KANSAN UUTISET 22.4.2024
Nepalissa maaliskuussa tehdyn hallitusvaihdoksen jälkeen maan johdossa on nyt kolme eri kommunistipuoluetta: Nepalin kommunistipuolue (maolaiset), Nepalin kommunistipuolue (yhdistyneet marxilais-leniniläiset) ja Nepalin kommunistipuolue (yhdistyneet sosialistit).
Marxilais-leniniläiset ovat suurin ryhmä hallituksessa ja toiseksi suurin puolue Nepalin parlamentissa. Toiseksi eniten ministerinpaikkoja on maolaisilla.
Pääministerinä on maolaispuolueen puheenjohtaja, entinen kapinallisjohtaja Pushpa Kamal Dahal, lempinimeltään Prachanda, joka tarkoittaa nepalin kielellä kiivasta.
Kolmen kommunistipuolueen lisäksi uudessa hallituksessa on mukana Kansan sosialistinen puolue sekä populistinen oikeistopuolue Kansallinen itsenäinen puolue, tai lyhyemmin Itsenäiset.
Parlamentin suurin puolue Nepalin kongressipuolue oli vuoden verran hallituksessa yhdessä maolaisten kanssa, mutta joutui maaliskuun hallitusvaihdoksessa oppositioon, kun kommunistipuolueet palasivat taas yhteen.
Marxilais-leniniläiset ja maolaiset olivat edellisen kerran samassa hallituksessa vuoden 2022 parlamenttivaalien jälkeen, mutta yhteinen hallitustaival jäi silloin vain kahden kuukauden mittaiseksi.
Tässä vaiheessa voi olla syytä todeta, että Nepalissa on varsin toimiva monipuoluejärjestelmä ja vaalit ovat yleensä vapaat ja reilut. Parlamentaarisella demokratialla on kuitenkin lyhyt historia.
Ensimmäiset kunnolliset parlamenttivaalit pidettiin vuonna 2008, kaksi vuotta sen jälkeen kun kuningasvalta sai väistyä kiitos Nepalin demokratialiikkeen eri puolilla maata järjestämien laajojen mielenosoitusten.
Maolaiset kommunistit voittivat selvästi vuoden 2008 vaalit. Maolaississit olivat käyneet sisällissotaa kuningasvaltaa vastaan vuosina 1996–2006.
Myöhemmissä vaaleissa marxilais-leniniläiset ja kongressipuolue ovat saaneet vuoron perään eniten ääniä. Nämä kaksi puoluetta olivat keskeisesti mukana demokratialiikkeessä, joka onnistui syrjäyttämään kuningas Gyanendran.
Kaikki nyt hallituksessa mukana olevat kommunistipuolueet ovat sitoutuneet parlamentaariseen demokratiaan, eikä mikään niistä ole peräänkuuluttanut siirtymistä Neuvostoliiton tai Kiinan entisaikojen kaltaiseen suunnitelmatalouteen.
Uutistoimisto Reuters kuvaili Nepalin marxilais-leniniläistä kommunistipuoluetta vastikään liberaaliksi puolueeksi.
Uusi hallitusohjelma puhuu infrastruktuurin kehittämisestä, korruption kitkemisestä ja hyvän hallinnon edistämisestä. Peruspalveluja luvataan parantaa ja työllisyyttä pyritään kohentamaan, jotta nuoret eivät enää joutuisi lähtemään töiden perässä ulkomaille.
Hallituspuolueet haluavat tukea kotimaista tuotantoa, maataloutta, digitalisaatiota, vihreää siirtymää ja turismia. Tähän kaikkeen tarvitaan investointeja niin kotimaasta kuin ulkomailta.
Paikallinen media ei näytä asettavan kovinkaan suuria odotuksia uudelle hallitukselle.
”Monien ensimmäinen reaktio oli äänekäs haukotus”, kirjoitti viikkolehti Nepali Times.
Lehden mukaan maolaisten, marxilais-leniniläisten ja oikeistolaisen itsenäispuolueen uusi hallitus oli vain esimerkki tuolileikistä, jossa samat henkilöt ovat taas vallassa ja jakavat keskenään kaikkein tärkeimmät ministerinpaikat, joissa on eniten rahaa jaossa erinäisiin hankkeisiin.
Lehti muistutti pääkirjoituksessaan, että Prachandan uusi kommunistihallitus on jo kahdeksas hallitus Nepalissa seitsemän viime vuoden aikana.
