Irakin sodan seuraukset

KU-VIIKKOLEHTI 26.4.2013

Vapunpäivänä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä kun Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush saapui lentäjänpuvussa lentotukialus Abraham Lincolnin kannelle ja ilmoitti tv-kameroiden välityksellä koko maailmalle, että sotatoimet Irakissa olivat päättyneet. Lentotukialuksen komentosillan poikki vedetyssä valtavassa lakanassa luki: Tehtävä suoritettu.

Valkoinen talo julkaisi verkkosivuillaan kuvat presidentti Bushista lentäjänpuvussa otsikolla: ”Presidentti Bush ilmoittaa taisteluoperaatioiden päättyneen Irakissa.”

Kuusi viikkoa kestäneiden Bagdadin ilmapommitusten ja Yhdysvaltojen maajoukkojen suurhyökkäyksen jälkeen Irakin presidentti Saddam Hussein oli tosiaan ajettu vallasta. Mutta taistelut eivät suinkaan loppuneet siihen, vaan kiihtyivät.

Irak ajautui yhä jatkuvaan sisällissotaan, jossa Yhdysvallat taisteli seitsemän vuoden ajan sille myötämielisen miehityshallinnon puolella sunnikapinallisten joukkoja vastaan.

Pommi-iskuista ja tienvarsipommeista tuli osa irakilaisten arkea. Sodassa kuoli lopulta yli 4 000 yhdysvaltalaissotilasta.

Elokuussa 2003, kolme kuukautta Bushin pitämän Tehtävä suoritettu -puheen jälkeen, Valkoinen talo retusoi puheesta kertovan verkkosivun otsikon uuteen muotoonsa: ”Presidentti Bush ilmoittaa suurempien taisteluoperaatioiden päättyneen Irakissa.”

Kun Yhdysvallat vuonna 2010 alkoi vetää joukkojaan pois Irakista, amerikkalaismedia teetti useita mielipidekyselyjä, joissa yhdysvaltalaisilta kysyttiin heidän näkemyksiään siitä, miten irakilaiset suhtautuivat Yhdysvaltojen joukkoihin ja Irakin miehitykseen.

Tv-yhtiö CBS:n kyselyn mukaan valtaosa amerikkalaisista uskoi, että irakilaiset olivat kiitollisia miehityksestä ja Irakin olot olivat nyt paremmat kuin ennen sotaa.

CNN:n kyselyssä 52 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että miehityksellä oli haitallisia seurauksia Yhdysvalloille, mutta vain 28 prosenttia uskoi, että miehityksellä olisi ollut kielteisiä vaikutuksia Irakissa.

Kun uutistoimisto AP vuonna 2007 kyseli yhdysvaltalaisten arvioita Irakin sodan kuolonuhrien määrästä, suurin osa vastaajista tiesi kaatuneiden amerikkalaissotilaiden lukumäärän varsin tarkkaan. Kuolleiden irakilaisten määrä arvioitiin sen sijaan rajusti alakanttiin. Keskimääräinen vastaus oli, että Irakin sodassa oli kuollut 9 000 irakilaista.

Vuoden 2006 puoliväliin mennessä Irakin sodassa oli kuitenkin kuollut väkivaltaisesti yli 600 000 irakilaista – ja runsaan vuoden aikana kuolonuhrien määrä tulisi vielä yli kaksinkertaistumaan.

Yhdysvaltalainen rauhanaktivisti David Swanson julkaisi viime kuussa Irakin sodan alkamisen kymmenvuotispäivän alla e-kirjan Yhdysvaltojen miehityksen vaikutuksista Irakissa. Kirja nimeltä Iraq War Among World’s Worst Events on ladattavissa verkosta maksutta.

Swanson käy kirjassaan aluksi läpi tutkimuksia ja arvioita Irakin sodan kuolonuhrien määrästä. Vuodelta 2006 peräisin ollut luku 600 000 perustui yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston yhdessä bagdadilaisen Al Mustansiriyan yliopiston tutkijoiden kanssa eri puolilla Irakia tekemään laajaan kyselytutkimukseen, jonka tulokset julkaistiin lääkärilehti Lancetissa.

Yliopistotutkijoiden arviota kuolonuhrien määrästä on sittemmin päivitetty suhteuttamalla vuoden 2006 luvut Iraq Body Count -verkkosivuston lukumääriin myöhempien vuosien kuolonuhreista. Iraq Body Count on sodan alusta asti dokumentoinut ja laskenut yhteen tiedotusvälineissä julkaistuja tietoja kuolleista.

Just Foreign Policy -järjestön julkaisema viimeinen arvio Irakin sodassa kuolleiden irakilaisten määrästä on nyt 1 455 590.

Kuolonuhrien lisäksi yli neljä miljoonaa irakilaista haavoittui ja osa vammautui loppuiäkseen.

Lähes viisi miljoonaa irakilaista joutui sodan vuoksi lähtemään kodeistaan, puolet heistä ulkomaille.

Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin perustui tietoiseen valheeseen: Irakilla väitettiin olevan kemiallisia ja biologisia joukkotuhoaseita, ja sen sanottiin uhkaavan maailmanrauhaa, mutta YK:n asetarkastajat eivät löytäneet merkkejä joukkotuhoaseista.

Yhdysvallat teki sen sijaan sodan aikana yli 33 000 ilmapommitusta Irakiin. Sodan alkuvuosina Irakiin pudotettiin yli 13 000 rypälepommia, jotka sisälsivät yli kaksi miljoonaa niin sanottua tytärammusta. Näistä huomattava osa jäi räjähtämättöminä maastoon surmaten vielä vuosia myöhemmin yli 80 000 siviiliä.

Ainakin Fallujan kaupungissa Yhdysvallat käytti valkoista fosforia sisältäviä palopommeja. Palavaa fosforia on erittäin vaikeaa sammuttaa, ja fosforipommien sirpaleet aiheuttavat ihmiselle syviä ja kivuliaita palovammoja. Tavanomaisia aseita koskeva kansainvälinen yleissopimus kieltää fosforiräjähteiden käytön.

Yhdysvallat käytti eri puolilla Irakia myös köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia sekä Mark 77 -pommeja, joilla on samanlaiset vaikutukset kuin napalmilla.

Pommitusten aiheuttamien korkeiden raskasmetallipitoisuuksien ja uraanijäämien vuoksi Fallujassa lähes joka toinen raskaus päättyy keskenmenoon ja elävänä syntyneistä lapsista yli puolet on epämuodostuneita. Vauvoilta puuttuu raajoja tai sisäelimiä. Jotkut syntyvät ilman silmiä tai ilman pääkalloa.

Koko Irakin kannalta pahin sodan seuraus oli David Swansonin mukaan kuitenkin maan modernin infrastruktuurin ja yhteiskunnan täydellinen tuhoaminen. Vesilaitokset, sairaalat, sillat ja sähkölaitokset pommitettiin hajalle. Yhdysvallat romutti Irakin yhteiskunnan lietsomalla etnistä vihaa ja väkivaltaisuuksia uskonnollisten ryhmien välille.

Irakissa oli ennen sotaa korkeatasoiset yliopistot. Nyt suurin osa oppilaitoksista on tuhottu pommituksissa tai ryöstelijät ovat vieneet niistä kaiken irtaimen. Ainakin 600 yliopisto-opettajaa on surmattu, ja tuhannet ovat paenneet ulkomaille.

Naisilla ja tytöillä on turvatonta tämän päivän Irakissa kiihkoislamilaisten kaartien ahdistellessa heitä kaduilla.

”Jos tuhoaa kokonaisen yhteiskunnan ja palkkaa uskonnollisia kiihkoilijoita hyökkäämään toisten uskonnollisten kiihkoilijoiden kimppuun, seurauksena on helvetti maan päällä”, David Swanson toteaa.