perjantai 29. kesäkuuta 2012

Islamistipresidentti vailla valtaa

KU-VIIKKOLEHTI 29.6.2012

Egyptin presidentinvaalien vaalivalvojaiset olivat hiukan toisenlaiset kuin mihin meillä on totuttu. Ei ollut television vaalistudiota asiantuntijoineen eikä ääntenlaskennan etenemisen myötä ruutuun ponnahtavia pylväsgraafeja, vaan pönäkkä lehdistötilaisuus, jossa vaalikomission puheenjohtaja luki tunnin verran raporttia eri vaalipiireissä tehtyjen valitusten käsittelystä ja valitusten vuoksi hylättyjen äänien määrästä.

Tämä tapahtui viime sunnuntaina, kun oli kulunut viikko presidentinvaalien toisen kierroksen äänestyksestä.

Viimein päästiin lopullisiin äänimääriin. Kun selvisi, että Muslimiveljeskunnan ehdokas Mohammed Mursi oli saanut enemmän ääniä kuin entinen pääministeri Ahmed Shafik, Al Jazeeran suora lähetys siirtyi näyttämään kuvaa Kairon Tahrir-aukiolta, jossa Egyptin liput hulmusivat ja kymmenet tuhannet muslimiveljien kannattajat huusivat: ”Jumala on suurin!”

Vielä kaksi vuotta sitten harva olisi uskonut, että vainotun Muslimiveljeskunnan ehdokas olisi voitu valita maan presidentiksi. Useat veljeskunnan johtajista istuivat vankilassa, ja presidentti Hosni Mubarak yritti juonia liikemiespojastaan Gamal Mubarakista seuraajaansa.

Mutta Egyptin viimevuotisen kansannousun jälkeen tulos oli pettymys monille demokratialiikkeen aktiiveille. Ei pelkästään sen vuoksi, että islamistisen Muslimiveljeskunnan ehdokas voitti, vaan koska uudella presidentillä ei ole juuri lainkaan todellista valtaa.

Mubarakin eroamisesta lähtien Egyptissä vallassa ollut sotilashallitus, Asevoimien korkein neuvosto, julkaisi viime viikolla asetuksen, jonka myötä kenraalit päättävät jatkossakin maan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Kenraalit laativat myös lait, päättävät maan budjetista ja määräävät, ketkä nimetään laatimaan maalle uutta perustuslakia.

”Egyptillä on nyt presidentti, joka ei hallitse armeijaa, ei voi vaikuttaa puolustusbudjettiin, ei pysty vaikuttamaan lakien säätämiseen tai uuden perustuslain laatimiseen, eikä maassa ole parlamenttia. Mitä valtaa hänellä siis on?” kysyttiin lukijakommentissa Britannian yleisradion BBC:n verkkosivustolla.

Egyptin korkein perustuslakituomioistuin hajotti kaksi viikkoa sitten maan parlamentin. Vuodenvaihteessa pidetyissä parlamenttivaaleissa sovellettiin vaalilakia, joka oli tuomioistuimen päätöksen mukaan perustuslain vastainen. Muslimiveljeskunnan Vapaus- ja oikeuspuolueella ja äärikonservatiivisten salafistien Valon puolueella oli parlamentissa selvä enemmistö.

Kun vielä parlamenttikin on hajotettu, voidaan hyvällä syyllä kysyä, mitä Egyptin arabikeväästä on jäänyt käteen.

Uudella presidentillä tulee kuitenkin olemaan jonkin verran valtaa sisäpolitiikassa. Lähipäivinä Mursin on määrä nimittää maalle pääministeri ja varapresidentti, joiden uskotaan tulevan Muslimiveljeskunnan ulkopuolelta. Muslimiveljien arvellaan haluavan hälventää monien ihmisten pelkoa siitä, että se pyrkisi tekemään Egyptistä uskontoon perustuvan islamilaisen tasavallan.