Puheet korruption kitkemisestä ja kotimaisen työllisyyden parantamisesta voivat kuulostaa ontolta, kun tarkastelee uuden hallituksen ministerinimityksiä.
Maolaispuoluetta edustava uusi valtiovarainministeri on epäiltynä salakuljetusskandaalissa, jossa Nepaliin tuotiin suuria määriä kultaa maksamatta tuontiveroa. Moottoripyörien jarrukenkiin piilotettu kulta takavarikoitiin, mutta myöhemmin kulta katosi viranomaisten varastosta kesken tutkinnan.
Työministerinä on puolestaan populistisen itsenäispuolueen edustaja, joka vielä äskettäin toimi ulkomaille lähtevien työntekijöiden värväystoimiston sekä paikallisen rahansiirtofirman johtajana.
Viime vuonna yli 700 000 nepalilaista lähti työn perässä ulkomaille, pääasiassa Persianlahden maihin, Malesiaan ja Intiaan. Kaikkiaan nepalilaisia siirtotyöläisiä on lähes viisi miljoonaa, 16 prosenttia maan väestöstä.
Nepalin talous kasvoi viime vuonna lähes neljällä prosentilla. Huomattava osa kasvusta tuli ulkomailla työskentelevien nepalilaisten rahansiirroista kotimaahan. Värväystoimistot ja rahansiirtofirmat saivat osansa tuloista.
Tyytymättömyys maan johtavien puolueiden alati vaihtuviin hallituksiin on viime aikoina kanavoitunut erikoisella tavalla, kun tuhannet ihmiset ovat lähteneet maan pääkaupungin Kathmandun kaduille vaatimaan kuningasvallan palauttamista ja Nepalin julistamista hindulaiseksi valtioksi.
Jos maan sisällä Nepalin uuteen kommunistipuolueiden hallitukseen suhtaudutaan vähintään skeptisesti, niin pohjoisessa naapurimaassa Kiinassa kehitykseen ollaan varmasti tyytyväisiä.
Kymmenet pienemmät ja suuremmat kiinalaiset delegaatiot ovat vierailleet Nepalissa viime kuukausina solmimassa suhteita ja sopimassa yhteistyöhankkeista paikallisten viranomaisten, järjestöjen ja korkeakoulujen kanssa. Jo pidemmän aikaa kaavailtu rautatiehanke Himalajan vuoriston halki Kiinasta Nepaliin ei ole toistaiseksi edennyt alkuselvityksiä pidemmälle.
maanantai 22. huhtikuuta 2024
keskiviikko 6. maaliskuuta 2024
Kosovon tukijat käänsivät takkinsa
KANSAN UUTISET 5.3.2024
Moni Pristinaan tulija on saattanut yllättyä nähdessään kaupungin sisääntuloväylän vieressä korkealla jalustalla seisovan Bill Clintonin patsaan. Kerrostalon seinälle patsaan taakse on viritetty vielä valtava muovilakana, jossa komeilevat Kosovon ja Yhdysvaltojen liput ja näiden välissä presidentti Clintonin hymyilevät kasvot.
Kosovon pääkaupungissa Yhdysvaltojen entistä presidenttiä pidetään suurena sankarina, sillä hänen johdollaan Naton jäsenmaat aloittivat vuonna 1999 silloisen Jugoslavian pommitukset, joiden seurauksena Kosovon albaanikapinalliset saivat yliotteen sodassa Jugoslavian serbijoukkoja vastaan ja monien käänteiden jälkeen Kosovo julistautui vuonna 2008 lopulta itsenäiseksi.
Tässä vaiheessa Yhdysvaltojen presidenttinä oli jo George W. Bush, jonka mukaan on nimetty Bill Clintonin bulevardin ensimmäinen poikkikatu. Nykyään toripaikkana toimivan Xhorxh Bushin kadun päästä alkaa puolestaan kosovolaissyntyisen Äiti Teresan mukaan nimetty muotiliikkeiden ja ravintolaterassien reunustama kävelykatu.
Kosovon yksipuolisella itsenäisyysjulistuksella oli Yhdysvaltojen, useimpien muiden länsimaiden sekä Martti Ahtisaaren vankka tuki. Ahtisaari toimi YK:n pääsihteerin erikoislähettiläänä Kosovossa vuosina 2005–2007. Kosovon tulevan itsenäisyyden valmistelu oli keskeinen osa Ahtisaaren rauhansuunnitelmaa.
