torstai 17. heinäkuuta 2014

Yle esikuvana Somaliassa

KU-VIIKKOLEHTI 18.7.2014

Somalian yleisradion johtaja Abdirahman Yusuf al-Adala lähti tiistai-iltana Helsinki-Vantaan lentoasemalta tyytyväisenä paluumatkalle kohti Somaliaa vietettyään heinäkuun alkupuoliskon opintomatkalla Suomessa.

Kotiinviemisiksi oli Helsingin Lähiradiosta mukaan saatuja, Suomessa käytöstä poistettuja langattomia mikrofoneja sekä matkan aikana kirkastunut ajatus Somalian valtion radio- ja tv-yhtiön kehittämisestä kohti julkisen palvelun yleisradioyhtiötä, Suomen Yleisradion tapaan.

”Yle on nyt meidän roolimallimme. Haluamme aloittaa pitkän matkan, jonka tuloksena Somalian valtionmediasta tulee todellinen julkisen palvelun yleisradio”, Adala kertoi alkuviikosta Espoon keskuksessa sijaitsevassa somalialaisessa teehuoneessa, joka oli muslimien paastokuukauden vuoksi tosin suljettuna.

Ylen julkaisujohtajan Ismo Silvon pari viikkoa sitten pitämä diaesitys Ylen hallinnosta, rahoituksesta ja ohjelmapolitiikasta onnistui vakuuttamaan Somalian yleisradion johtajan.

Somalian median toimintaa säätelevä laki on menossa lähiaikoina parlamentin käsittelyyn. Seuraavaksi Adalan mielestä Somalian hallituksen tulisi ruveta valmistelemaan yleisradiolakia, Suomen esimerkin mukaisesti.

Suomen yleisradiolain mukaan julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee tukea kansanvaltaa, tarjota monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja, tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä, ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmia sekä tarjota hartausohjelmia.

”Me tarvitsemme juuri tällaisen lain. Aion kotiin palattuani esitellä ajatuksen yleisradiolaista tiedotusministerille ja yritän vakuuttaa myös muut hallituksen jäsenet yleisradiolain tärkeydestä.”

Toistaiseksi Somalian yleisradion puitteet ovat Suomen Yleen verrattuna kuin eri planeetalta. Valtionmedian toimitiloissa Mogadishussa on vain muutama ikääntynyt tietokone. Juttukeikat voivat jäädä tekemättä, jos videokamerat ovat toisten toimittajien käytössä.

Toimittajien palkat ovat vaatimattomat, eikä suurimmalla osalla toimittajista ole alan koulutusta.

Somalian yleisradio toimii tiedotusministeriön alaisuudessa 700 000 euron vuosibudjetilla, josta suurin osa menee satelliittiyhteyksistä maksettaviin kustannuksiin ja dieselgeneraattorin pyörittämiseen.

Vertailun vuoksi Suomen Ylen vuosimenot ovat 478 miljoonaa euroa.

Suurin ero Somaliaan on kuitenkin maan turvallisuustilanteessa. Vaikka pääkaupungissa Mogadishussa normaalielämä on jo mahdollista, Somalia on edelleen sotatilassa.

Aseellinen islamistijärjestö Al-Shabaab on menettänyt aiemmin hallussaan pitämiä alueita ja kaupunkeja Etelä- ja Keski-Somalian maaseudulla, ja tämän seurauksena järjestö on ottanut uudeksi taktiikakseen itsemurha- ja autopommi-iskut.

Terrori-iskujen kohteena ovat olleet lähinnä poliitikot, turvallisuusviranomaiset ja Afrikan unionin rauhanturvajoukot, mutta myös toimittajia on surmattu ja uhkailtu.

Varsinaisten taistelujen tauottua myös toimittajien turvallisuustilanne on hiukan parantunut. Vuonna 2012 Somaliassa tapettiin 18 journalistia, ja viime vuonna surmansa sai seitsemän journalistia. Tänä vuonna toistaiseksi vain kaksi toimittajaa on tapettu, mutta toimittajien saamien tappouhkausten vuoksi useat Somalian yleisradion työntekijöistä asuvat tiedotusministeriön toimitiloissa ja liikkuvat toimituksen ulkopuolella vain aseistettujen vartijoiden kanssa.

Abdirahman Yusuf al-Adala vieraili Suomessa journalistijärjestöjen Viestintä ja kehitys -säätiön Vikesin kutsumana. Matkan aikana Adala tapasi Ylen johdon lisäksi kehitysministeri Pekka Haaviston ja muita ulkoministeriön edustajia sekä journalistijärjestöjen, Kirkon ulkomaanavun ja Suomen somaliyhteisön johtajia.

Vierailu oli osa ulkoministeriön tukemaa kehitysyhteistyöhanketta, jonka tarkoituksena on siirtää Yleltä vapautuneita kameroita ja studiolaitteita Somalian yleisradion käyttöön ja rakentaa Somalian tv:n toimitiloihin maan ensimmäinen moderni monikamerastudio.

Tv-studion rakentamisen lisäksi Somalian journalistiliiton ja maan tiedotusministeriön kanssa järjestetään koulutusta journalisteille että maan viranomaisille.

Vikesin Somalia-hankkeen ensimmäinen koulutusjakso toimittajantyön perustaidoista ja alan eettisistä periaatteista järjestettiin toukokuussa Mogadishussa 50 journalistille yli 30 paikallisesta mediasta.

Somalian yleisradion toimittajia koulutettiin myös tutkivan tv-työn käytännön kurssilla, jonka tuloksena paikalliset toimittajat tekivät somalitaustaisen suomalaistoimittajan Wali Hashin opastuksella puolituntisen tv-ohjelman syrjityn midgaan-klaanin asemasta.

Omat seminaarit pidetään syksyllä naistoimittajien haasteista.

Myös viranomaisille, poliiseille ja armeijan edustajille järjestetään koulutusta Somalian valmisteilla olevasta medialaista ja yleensäkin sananvapauden ja tiedonsaannin merkityksestä yhteiskunnassa.

Vikesin Somalia-hanke on saanut valtavasti julkisuutta Somalian tiedotusvälineissä ja myös ulkomailla asuvan somaliyhteisön parissa. Toukokuun journalistikoulutusta käsiteltiin harva se päivä maan kaikilla tv-kanavilla. Somalian hallitusta myöten kiiteltiin Suomen panosta Somalian media-alan ja yleisradiotoiminnan tukemisessa.

”Somalialaisten mielikuvissa Suomea pidetään nyt Turkin jälkeen seuraavaksi tärkeimpänä Somalian ystävänä”, yleisradiojohtaja Adala toteaa.

”Turkin hallitus on rakentanut teitä, kouluja ja sairaaloita Somaliaan. Vikesin kautta kanavoidun avustushankkeen välityksellä Suomi puolestaan tukee Somalian yleisradiota ja mediasektoria ja on suoraan tekemisissä hallituksen tiedotusministeriön kanssa.”

Muiden länsimaiden Brysselin huippukokouksessa viime syksynä lupaamaa vajaan kahden miljardin euron jälleenrakennusapua ei sen sijaan näy paikan päällä Somaliassa.

Adalan mukaan somalialaiset uskovat, että YK:n tai kansainvälisten järjestöjen kautta annettu apu menee lähinnä ulkomaisten asiantuntijoiden ylläpitokuluihin naapurimaan Kenian pääkaupungissa Nairobissa.

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Syömättä ja juomatta Brasilian helteessä

KU-VIIKKOLEHTI 4.7.2014

Jalkapallon MM-kisat osuvat tänä vuonna samaan aikaan kuin muslimien paastokuukausi ramadan, jolloin muslimit eivät syö eivätkä juo ennen auringonlaskua. 30 päivää kestävä ramadan käynnistyi viime viikonloppuna, samaan aikaan kuin Brasilian kisojen pudotuspelit.

Alkuviikon pudotuspeleissä Saksan Mesut Özil, Nigerian Ahmed Musa, useampi Ranskan, Sveitsin ja Belgian joukkueen pelaaja sekä koko Algerian joukkue joutuivat valitsemaan, noudattavatko uskontonsa velvoitteita vai pelaavatko MM-jalkapalloa Brasilian helteessä syömättä koko päivän aikana ja ilman juomataukoja.

Arsenalissa pelaava, turkkilaista sukua oleva Mesut Özil on harras muslimi, jolla on tapana rukoilla aina ennen pelejä. Terveyssyihin vedoten hän kuitenkin ilmoitti jättävänsä paaston väliin, kun Saksa kohtasi ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Algerian.

Myöskään Sveitsin joukkueen pelaajat eivät paastonneet ennen kuin turnaus oli heidän osaltaan ohi. Tiistain pudotuspelissä Argentiinaa vastaan Sveitsin joukkueen avauskokoonpanossa oli peräti kuusi muslimipelaajaa, useimmat heistä albanialaista syntyperää Kosovosta ja Makedoniasta.

Ranskan ja Real Madridin kärkipelaajan Karim Benzeman uskotaan sen sijaan paastoavan myös pelipäivinä, samoin kuin Nigerian laitahyökkääjä Ahmed Musa, joka laukoi alkulohkossa kaksi maalia Argentiinan verkkoon. Ranska pudotti Nigerian lopulta kisoista maanantain pudotuspelin lopussa tehdyillä maaleilla.

Algerian ja Saksan välisen pelin alla algerialaismedia väitti joukkueen bosnialaisen valmentajan kieltäneen pelaajilta paastoamisen. Algerian jalkapalloliitto kiisti väitteen ja muistutti, että valmentaja Vahid Halilhodžić on itsekin muslimi.

Osa joukkueen pelaajista ilmeisesti paastosi pelin alla, mutta joi ottelun tauoilla vettä sen jälkeen kun aurinko laski. Joukkueen mukana matkustanut imaami laati pelaajille erillisen paasto-ohjelman ja antoi luvan lykätä paaston aloittamisen siihen asti kunnes pelit olisivat ohi. Saksa voitti pelin Mesut Özilin tekemällä voittomaalilla jatkoajan viimeisellä minuutilla.

MM-kisoissa mukana olleet Bosnian, Iranin ja Norsunluurannikon muslimipelaajat pääsivät rauhassa viettämään paastoa näiden maiden pudottua kisoista alkulohkovaiheessa ennen paastokuukauden alkamista.

Paastokuukausi ei ole muslimeille mikään vähäpätöinen asia, vaan yksi tärkeimmistä tavoista harjoittaa uskontoa – uskontunnustuksen, rukouksen, almujen antamisen ja pyhiinvaelluksen ohella.

Paastoamalla muslimit uskovat tulevansa lähemmäksi jumalaa luopumalla maallisista nautinnoista. Paasto lisää myös solidaarisuuden tunnetta, kun syömättä ja juomatta olevat muslimit kokevat kuukauden ajan joka vuosi, miltä nälässä ja puutteessa eläviltä kanssaihmisiltä tuntuu. Ramadanin aikana ei saisi myöskään valehdella, riidellä tai puhua pahaa muista.

Ramadania ja muslimien muita pyhiä vietetään joka vuosi hiukan eri aikaan. Tämä johtuu siitä, että islamilainen ajanlasku noudattaa tarkasti kuunkiertoa, jolloin vuosi on 11 päivää lyhyempi kuin auringon kiertoon perustuvassa länsimaisessa gregoriaanisessa kalenterissa.

Edellisen kerran ramadan osui päällekkäin jalkapallon MM-kisojen kanssa Meksikon kisoissa vuonna 1986, jolloin Algeria, Irak ja Marokko joutuivat pelaamaan alkulohkon pelejä paastokuukauden viimeisinä päivinä. Algeria ja Irak jäivät lohkojensa hännille, mutta Marokko voitti oman alkulohkonsa päihitettyään Portugalin paaston päättymisen jälkeen pelatussa alkulohkon ratkaisupelissä.

Paastoaminen tai paastoamatta jättäminen on viime kädessä jokaisen urheilijan oma päätös. Koraanin mukaan sairaana tai matkoilla olevat voivat lykätä paaston aloittamisen myöhempään ajankohtaan ja hyvittää paaston siirtämisen tarjoamalla köyhille ruokaa.

Arabiemiraattien jalkapallojoukkue luopui paastosta Lontoon vuoden 2012 olympialaisten aikana sen jälkeen kun maan korkein uskonnollinen neuvosto muistutti, että paasto ei koske matkustavaisia. Euroopan huippusarjoissa pelaavat muslimit saattavat myös keskeyttää paaston pelimatkoilla vierasotteluihin.

Kairon Al-Azharin yliopiston uskonoppineiden neuvosto meni Lontoon olympialaisten alla askelta pidemmälle ja totesi, että olympialaisiin osallistuvien urheilijoiden ei tarvinnut paastota kisojen aikana. Saksan muslimien neuvosto on puolestaan todennut, että paasto ei koske ammattilaisjalkapalloilijoita.

Monet valmentajat ovat sen sijaan kieltäneet pelaajiltaan paastoamisen. Egyptin maajoukkuetähti Amr Zaki joutui paastoamaan salaa valmentajaltaan pelatessaan Wiganissa Englannin Valioliigassa. Inter Milanin valmentajana ollessaan José Mourinho herätti puolestaan närkästystä arvosteltuaan ghanalaisen Sulley Muntarin päätöstä paastota ramadanin aikana.

Maailmassa on tänä päivänä 1,6 miljardia muslimia – lähes neljäsosa koko maailman väestöstä. Miksi kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa haluaa järjestää MM-kisat ramadanin aikana piittaamatta islaminuskoisten pelaajien vakaumuksesta ja terveydestä?

Fifan lääketieteellisen tutkimuskeskuksen johtaja Jiri Dvorak vastasi kysymykseen viime viikolla toteamalla, että paastoaminen ramadanin aikana ei heikennä pelaajien suorituskykyä.

Väite voi olla yllättävä, mutta tutkimukset antavat sille tukea. Turkkilaisten pelaajien hapenottokyky ei huonontunut lainkaan, mikäli pelaajat söivät hyvin auringonlaskun jälkeen ja tankkasivat riittävästi vettä. Tunisialaisten pelaajien tulokset nopeus- ja taitotesteissä eivät heikentyneet, kun pelaajat harjoittelivat ramadanin aikana normaalisti.

Pelaajien pitää myös saada riittävästi unta päiväsaikaan. Arabimaissa harjoitukset ja pelit järjestetään ramadanin aikana yleensä auringonlaskun jälkeen.

Toiset tutkijat muistuttavat, että jalkapallo ei ole puhdas kestävyyslaji, vaan joukkueen tulokseen vaikuttavat myös monet muut seikat. Paasto antaa monille muslimeille myös henkistä voimaa.

Ramadan ei välttämättä haittaa myöskään kestävyyttä. Moskovan olympialaisten 5 000 metrin juoksussa vuonna 1980 Tansanian Suleiman Nyambui voitti hopeaa ennen Kaarlo Maaninkaa – viettäessään samaan aikaan paastokuukautta.