Uuden hallituksen suurimmat haasteet liittyvät turvallisuuteen ja talouteen. Rikollisuus on kasvanut selvästi sitten kansannousun, etenkin autovarkaudet ja aseelliset ryöstöt. Rikollisuuden pysäyttämiseksi muslimiveljien täytyisi nyt tehdä yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa, jotka vielä jokin aika sitten keskittyivät uskonnollisten liikkeiden vainoamiseen, pidätyksiin ja kidutukseen.

Yksityistämisen aiheuttama työttömyys ja työolojen kurjistuminen olivat keskeisiä syitä kansannousuun. Monet odottavat nyt talouden ripeää kohentumista. Yli 40 prosenttia egyptiläisistä elää köyhyysrajan alapuolella, etenkin maaseudulla ja kaupunkien slummilähiöissä.

Muslimiveljien kannattajat taas uskovat, että presidentti tulee ratkaisemaan Palestiinan tilanteen ja vaatimaan Israelilta myönnytyksiä. Veljeskunta arvosteli Mubarakin hallintoa jatkuvasti siitä, että se toimi Yhdysvaltojen käskyläisenä.

Niin pitkään kun presidentin valta on rajattu, Mursin tulevalla hallituksella ei kuitenkaan ole keinoja vaikuttaa Palestiinan tilanteeseen. Kun muslimiveljien tiedottajalta kysyttiin, suostuuko presidentti Mursi kättelemään Israelin johtajia, tiedottaja vastasi, että hallitus todennäköisesti nimittää ulkoministerin veljeskunnan ulkopuolelta.

Mubarakin hallinnon vihatuimpia asioita olivat poikkeuslait, jotka antoivat turvallisuuspoliisille valtuudet pidättää ihmisiä ja tuomita heidät erityisissä poliisituomioistuimissa. Toukokuun lopulla Egyptin sotilasneuvosto päätti lopulta jättää uusimatta 31 vuotta voimassa olleen poikkeustilan.

Kaksi viikkoa myöhemmin sotilasneuvosto kuitenkin laati uuden asetuksen, jonka mukaan sotilaspoliisi voisi jatkossakin pidättää ihmisiä ja tuomita heidät sotilastuomioistuimessa. Asetus olisi väliaikainen ja voimassa siihen asti kunnes maassa hyväksytään uusi perustuslaki.

Alkuviikosta hallinto-oikeus kuitenkin kumosi sotilaiden uudet pidätysvaltuudet.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan lähes 200 egyptiläistä on edelleen pidätettynä poikkeuslakien nojalla. Mubarakin vallan aikana pidätettyjä oli parhaimmillaan yli kymmenen tuhatta.

Mubarakin kauden ihmisoikeusloukkausten kokonaisvaltainen selvittäminen jäänee vielä haaveeksi, mutta alkuun päästiin, kun kairolainen tuomioistuin tuomitsi Mubarakin ja entisen sisäministerin Habib al-Adlyn kesäkuun alussa elinkautiseen vankeuteen antamastaan käskystä tulittaa Kairon Tahrir-aukion väkijoukkoja ja muista kansannousun aikaisista väkivaltaisuuksista.

Valtion turvallisuuspalvelun entinen johtaja, neljä muuta entistä sisäministeriön johtajaa ja Kairon entinen turvallisuuspäällikkö päästettiin kuitenkin vapaiksi.

Kansannousun aikana turvallisuuspoliisi surmasi kaikkiaan 850 mielenosoittajaa.

Mubarakin pojat Gamal ja Alaa vapautettiin korruptiosyytteistä, mutta uutta oikeudenkäyntiä odotetaan, jossa heitä syytetään pörssikeinottelusta.

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Egyptiläisten vaikea valinta

KU-VIIKKOLEHTI 15.6.2012

Kairon Tahrir-aukion laidalla on lehtikoju, jonka vieressä käydään joka päivä kiivasta keskustelua päivän politiikasta. Tulevana viikonloppuna egyptiläiset valitsevat maalle uuden presidentin, mutta viime vuoden kansannousussa presidentti Hosni Mubarakin eroamista ja vapaita vaaleja vaatineet nuoret ovat pettyneitä.

”Nyt meidän täytyy valita kansannousun kiihkeimmän vastustajan ja Muslimiveljeskunnan ehdokkaan välillä, joka ei lainkaan edusta meidän nuorten ajatuksia ja arvoja”, sanoo opiskelija Islam Abdul Rahman.

”Minä aion boikotoida vaaleja. Ei ole mitään järkeä valita veljeskunnan ja käärmeen välillä”, toteaa toinen kairolaismies Britannian yleisradion BBC:n toimittajalle.

Egyptiläisäänestäjillä on presidentinvaalien toisella kierroksella kaksi ehdokasta, joista valita: vaikutusvaltaisen Muslimiveljeskunnan ehdokas Mohammed Mursi sekä Mubarakin kauden viimeinen pääministeri Ahmed Shafik. Molemmat saivat toukokuussa vaalien ensimmäisellä kierroksella vajaan neljäsosan annetuista äänistä.

Äänestysprosentti oli alhainen. Vain 43 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui äänestämään Egyptin ensimmäisissä vapaissa presidentinvaaleissa.

Muslimiveljeskunnan ehdokas Mohammed Mursi on presidentinvaalien selvä ennakkosuosikki. 60-vuotias Mursi on muslimiveljien perustaman Vapaus- ja oikeuspuolueen puheenjohtaja ja siviiliammatiltaan insinööritieteiden professori.

Nallekarhumaisen oloinen, harmaapartainen Mursi edustaa Muslimiveljeskunnan maltillisia islamisteja. Uskonnolliset asiat ovatkin jääneet vaalikampanjan aikana taka-alalle. Mursin tärkeimpiä vaalilupauksia on kohentaa taloutta, vähentää turvallisuuspalvelun ylivaltaa ja hoitaa jätehuolto kuntoon. Ulkopolitiikassa Mursi on luvannut ottaa Palestiinan tulevaisuuden ensimmäisenä asialistalle.

Mursin etuna on Muslimiveljeskunnan tehokas organisaatio, jolla on paikallisosastonsa Egyptin miltei kaikissa kylissä ja kaupunginosissa. Mubarakin vallan aikana Muslimiveljeskunta oli eräänlainen epävirallinen oppositioliike, jonka johtajia vainottiin ja suljettiin vankilaan. Välillä liike sai toimia varsin vapaasti, kunhan muslimiveljet eivät liikaa sotkeutuneet politiikkaan.

Vuodenvaihteessa pidetyissä ensimmäisissä kansannousun jälkeisissä parlamenttivaaleissa Muslimiveljeskunnan Vapaus- ja oikeuspuolue sai 47 prosenttia parlamentin paikoista. Kun lisäksi äärikonservatiivisten salafistien Valon puolue sai 25 prosenttia paikoista, uskonnollisilla puolueilla on parlamentissa selvä enemmistö.

Mursin vastaehdokas, 70-vuotias Ahmed Shafik on entinen ilmavoimien komentaja ja ilmailuministeri, jonka presidentti Mubarak nimitti pääministeriksi Egyptin viime vuoden kansannousun käynnistymisen jälkeen. Shafik on luvannut egyptiläisille ennen muuta turvallisuutta ja vakautta sekä asteittaista siirtymistä demokratiaan.

Shafik on toistanut kampanjan aikana sitä, että armeijan vallan vähentämiseen tarvitaan presidentti, jolla on kokemusta asevoimista. Mubarakin eroamisesta lähtien Egyptissä on ollut vallassa sotilashallitus, Asevoimien korkein neuvosto.

Armeijan ohella Shafikin kampanjaa tukevat myös maan suurliikemiehet, jotka hyötyivät Mubarakin kauden uusliberaalista talouspolitiikasta.

Kummankaan presidenttiehdokkaan ei pitänyt oikeastaan olla mukana koko kisassa. Mohammed Mursi asettui ehdokkaaksi vasta sen jälkeen kun vaalikomissio hylkäsi muslimiveljien toiseksi korkeimman johtajan Khairat El-Shaterin ehdokkuuden. El-Shater istui vuosien ajan vankilassa Mubarakin vallan aikana, ja vaalilaki kieltää vankeustuomion saaneen henkilön presidenttiehdokkuuden.

Uuden parlamentin huhtikuussa hyväksymän vaalilainmuutoksen mukaan presidenttiehdokkaaksi eivät kelpaa myöskään Mubarakin vallan aikana ministerinä tai muissa korkeissa viroissa olleet henkilöt. Tämän nojalla vaalikomissio hylkäsi aluksi myös Ahmed Shafikin ehdokkuuden. Shafik kuitenkin valitti päätöksestä sillä perusteella, että Asevoimien korkein neuvosto ei ollut vielä vahvistanut uutta lainmuutosta, ja valitus hyväksyttiin.

Vielä torstaina Egyptin korkein perustuslakituomioistuin tosin käsitteli parlamentin tekemän vaalilainmuutoksen laillisuutta. Mikäli tuomioistuin pitäisi lakimuutoksen voimassa, Ahmed Shafikin ehdokkuus voitaisiin vielä kieltää. Tätä sotilashallitus tuskin sulattaisi ilman vastatoimia.

Shafikin ehdokkuudesta tehtiin myös toinen valitus. Presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi jäänyt vasemmistolaisen Arvo-puolueen ehdokas Hamdin Sabahi pyysi yleistä syyttäjää tutkimaan väitteitä, joiden mukaan sisäministeriö olisi jakanut sotilaille 900 000 tekaistua henkilökorttia, jotta nämä voisivat käydä äänestämässä Shafikia useamman kerran.

Presidentinvaalin virallisten tulosten mukaan Sabahi hävisi Shafikille vaalin ensimmäisellä kierroksella vajaalla 700 000 äänellä.

Muslimiveljien Vapaus- ja oikeuspuolueen kannatus on mielipidekyselyjen mukaan laskenut sitten parlamenttivaalien, mutta silti useimmat Egyptin politiikan tuntijat uskovat veljeskunnan ehdokkaan voittavan presidentinvaalit selvästi – ainakin jos vaalit ovat rehelliset.

Poliittinen valta ja politiikkaan kuuluvat kompromissit kuitenkin nakertavat Muslimiveljeskuntaa sisältäpäin. Äänestäjät odottavat muslimiveljiltä konkreettisia parannuksia elämään: työpaikkoja, parempaa elintasoa ja korruption poistamista. Maaseudulla taas monet ovat äänestäneet muslimiveljiä islamilaiseen sharia-lakiin siirtymisen toivossa.

Yksi veljeskuntaa jakavista kysymyksistä koskee ylintä valtaa, sitä kuuluuko valta kansalle vai jumalalle.

”Kun nuoret muslimiveljeskunnan jäsenet ja liikkeen avoimempi siipi tunnustautuvat kansanvallan kannattajiksi, vanha sukupolvi pitää yhä kiinni jumalallisesta ylivallasta”, kirjoittaa egyptiläinen politiikantutkija Alaa al-Din Arafat ranskalaisessa Le Monde diplomatique -lehdessä.

Päivitys 15.6.2012: Torstaina 14.6. jutun kirjoittamisen jälkeen Egyptin korkein perustuslakituomioistuin totesi laittomaksi parlamentin vaalilainmuutoksen, jonka nojalla Ahmed Shafikin osallistuminen presidentinvaaleihin olisi voitu kieltää. Samalla tuomioistuin päätti myös, että vuodenvaihteessa pidetyt parlamenttivaalit olivat perustuslain vastaiset ja koko parlamentti tulee hajottaa.

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Uusnatsien ja mafian kotikisat

KU-VIIKKOLEHTI 1.6.2012

Kansainvälisen median katseet ovat kohdistuneet Puolaan ja Ukrainaan, jotka yhdessä isännöivät viikon päästä käynnistyviä jalkapallon EM-kisoja. Eurooppalaisen jalkapallojuhlan puitteet herättävät kuitenkin huolta.

EU:n komission jäsenet ja useiden Länsi-Euroopan maiden johtajat ovat jo ilmoittaneet boikotoivansa kisoja ja etenkin Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa pelattavaa loppuottelua Ukrainan entisen pääministerin Julia Timoshenkon vangitsemisen vuoksi.

Timoshenko tuomittiin viime syksynä seitsemäksi vuodeksi vankilaan valtaoikeuksien väärinkäytöstä maan kaasuyhtiön solmittua taloudellisesti kannattamattoman kaasusopimuksen Venäjän kanssa. Ukrainan vuoden 2004 oranssin vallankumouksen keulahahmoihin kuulunut Timoshenko oli alkukuusta 20 päivää syömälakossa, minkä jälkeen hänet siirrettiin vankilasta sairaalahoitoon.

Kutsuvieraiden poissaolo Kiovan olympiastadionin vip-aitiosta on varmasti noloa Ukrainan presidentille Viktor Janukovitshille, mutta muuten valtionpäämiesten boikotti ei juuri vaikuta kisajärjestelyihin. Suurempi huolenaihe on sen sijaan kisavieraiden turvallisuus.

Britannian yleisradio BBC esitti maanantaina dokumenttiohjelman Puolan ja Ukrainan rasistisista ja väkivaltaisista jalkapallofaneista. Ohjelmassa haastateltu Englannin maajoukkueen entinen keskuspuolustaja Sol Campbell neuvoi englantilaisfaneja pysymään kotona ja katsomaan otteluita tv:stä etenkin mustaihoisiin tai aasialaistaustaisiin faneihin kohdistuvien väkivaltaisuuksien uhan vuoksi.

BBC:n Panorama-ohjelman kuvausryhmä vietti kuukauden Puolan ja Ukrainan jalkapallokatsomoissa dokumentoiden fanien käyttäytymistä liigapeleissä ja stadionien ulkopuolella.

Ukrainalaisen Metalist Harkovan pelissä tuhannet kotijoukkueen fanit tekivät natsitervehdyksiä ja huusivat: ”Sieg Heil!” Kannattajat totesivat BBC:n toimittajalle, että Hitler vihasi juutalaisia ja mustaihoisia ja sen vuoksi myös fanit haluavat kannustaa joukkuettaan natsitervehdyksin.

Sekä Ukrainassa että Puolassa useissa otteluissa yleisö matki apinoiden ääntelyä, kun mustaihoiset pelaajat koskivat palloon.

Metalist Harkovan pelissä kannattajat hyökkäsivät joukolla katsomossa olleiden intialaisten opiskelijoiden kimppuun eivätkä järjestysmiehet tehneet juuri mitään pahoinpitelyjen estämiseksi.

Juutalaisvastaisuus oli pahinta puolalaisjoukkueiden Legia Varsovan ja Wisla Krakovan peleissä. Krakovan paikalliskamppailuissa Wislan kannattajat ovat aiemmin kehottaneet kilpailevan Cracovian joukkueen pelaajia menemään takaisin kaasukammioihin. Cracovian perustivat juutalaiset vuonna 1906. Puolan natsimiehityksen aikana yli kolme miljoonaa Puolan juutalaista surmattiin keskitysleireillä.

Legia Varsovan puheenjohtajan mukaan joukkueen kannattajista noin viidesosa on uusnatseja. Viime syksyn Eurooppa-liigan ottelussa israelilaista Hapoel Tel Avivia vastaan Legian kannattajat levittivät fanikatsomoon suuren vihreän lakanan, jossa luki arabian kieltä muistuttavin koukeroisin kirjaimin Jihad Legia. Tempauksen vuoksi joukkue sai Euroopan jalkapalloliitolta Uefalta 10 000 euron sakot.

Vuonna 2007 Legia Varsova suljettiin kaikista kansainvälisistä peleistä Euroopassa fanien väkivaltaisuuksien vuoksi.

Englannin joukkue pelaa EM-kisoissa samassa alkulohkossa isäntämaa Ukrainan kanssa ja kohtaa Ukrainan joukkueen Donetskissa 19. kesäkuuta. Paikallisen suurseuran Shahtar Donetskin kannattajat ovat kuuluja natsisympatioistaan ja kehuvat olevansa valmiita väkivaltaisuuksiin englantilaisfaneja vastaan.

Ison-Britannian ulkoministeriö toteaa Ukrainaa koskevassa matkustustiedotteessaan, että rasististen hyökkäysten takia aasialaista tai afrokaribialaista syntyperää olevien tai uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden tulee olla erityisen varovaisia.

Englannin joukkueen mustaihoiset pelaajat Theo Walcott ja Alex Oxlade-Chamberlain ovat jo ilmoittaneet, että rasististen hyökkäysten uhan vuoksi heidän perheenjäsenensä eivät matkusta paikan päälle katsomaan pelejä.

Uefa puolustaa päätöstä järjestää EM-kisat Puolassa ja Ukrainassa sillä, että kisat antavat isäntämaille mahdollisuuden puuttua rasismin kaltaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kisojen molemmissa isäntämaissa kisapaikkojen järjestysmiehiä on kurssitettu, jotta rasismi saataisiin kitkettyä pois katsomoista.

Puolan pääministeri Donald Tusk vakuutti keskiviikkona, että yksikään Puolaan saapuva kisaturisti ei tule olemaan vaarassa rotunsa takia. Ukrainan ulkoministeriön tiedotusjohtajan mukaan EU:n jäsenmaat ovat paljon rasistisempia kuin Ukraina.

Oma ongelmansa molemmissa EM-kisojen isäntämaissa ovat jalkapalloseurojen ja kansallisten jalkapalloliittojen kytkennät järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Puolassa toistasataa pelaajaa ja seurojen toimihenkilöä pidätettiin vuonna 2008 sopupeleistä. Maan edellinen urheiluministeri joutui eroamaan tehtävästään otettuaan kasinoyrittäjiltä vastaan lahjuksia. Uhkapeliluolia pyöritti Pruszkowin mafia, Puolan suurin rikollisjärjestö, jonka uskotaan rahoittaneen myös vallassa olevan oikeistolaisen Kansalaisfoorumi-puolueen ja pääministeri Tuskin vaalikampanjoita.

Ukrainassa mafiajoukot ovat hyökänneet hotelleihin ja vaatineet hotellihuoneiden hintojen kolminkertaistamista ennen EM-kisoja. Suuri osa kisojen rakennusurakoista annettiin Donetskin klaaniksi kutsutulle hiili- ja teräsoligarkkien ryhmälle.

Maan itäosissa sijaitseva Donetsk on presidentti Janukovitshin kannatusaluetta. Kaupungin jalkapalloylpeyden Shahtar Donetskin omistaa Rinat Ahmetov, maan suurimman terästehtaan omistaja ja 16 miljardin dollarin omaisuudellaan Euroopan kymmenenneksi rikkain mies.

Jalkapallojoukkueiden toimistot toimivat Ukrainassa usein mafiajoukkojen päämajana. Useiden joukkueiden entiset johtajat ovat istuneet vankilassa tuomittuina palkkamurhista, ryöstöistä ja kidnappauksista.