Sotavuosista asti Kosovo oli ollut YK:n väliaikaishallinnon alaisuudessa. Alueen turvallisuudesta vastasivat Naton joukot ja YK:n rauhanturvaajat yhdessä Kosovon vapautusarmeijan UCK:n joukkojen kanssa.
Itsenäistymisen jälkeen osa hallinnosta jäi vielä EU:n oikeusvaltio-operaatioksi kutsutun elimen alaisuuteen.
Kosovossa on edelleen tuhansia Naton alaisuudessa toimivia rauhanturvaajia sekä Yhdysvaltojen armeijan sotilastukikohta Camp Bondsteel.
EU:n ja YK:n operaatioissa työskentelee yli 800 ulkomaalaista asiantuntijaa, joiden tehtävänä on kehittää maan hallintoa ja pyrkiä ”normalisoimaan” suhteita Kosovon ja Serbian välillä.
Kosovoa pidettiin länsimaissa pitkään eräänlaisena demokratian mallimaana Balkanin alueella, mutta linja näyttäisi muuttuneen sen jälkeen kun vasemmistolainen ja albaaninationalistinen Itsemääräämisliike (VV) sai vuonna 2021 pidetyissä parlamenttivaaleissa yli puolet annetuista äänistä.
Uusi pääministeri Albin Kurti lupasi kohentaa työllisyyttä lopettamalla julkisen alan yksityistämisen. Samalla toimeentulotukea ja eläkkeitä on korotettu ja maassa on otettu käyttöön vanhempainraha sekä lapsilisät. Korkeakouluopiskelu on nyttemmin maksutonta.
Vasemmistopuolue lupasi myös kitkeä korruptiota ja taistella mafiaa vastaan. Kosovon koko itsenäisyyden ajan maata olivat johtaneet entisen vapautusarmeijan UCK:n taistelijat, jotka kavalsivat yhteistä omaisuutta, vaativat yrityksiltä suojelurahaa ja pyörittivät kansainvälistä huumekauppaa.
Presidentti Hashim Thaci joutui eroamaan vuonna 2020, kun Haagissa toimiva Kosovon erityistuomioistuin nosti häntä ja kuutta muuta johtavaa poliitikkoa vastaan syytteet Kosovon sodan aikana vuosina 1998–2000 tehdyistä sotarikoksista. Ex-presidenttiä ja hänen tovereitaan syytetään kidutuksesta, vainoamisesta ja ainakin sadan ihmisen, sekä serbien että albaanien, murhasta.
Lähes koko Itsemääräämisliikkeen hallituskauden ajan EU ja Yhdysvallat ovat painostaneet Kosovoa sovintoneuvotteluihin Serbian kanssa. Albin Kurtin hallitus suhtautuu kuitenkin nihkeästi neuvotteluihin Serbian kanssa, sillä Serbia ei suostu tunnustamaan Kosovon itsenäisyyttä eikä ole allekirjoittanut EU:n johdolla aiemmin neuvoteltuja sopimuksia.
Kurtin mielestä neuvotteluissa tulisi keskustella myös sotakorvauksista serbijoukkojen Kosovon sodan aikana tekemistä tuhoista ja alueelta varastetusta omaisuudesta.
Viime aikojen kiistat ovat liittyneet pääasiassa Kosovon pohjoisosan serbialueiden mellakoihin, kun paikalliset poliitikot ja asukkaat ovat vastustaneet kosovolaisten rekisterikilpien käyttöönottoa ja luopumista Serbian dinaarien käytöstä maksuvälineenä.
Protesteja on lietsottu Serbiasta käsin. Levottomuudet Kosovon puolella auttoivat presidentti Aleksandar Vučićin puolueen vaalivoittoon joulun alla Serbiassa pidetyissä parlamenttivaaleissa. Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa esiintyi laajaa vilppiä.
Yhdysvaltojen ja EU:n suhtautuminen Kosovon tilanteeseen on ollut varsin erikoista viime aikoina. Yhdysvaltojen ja EU:n edustajat ovat lähes joka käänteessä näyttäneet olevan Serbian puolella ja Kosovon hallitusta vastaan. Ilmeisesti pyrkimyksenä on miellyttää Serbian omavaltaista presidenttiä ja sen myötä heikentää Venäjän ja Vladimir Putinin vaikutusvaltaa Serbiassa.
Yhdysvaltojen Serbian-suurlähettiläs kuvaili presidentti Vučićia viime kesänä Yhdysvaltojen ”hyväksi kumppaniksi”. Ulkoministeri Antony Blinken ilmoitti samoihin aikoihin tuomitsevansa jyrkästi Kosovon hallituksen jännitystä ja epävakautta lisäävät toimet.
EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell vaatii nyt Kosovon hallitusta välittömästi käynnistämään prosessin itsehallinnollisen kuntaliiton luomiseksi maan pohjoisosan serbialueelle. EU asetti Kosovolle viime vuonna pakotteita ja jäädytti osan maalle luvatuista tukirahoista.
Myös Kosovon albaanien sankari Bill Clinton on vaatinut Kosovon hallitusta ”lopettamaan typeryydet” pohjoisilla serbialueilla.
Moni Pristinaan tulija on saattanut yllättyä nähdessään kaupungin sisääntuloväylän vieressä korkealla jalustalla seisovan Bill Clintonin patsaan. Kerrostalon seinälle patsaan taakse on viritetty vielä valtava muovilakana, jossa komeilevat Kosovon ja Yhdysvaltojen liput ja näiden välissä presidentti Clintonin hymyilevät kasvot.
Kosovon pääkaupungissa Yhdysvaltojen entistä presidenttiä pidetään suurena sankarina, sillä hänen johdollaan Naton jäsenmaat aloittivat vuonna 1999 silloisen Jugoslavian pommitukset, joiden seurauksena Kosovon albaanikapinalliset saivat yliotteen sodassa Jugoslavian serbijoukkoja vastaan ja monien käänteiden jälkeen Kosovo julistautui vuonna 2008 lopulta itsenäiseksi.
Tässä vaiheessa Yhdysvaltojen presidenttinä oli jo George W. Bush, jonka mukaan on nimetty Bill Clintonin bulevardin ensimmäinen poikkikatu. Nykyään toripaikkana toimivan Xhorxh Bushin kadun päästä alkaa puolestaan kosovolaissyntyisen Äiti Teresan mukaan nimetty muotiliikkeiden ja ravintolaterassien reunustama kävelykatu.
Kosovon yksipuolisella itsenäisyysjulistuksella oli Yhdysvaltojen, useimpien muiden länsimaiden sekä Martti Ahtisaaren vankka tuki. Ahtisaari toimi YK:n pääsihteerin erikoislähettiläänä Kosovossa vuosina 2005–2007. Kosovon tulevan itsenäisyyden valmistelu oli keskeinen osa Ahtisaaren rauhansuunnitelmaa.
Sotavuosista asti Kosovo oli ollut YK:n väliaikaishallinnon alaisuudessa. Alueen turvallisuudesta vastasivat Naton joukot ja YK:n rauhanturvaajat yhdessä Kosovon vapautusarmeijan UCK:n joukkojen kanssa.
Itsenäistymisen jälkeen osa hallinnosta jäi vielä EU:n oikeusvaltio-operaatioksi kutsutun elimen alaisuuteen.
Kosovossa on edelleen tuhansia Naton alaisuudessa toimivia rauhanturvaajia sekä Yhdysvaltojen armeijan sotilastukikohta Camp Bondsteel.
EU:n ja YK:n operaatioissa työskentelee yli 800 ulkomaalaista asiantuntijaa, joiden tehtävänä on kehittää maan hallintoa ja pyrkiä ”normalisoimaan” suhteita Kosovon ja Serbian välillä.
Kosovoa pidettiin länsimaissa pitkään eräänlaisena demokratian mallimaana Balkanin alueella, mutta linja näyttäisi muuttuneen sen jälkeen kun vasemmistolainen ja albaaninationalistinen Itsemääräämisliike (VV) sai vuonna 2021 pidetyissä parlamenttivaaleissa yli puolet annetuista äänistä.
Uusi pääministeri Albin Kurti lupasi kohentaa työllisyyttä lopettamalla julkisen alan yksityistämisen. Samalla toimeentulotukea ja eläkkeitä on korotettu ja maassa on otettu käyttöön vanhempainraha sekä lapsilisät. Korkeakouluopiskelu on nyttemmin maksutonta.
Vasemmistopuolue lupasi myös kitkeä korruptiota ja taistella mafiaa vastaan. Kosovon koko itsenäisyyden ajan maata olivat johtaneet entisen vapautusarmeijan UCK:n taistelijat, jotka kavalsivat yhteistä omaisuutta, vaativat yrityksiltä suojelurahaa ja pyörittivät kansainvälistä huumekauppaa.
Presidentti Hashim Thaci joutui eroamaan vuonna 2020, kun Haagissa toimiva Kosovon erityistuomioistuin nosti häntä ja kuutta muuta johtavaa poliitikkoa vastaan syytteet Kosovon sodan aikana vuosina 1998–2000 tehdyistä sotarikoksista. Ex-presidenttiä ja hänen tovereitaan syytetään kidutuksesta, vainoamisesta ja ainakin sadan ihmisen, sekä serbien että albaanien, murhasta.
Lähes koko Itsemääräämisliikkeen hallituskauden ajan EU ja Yhdysvallat ovat painostaneet Kosovoa sovintoneuvotteluihin Serbian kanssa. Albin Kurtin hallitus suhtautuu kuitenkin nihkeästi neuvotteluihin Serbian kanssa, sillä Serbia ei suostu tunnustamaan Kosovon itsenäisyyttä eikä ole allekirjoittanut EU:n johdolla aiemmin neuvoteltuja sopimuksia.
Kurtin mielestä neuvotteluissa tulisi keskustella myös sotakorvauksista serbijoukkojen Kosovon sodan aikana tekemistä tuhoista ja alueelta varastetusta omaisuudesta.
Viime aikojen kiistat ovat liittyneet pääasiassa Kosovon pohjoisosan serbialueiden mellakoihin, kun paikalliset poliitikot ja asukkaat ovat vastustaneet kosovolaisten rekisterikilpien käyttöönottoa ja luopumista Serbian dinaarien käytöstä maksuvälineenä.
Protesteja on lietsottu Serbiasta käsin. Levottomuudet Kosovon puolella auttoivat presidentti Aleksandar Vučićin puolueen vaalivoittoon joulun alla Serbiassa pidetyissä parlamenttivaaleissa. Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa esiintyi laajaa vilppiä.
Yhdysvaltojen ja EU:n suhtautuminen Kosovon tilanteeseen on ollut varsin erikoista viime aikoina. Yhdysvaltojen ja EU:n edustajat ovat lähes joka käänteessä näyttäneet olevan Serbian puolella ja Kosovon hallitusta vastaan. Ilmeisesti pyrkimyksenä on miellyttää Serbian omavaltaista presidenttiä ja sen myötä heikentää Venäjän ja Vladimir Putinin vaikutusvaltaa Serbiassa.
Yhdysvaltojen Serbian-suurlähettiläs kuvaili presidentti Vučićia viime kesänä Yhdysvaltojen ”hyväksi kumppaniksi”. Ulkoministeri Antony Blinken ilmoitti samoihin aikoihin tuomitsevansa jyrkästi Kosovon hallituksen jännitystä ja epävakautta lisäävät toimet.
EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell vaatii nyt Kosovon hallitusta välittömästi käynnistämään prosessin itsehallinnollisen kuntaliiton luomiseksi maan pohjoisosan serbialueelle. EU asetti Kosovolle viime vuonna pakotteita ja jäädytti osan maalle luvatuista tukirahoista.
Myös Kosovon albaanien sankari Bill Clinton on vaatinut Kosovon hallitusta ”lopettamaan typeryydet” pohjoisilla serbialueilla.
maanantai 5. helmikuuta 2024
Kova kiista rekisterikilvistä
KANSAN UUTISET 5.2.2024
Kosovon ja Serbian välillä toista vuosikymmentä jatkunut kiista autojen rekisterikilvistä näyttäisi olevan ohi, mutta samaan aikaan käynnistyi uusi kiista Serbian dinaarien käytöstä Kosovon pohjoisosassa sijaitsevilla serbialueilla.
Vielä joulukuussa maiden rajalla autoilijoiden oli liimattava valkoinen tarra rekisterikilvessä olevan Kosovon tai Serbian vaakunan päälle. Mutta tammikuun alussa näistä tarroista on vihdoin luovuttu.
Serbia ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Niinpä Serbiassa ei saanut ajaa autolla, jonka rekisterikilvessä oli Kosovon valtion vaakuna. Vastavuoroisesti Kosovon hallitus vaati tarrojen liimaamista maahan saapuvien serbialaisten autojen kilpiin.
Vuodenvaihteessa molemmat maat päättivät kuitenkin sallia toistensa rekisterikilvet maanteillään. Asiasta sovittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2011, mutta Serbia ei viime vuoteen asti noudattanut sopimusta – eikä sitten Kosovokaan.
