikeudenkäynnin päätteeksi seitsemäksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen laittomasta elinkeinonharjoittamisesta ja veronkierrosta, oltuaan sitä ennen jo lähes vuoden ajan vangittuna.
Vangitsemisen todellisena syynä olivat Ismailovan tekemät paljastukset presidentti Ilham Alijevin perheen korruptiosta ja hämäristä yritysjärjestelyistä.
Ismailova kirjoitti ensimmäisenä TeliaSoneran lahjusskandaalista Azerbaidžanissa. TeliaSoneran tytäryhtiö osti vuonna 2008 Azerbaidžanin valtion osuuden puhelinoperaattori Azercellistä ja siirsi samalla 600 miljoonan euron edestä osakkeita presidentti Alijevin tuolloin parikymppisten tyttärien Panamassa rekisteröidyille postilokerofirmoille. Tämä oli ehtona 4G-taajuksien käyttöoikeuksien saamiselle.
Taisi olla osuvaa jakaa sananvapauspalkinto Helsingissä järjestetyssä Maailman lehdistönvapauden päivän päätapahtumassa. TeliaSonera perustettiin Suomen ja Ruotsin valtiollisten teleyhtiöiden fuusiossa vuonna 2002. Suomen valtio on edelleen yhtiön toiseksi suurin omistaja. Lähes kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista on suomalaisten sijoittajien hallussa.
Azercellin monimutkaisista yritysjärjestelyistä vastasi TeliaSoneran puolesta yhtiön Euraasian kauppa-alueen johtaja Tero Kivisaari yhdessä kahden muun suomalaisen Soneran johtajan kanssa.
Khadija Ismailova toi lahjusvyyhdin julkisuuteen heinäkuussa 2014 Yhdysvaltojen rahoittaman Radio Free Europen verkkosivuilla.
Kuvio oli samanlainen kuin Uzbekistanissa. Siellä TeliaSoneran verkkotoimiluvan saamista edelsivät vajaan 300 miljoonan euron suuruiset rahansiirrot presidentti Islam Karimovin tyttären Gulnara Karimovan ystävättären nimissä olevalle Gibraltarissa rekisteröidylle yhtiölle.
Uzbekistanin lahjusjupakka on parhaillaan Ruotsin syyttäjäviraston syyteharkinnassa. Törkeästä lahjuksen antamisesta epäillään Telian entistä toimitusjohtajaa Lars Nybergiä ja kolmea suomalaista entistä TeliaSoneran johtajaa.
Viime syksynä TeliaSoneran uusi johto ilmoitti, että se aikoo myydä kaikki Euraasian toimintonsa. Huhtikuussa yhtiö vaihtoi nimensä Telia Companyksi.
TeliaSoneran omistamilla operaattoreilla oli vielä viime vuonna yli 40 miljoonaa käyttäjää Euraasian markkina-alueen seitsemässä maassa Moldovasta Nepaliin. Yhtiön vuoden 2014 voitoista 34 prosenttia oli peräisin Euraasian alueelta.
Khadija Ismailova oli myös aiemmin penkonut Azerbaidžanin presidenttiperheen liiketoimia.
Vuonna 2010 Ismailova paljasti, että presidentti Alijevin 11-vuotiaan pojan nimissä oli ostettu yhdeksän loistohuvilaa Dubaista 44 miljoonan dollarin arvosta ja että presidentin tytär omisti panamalaisfirmojen kautta maan kolmanneksi suurimman puhelinoperaattorin, pankin sekä valtiollisen lentoyhtiön Azerbaijan Airlinesin huolinnasta, cateringpalveluista ja verovapaista kaupoista vastaavan yhtiön.
Vuonna 2012 Ismailova selvitti, että presidentin tyttäret omistivat myös maan suuret kultakaivokset.
Samana vuonna Bakussa järjestettiin euroviisut. Ismailova paljasti, että laulukilpailun näyttämöksi rakennetun Kristallihallin 134 miljoonan dollarin rakennusurakoista vastannut firma oli presidentin vaimon ja tyttärien omistuksessa.
Pian euroviisujen jälkeen parlamentti hyväksyi lain, joka kielsi yritysten omistusosuuksista raportoimisen.
Azerbaidžan on yksi maailman korruptoituneimmista maista. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistauksessa maa on sijalla 163.
Ilham Alijev nimitettiin vuonna 2003 presidentiksi isänsä, entisen KGB-johtajan Heidar Alijevin seuraajaksi ja on sen jälkeen tullut uudelleenvalituksi virkaansa kahteen otteeseen lähes 90 prosentin ääniosuudella. Tosin edellisten vaalien alla vaalilautakunta julkisti vaalituloksen uudessa mobiilisovelluksessa jo ennen itse äänestystä.
Azerbaidžanin hallitus ei salli minkäänlaista kritiikkiä, ja itsenäinen lehdistö on vaiennettu. Tv-kanavat ovat hallituksen tai oligarkkien omistuksessa. Radio Free Europe -kanavan azerinkielinen palvelu suljettiin Khadija Ismailovan TeliaSonera-paljastusten jälkeen.
Kymmenkunta toimittajaa on ollut viime vuosina vangittuna Azerbaidžanissa, ja heidän perheenjäseniään on ahdisteltu ja uhkailtu.
Jo ennen vangitsemistaan Ismailova yritettiin vaientaa julkaisemalla hänen kotonaan salaa kuvattuja seksikuvia. Ismailova sai selville, että kameran olivat asentaneet turvallisuusministeriön agentit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti