KANSAN UUTISET 17.6.2024
Marwan Barghouti vietti kesäkuun alussa 65-vuotissyntymäpäiväänsä yksin ahtaassa ja pimeässä eristyssellissä Megiddon vankilassa Israelissa parinkymmenen kilometrin päässä Nasaretin kaupungista.
Hän tuskin tiesi, että hänen vapauttamisestaan neuvoteltiin parhaillaan Egyptin ja Qatarin välityksellä osana Gazan rauhansuunnitelmaa.
Barghoutin toinen olkapää on ollut sijoiltaan maaliskuusta asti. Hän ei ole saanut hoitoa vammoihinsa eikä hänelle ole tehty kunnollista lääkärintarkastusta.
Alastomaksi riisuttua Barghoutia raahattiin käsiraudoista vankilakäytävän lattiaa pitkin vankilan osaan, jossa ei ole valvontakameroita. Siellä hänet hakattiin tajuttomaksi. Lukuisien pahoinpitelyjen seurauksena Barghouti ei myöskään näe toisella silmällään.
Sellissä ei ole patjaa, lakanoita eikä peseytymismahdollisuutta. Aiemmin toisessa vankilassa vartijat toivat sellin ulkopuolelle kaiuttimet, joista kailotettiin Israelin kansallishymniä 12 tuntia päivässä.
Barghoutin vankilaoloista ja terveystilanteesta raportoivat muun muassa The Guardian ja Aljazeera. Tiedot perustuvat Barghoutin israelilaisen asianajajan kuvauksiin vierailusta vankilassa kaksi kuukautta sitten.
Israelin kidutuksen vastaisen järjestön johtaja Tal Steiner pitää Marwan Barghoutin kohtelua selvänä kidutuksena.
Steinerin mukaan palestiinalaisten poliittisten vankien pahoinpitelystä ja seksuaalisesta nöyryyttämisestä on tullut Gazan sodan aikana pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Vankeja estetään nukkumasta, pidetään nälässä tai jätetään ilman heidän tarvitsemiaan lääkkeitä. Vartijat ovat myös ampuneet vankeja kumiluodeilla ja suihkuttaneet selleihin kyynelkaasua.
Viime lokakuun jälkeen ainakin kymmenen palestiinalaista on kuollut Israelin vankiloissa pahoinpitelyn tai lääkehoidon puutteen seurauksena.
YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n raportin mukaan Gazasta kotoisin olevia vankeja on pakotettu olemaan polvillaan silmät sidottuina 16 tuntia päivässä. Heitä on hakattu metallitangoilla, heidän päälleen on virtsattu, ja koiria on usutettu heidän kimppuunsa. Järjestön palestiinalaisia työntekijöitä on vesikidutettu.
Israelin vankiloissa on parhaillaan ainakin 9 500 palestiinalaista miehitetyltä Länsirannalta, useimmat ilman minkäänlaisia syytteitä tai oikeudenkäyntiä. Gazassa on pidätetty ainakin 5 000 palestiinalaista ja viety salaisiin pidätyskeskuksiin.
Marwan Barghouti on ollut 22 vuotta yhtäjaksoisesti vankilassa Israelissa. Hänet tuomittiin vuonna 2004 viiteen elinkautiseen vankeusrangaistukseen osallisuudesta Israelissa tehtyihin terrori-iskuihin, joissa kuoli viisi siviiliä.
Todisteet Barghoutin osallisuudesta terrori-iskuihin olivat hatarat. Hän kiisti syytteet eikä suostunut puolustautumaan oikeudenkäynnissä, jota hän piti laittomana.
Barghouti vangittiin ensimmäisen kerran 15-vuotiaana osallistumisesta Fatah-järjestön toimintaan. Palestiinan vapautusliike Fatah oli tuolloin kielletty Israelissa ja miehitetyillä alueilla. Vankilassa hän kävi lukion loppuun ja opetteli puhumaan sujuvasti hepreaa.
Myöhemmin hän opiskeli kansainvälistä politiikkaa ja oli aktiivinen opiskelijapolitiikassa, kunnes palestiinalaisten ensimmäisen kansannousun aikana Israelin viranomaiset karkottivat hänet seitsemäksi vuodeksi Jordaniaan.
Oslon rauhansopimuksen jälkeen Barghouti palasi perheineen kotiin. Hänet nimitettiin Fatah-puolueen pääsihteeriksi miehitetyllä Länsirannalla ja valittiin palestiinalaisalueiden parlamenttiin.
Rauhansopimuksen rauettua hän toimi vuonna 2000 alkaneen palestiinalaisten toisen kansannousun keskeisenä organisoijana. Israelin erikoisjoukot vangitsivat hänet vastaoperaatiossa Ramallahissa vuonna 2002.
Marwan Barghouti on palestiinalaisten keskuudessa ylivoimaisesti suosituin poliitikko ja vahvin ehdokas Palestiinan tulevaksi johtajaksi, kunhan Gazan sota aikanaan päättyy ja Länsirannan palestiinalaishallinnon itsevaltiaasta presidentistä Mahmud Abbasista aika jättää.
Palestiinan Nelson Mandelaksi kutsuttu Barghouti on valmis sopuun Israelin kanssa. Hän kannattaa Palestiinan tilanteen ratkaisuksi kahden valtion mallia, jossa Israel vetäytyy miehitetyiltä alueilta ja Israelin rinnalle luodaan Länsirannan ja Gazan muodostama itsenäinen Palestiinan valtio.
Egyptin ja Qatarin välittämissä neuvotteluissa on esitetty tulitaukoa Gazaan ja Hamasin hallussa edelleen olevien kymmenien israelilaisten panttivankien ja Israelin vankiloissa olevien palestiinalaisten samanaikaista vapauttamista. Viime marraskuussa Hamas vapautti yli sata panttivankia vastineeksi 240 palestiinalaisvangin vapaudesta.
Hamasin ehtona viimeisten panttivankien vapauttamiselle on ollut pysyvä tulitauko ja Israelin joukkojen vetäytyminen Gazasta, avustuskuljetusten pääsy Gazaan sekä tuhansien palestiinalaisten vapauttaminen Israelin vankiloista.
Hamas ilmoitti jo helmikuussa, että kilpailevaa Fatah-puoluetta edustava Marwan Barghouti oli ensimmäinen henkilö mahdollisessa vanginvaihdossa vapautettavien palestiinalaisvankien listalla.
Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin kesäkuun alussa esittämässä rauhansuunnitelmassa puhutaan kuuden viikon tulitauosta, Israelin joukkojen asteittaisesta vetäytymisestä Gazasta sekä palestiinalaisvankien vapauttamisesta Israelin vankiloista vastineeksi sille, että Hamas vapauttaa viimeiset israelilaiset panttivangit.
maanantai 17. kesäkuuta 2024
maanantai 13. toukokuuta 2024
Uzbekistanin kevät meni jo
KANSAN UUTISET 13.5.2024
Uzbekistanin pääkaupungissa Taškentissa kevät on vaihtunut kesäksi. Pyöräteillä nuoret kaahaavat sähköpotkulaudoilla, ja terasseilla siemaillaan karamellimacchiatoa ja paikallisia pienpanimo-oluita.
Taškentista pääsee luotijunalla kahdessa tunnissa muinaisen silkkitien keskukseen Samarkandiin. Junaliput kannattaa varata verkosta hyvissä ajoin, sillä Samarkandista on tullut suosittu turistikohde, jossa matkailijat eri puolilta maailmaa ottavat itsestään selfieitä mosaiikein koristeltujen moskeijoiden ja vastarestauroitujen keskiaikaisten koraanikoulujen edessä.
Vielä muutama vuosi sitten Uzbekistan oli eristäytynyt ja korruptoitunut diktatuuri, jossa ihmisiä pantiin pakkotyöhön puuvillapelloille ja ulkomaiset firmat joutuivat maksamaan miljoonalahjuksia saadakseen toimiluvan.
Jotkut saattavat vielä muistaa takavuosien lahjusskandaalin, jossa TeliaSonera siirsi 300 miljoonan euron edestä rahaa Gibraltarissa rekisteröidylle postilaatikkofirmalle voitelumaksuna operaattorilisensseistä Uzbekistanissa. Rahat päätyivät presidentti Islam Karimovin tyttären Gulnara Karimovan sveitsiläisille pankkitileille.
Gulnara Karimova istuu nyt vankilassa Uzbekistanissa ja hänen omaisuudestaan käydään oikeustaistelua sveitsiläisessä tuomioistuimessa.
Islam Karimov kuoli vuonna 2016 ja uudeksi presidentiksi nimitettiin Shavkat Mirzijojev. Kansainvälisessä mediassa puhuttiin Uzbekistanin keväästä. Mirzijojev oli ollut Karimovin pääministerinä 13 vuoden ajan, mutta nyt hän lupasi rakentaa Uzbekistanista kansanvaltaan perustuvan oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Lakeja uudistettiin, markkinoita avattiin ja ulkomailta saatiin investointeja. Pakkotyö puuvillapelloilla kiellettiin.
36 miljoonan asukkaan Uzbekistan otti paikkansa Keski-Aasian uutena nousevana suurvaltana. Mirzijojev korosti kaupankäynnin ja talousyhteistyön tärkeyttä Kiinan, Venäjän ja Keski-Aasian maiden perustamassa Shanghain yhteistyöjärjestössä.
Uzbekistan on maailman suurimpia uraanin ja kullan tuottajia, maailman toiseksi suurin porkkanoiden ja aprikoosien tuottaja, kuudenneksi suurin puuvillan tuottaja ja kahdeksanneksi suurin vesimelonien tuottaja. Maaperästä porataan öljyä ja maakaasua.
Katukuvasta huomaa myös sen, että melkein jokainen auto on merkiltään Chevrolet. Autot valmistetaan Uzbekistanissa entisellä General Motorsin tehtaalla.
Osana presidentti Mirzijojevin peräänkuuluttamaa talousyhteistyötä Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom suunnittelee Uzbekistaniin parhaillaan uutta ydinvoimalaa.
Uzbekistanilla on aina ollut läheinen suhde Venäjään. Uzbekistanissa lähes kaikki osaavat venäjää, ja miljoonat uzbekistanilaiset työskentelevät siirtotyöläisinä Venäjällä.
Taškent oli aikoinaan Neuvostoliiton neljänneksi suurin kaupunki. Tälläkin hetkellä noin kymmenen prosenttia kaupungin asukkaista on äidinkielenään venäjää puhuvia etnisesti venäläisiä Uzbekistanin kansalaisia. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Uzbekistaniin on tullut ainakin kymmeniä tuhansia venäläisiä lisää, monet heistä korkeasti koulutettuja nuoria miehiä, jotka eivät halunneet joutua rintamalle.
Uzbekistanin suhdetta Venäjään on kutsuttu pragmaattiseksi. Uzbekistan vaati pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen vihollisuuksien lopettamista Ukrainassa. Uzbekistan ei tunnusta Donetskin ja Luhanskin alueiden itsenäisyyttä eikä niiden liittämistä Venäjään.
Viranomaisten mukaan Uzbekistan noudattaa Venäjälle asetettuja pakotteita. Uzbekistanissa ei esimerkiksi pysty enää käyttämään venäläisiä pankkikortteja. Samalla kuitenkin lukuisat paikalliset yritykset ovat toimittaneet Venäjälle elektroniikkaa ja kodinkoneita, joiden mikrosiruja tai muita komponentteja voi päätyä Venäjän sotateollisuudelle.
Venäjälle tuodaan Uzbekistanin kautta myös länsimaisia muotivaatteita, hajuvesiä ja kosmetiikkaa, joita pakotteiden vuoksi ei ole saatavilla Venäjällä.
Shavkat Mirzijojev on ollut Uzbekistanin presidenttinä kohta kuusi vuotta. Talous on kasvanut viiden prosentin vuosivauhtia, ja maahan on rakennettu kauppakeskuksia, teknologiakeskuksia, luksushotelleja ja erilaisia keinotekoisia teemapuistoja.
Lupaukset demokratiasta ovat olleet toistaiseksi tyhjää puhetta. Hallitus kontrolloi yhä tiedotusvälineitä eikä salli minkäänlaista arvostelua. Puoluepoliittista oppositiota ei ole olemassa.
Puuvillantuotannon yhä jatkuvista epäkohdista raportoivia järjestöjä vainotaan, ja korruptiotapauksia paljastaneita bloggaajia on tuomittu tekaistuilla syytteillä pitkiin vankeusrangaistuksiin.
Toukokuun alussa julkaistussa vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä Uzbekistan putosi kaikista maailman maista sijalle 148.
Mirzijojev on myös pönkittänyt valtaansa eri tavoin. Viime kesänä presidentin toimikausi pidennettiin seitsemään vuoteen ja uudelle kaudelle valitulle Mirzijojeville sallittiin vielä kaksi presidenttikautta. Parhaassa tapauksessa hän voi jatkaa vallassa vuoteen 2037 asti.
Mirzijojev nimitti viime kesänä tyttärensä pääneuvonantajakseen. Vävy oli jo ennestään presidentinkanslian päällikkö. Vävypojan isä työskentelee valtion turvallisuuspalvelun johtajana.
Presidentin vävy on Uzbekistanin rikkaimpia liikemiehiä ja laajasti verkostoitunut myös ulkomailla. Ystäväpiiriin kuuluvat muun muassa Dubain kruununprinssi Hamdan ja Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov.
Uzbekistanin pääkaupungissa Taškentissa kevät on vaihtunut kesäksi. Pyöräteillä nuoret kaahaavat sähköpotkulaudoilla, ja terasseilla siemaillaan karamellimacchiatoa ja paikallisia pienpanimo-oluita.
Taškentista pääsee luotijunalla kahdessa tunnissa muinaisen silkkitien keskukseen Samarkandiin. Junaliput kannattaa varata verkosta hyvissä ajoin, sillä Samarkandista on tullut suosittu turistikohde, jossa matkailijat eri puolilta maailmaa ottavat itsestään selfieitä mosaiikein koristeltujen moskeijoiden ja vastarestauroitujen keskiaikaisten koraanikoulujen edessä.
Vielä muutama vuosi sitten Uzbekistan oli eristäytynyt ja korruptoitunut diktatuuri, jossa ihmisiä pantiin pakkotyöhön puuvillapelloille ja ulkomaiset firmat joutuivat maksamaan miljoonalahjuksia saadakseen toimiluvan.
Jotkut saattavat vielä muistaa takavuosien lahjusskandaalin, jossa TeliaSonera siirsi 300 miljoonan euron edestä rahaa Gibraltarissa rekisteröidylle postilaatikkofirmalle voitelumaksuna operaattorilisensseistä Uzbekistanissa. Rahat päätyivät presidentti Islam Karimovin tyttären Gulnara Karimovan sveitsiläisille pankkitileille.
Gulnara Karimova istuu nyt vankilassa Uzbekistanissa ja hänen omaisuudestaan käydään oikeustaistelua sveitsiläisessä tuomioistuimessa.
Islam Karimov kuoli vuonna 2016 ja uudeksi presidentiksi nimitettiin Shavkat Mirzijojev. Kansainvälisessä mediassa puhuttiin Uzbekistanin keväästä. Mirzijojev oli ollut Karimovin pääministerinä 13 vuoden ajan, mutta nyt hän lupasi rakentaa Uzbekistanista kansanvaltaan perustuvan oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Lakeja uudistettiin, markkinoita avattiin ja ulkomailta saatiin investointeja. Pakkotyö puuvillapelloilla kiellettiin.
36 miljoonan asukkaan Uzbekistan otti paikkansa Keski-Aasian uutena nousevana suurvaltana. Mirzijojev korosti kaupankäynnin ja talousyhteistyön tärkeyttä Kiinan, Venäjän ja Keski-Aasian maiden perustamassa Shanghain yhteistyöjärjestössä.
Uzbekistan on maailman suurimpia uraanin ja kullan tuottajia, maailman toiseksi suurin porkkanoiden ja aprikoosien tuottaja, kuudenneksi suurin puuvillan tuottaja ja kahdeksanneksi suurin vesimelonien tuottaja. Maaperästä porataan öljyä ja maakaasua.
Katukuvasta huomaa myös sen, että melkein jokainen auto on merkiltään Chevrolet. Autot valmistetaan Uzbekistanissa entisellä General Motorsin tehtaalla.
Osana presidentti Mirzijojevin peräänkuuluttamaa talousyhteistyötä Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom suunnittelee Uzbekistaniin parhaillaan uutta ydinvoimalaa.
Uzbekistanilla on aina ollut läheinen suhde Venäjään. Uzbekistanissa lähes kaikki osaavat venäjää, ja miljoonat uzbekistanilaiset työskentelevät siirtotyöläisinä Venäjällä.
Taškent oli aikoinaan Neuvostoliiton neljänneksi suurin kaupunki. Tälläkin hetkellä noin kymmenen prosenttia kaupungin asukkaista on äidinkielenään venäjää puhuvia etnisesti venäläisiä Uzbekistanin kansalaisia. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Uzbekistaniin on tullut ainakin kymmeniä tuhansia venäläisiä lisää, monet heistä korkeasti koulutettuja nuoria miehiä, jotka eivät halunneet joutua rintamalle.
Uzbekistanin suhdetta Venäjään on kutsuttu pragmaattiseksi. Uzbekistan vaati pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen vihollisuuksien lopettamista Ukrainassa. Uzbekistan ei tunnusta Donetskin ja Luhanskin alueiden itsenäisyyttä eikä niiden liittämistä Venäjään.
Viranomaisten mukaan Uzbekistan noudattaa Venäjälle asetettuja pakotteita. Uzbekistanissa ei esimerkiksi pysty enää käyttämään venäläisiä pankkikortteja. Samalla kuitenkin lukuisat paikalliset yritykset ovat toimittaneet Venäjälle elektroniikkaa ja kodinkoneita, joiden mikrosiruja tai muita komponentteja voi päätyä Venäjän sotateollisuudelle.
Venäjälle tuodaan Uzbekistanin kautta myös länsimaisia muotivaatteita, hajuvesiä ja kosmetiikkaa, joita pakotteiden vuoksi ei ole saatavilla Venäjällä.
Shavkat Mirzijojev on ollut Uzbekistanin presidenttinä kohta kuusi vuotta. Talous on kasvanut viiden prosentin vuosivauhtia, ja maahan on rakennettu kauppakeskuksia, teknologiakeskuksia, luksushotelleja ja erilaisia keinotekoisia teemapuistoja.
Lupaukset demokratiasta ovat olleet toistaiseksi tyhjää puhetta. Hallitus kontrolloi yhä tiedotusvälineitä eikä salli minkäänlaista arvostelua. Puoluepoliittista oppositiota ei ole olemassa.
Puuvillantuotannon yhä jatkuvista epäkohdista raportoivia järjestöjä vainotaan, ja korruptiotapauksia paljastaneita bloggaajia on tuomittu tekaistuilla syytteillä pitkiin vankeusrangaistuksiin.
Toukokuun alussa julkaistussa vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä Uzbekistan putosi kaikista maailman maista sijalle 148.
Mirzijojev on myös pönkittänyt valtaansa eri tavoin. Viime kesänä presidentin toimikausi pidennettiin seitsemään vuoteen ja uudelle kaudelle valitulle Mirzijojeville sallittiin vielä kaksi presidenttikautta. Parhaassa tapauksessa hän voi jatkaa vallassa vuoteen 2037 asti.
Mirzijojev nimitti viime kesänä tyttärensä pääneuvonantajakseen. Vävy oli jo ennestään presidentinkanslian päällikkö. Vävypojan isä työskentelee valtion turvallisuuspalvelun johtajana.
Presidentin vävy on Uzbekistanin rikkaimpia liikemiehiä ja laajasti verkostoitunut myös ulkomailla. Ystäväpiiriin kuuluvat muun muassa Dubain kruununprinssi Hamdan ja Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)