Vielä kovempi kiista on koskenut Kosovon pohjoisten serbialueiden rekisterikilpiä.
Monet Kosovon puolella asuvat serbit ovat pitkään kieltäytyneet vaihtamasta autoihinsa Kosovon rekisterikilpiä ja ajaneet sen sijaan Serbiassa valmistetuilla kilvillä, joissa oli kirjaintunnus KM. Kirjaimilla viitattiin alueen Jugoslavian vallan aikaiseen nimeen Kosovska Mitrovica.
Kosovon hallitus kielsi serbialaisten rekisterikilpien käytön vuonna 2022 ja vaati autonomistajia hankkimaan asianmukaiset kosovolaiset kilvet. Asiasta oli sovittu Kosovon ja Serbian välillä EU:n isännöimissä neuvotteluissa.
Syksyllä 2022 Kosovon serbivähemmistöön kuulunut poliisi erotettiin virastaan, koska hän ei suostunut luopumaan serbialaisista rekisterikilvistä. Tästä käynnistyi eräänlainen ketjureaktio, joka johti lopulta mellakointiin, serbialaisten asejoukkojen hyökkäykseen ja Serbian panssarijoukkojen lähettämiseen maiden rajalle.
Ensin joukko serbialueiden viranomaisia ilmoitti luopuvansa tehtävistään protestina uutta rekisterikilpivaatimusta vastaan. Serbipoliitikot päättivät myös boikotoida keskushallinnon järjestämiä uusia paikallisvaaleja. Naton rauhanturvaajat piti kutsua viime keväänä avuksi, kun serbien sijasta kunnanjohtajiksi valitut albaanit ja bosnialaisvähemmistön edustajat yrittivät päästä kunnantalolle uusille työpaikoilleen.
Kepeillä ja palopommeilla aseistautuneet paikalliset mellakoitsijat hyökkäsivät rauhanturvaajien ja paikalla olleiden toimittajien kimppuun. Naton Kfor-joukkojen ja EU:n Eulex-operaation autojen kylkeen maalattiin Z-kirjaimia. Mellakoissa haavoittui 30 italialaista ja unkarilaista Naton rauhanturvaajaa.
Viime syksynä serbialaiset asemiehet surmasivat väijytyksessä kosovolaisen poliisin ja valtasivat hetkeksi paikallisen ortodoksiluostarin. Hyökkäyksen jälkeen ryhmä pakeni Serbian rajan taakse ja jätti jälkeensä suuren määrä kranaatteja, sinkoja, rynnäkkökiväärejä, drooneja, maastoautoja ja kaksi miehistönkuljetusajoneuvoa.
Kolme asemiestä sai hyökkäyksessä surmansa. Serbiaan julistettiin kansallinen surupäivä, ja kuolleita asemiehiä juhlittiin marttyyreina.
Seuraavina päivinä Serbia keskitti joukkoja Kosovon rajalle. Myös Nato ilmoitti lisäjoukkojen lähettämisestä Kosovoon.
Syksyn levottomuuksien jälkeen Kosovon pohjoisten serbialueiden asukkaat ovat vähin äänin vaihtaneet autoihinsa kosovolaiset kilvet. Osa on rekisteröinyt autonsa naapurimaan puolella. Kosovon viranomaiset hyväksyvät nyt myös Serbiassa rekisteröidyt autot, kunhan niissä ei ole lainvastaisia KM-tunnuksia.
Kiista rekisterikilvistä koski kaikkiaan noin kymmentä tuhatta autoa Kosovon pohjoisosan serbialueilla. Muilla serbienemmistöisillä alueilla maan etelä- ja itäosissa asukkaat tunnustavat Kosovon itsenäisyyden ja ovat käyttäneet kosovolaisia kilpiä jo pitkään.
Pohjois-Kosovossa kerättiin tammikuussa nimiä vetoomukseen uusista paikallisvaaleista, joihin myös paikalliset serbipuolueet ovat luvanneet osallistua. Tavoitteena on luoda serbialueelle osittain itsehallinnollinen kuntaliitto EU:n johdolla vuonna 2013 laaditun Brysselin sopimuksen mukaisesti.
Kosovossa on 1,8 miljoonaa asukasta, joista 92 prosenttia on albaaneja, neljä prosenttia serbejä ja toiset neljä prosenttia bosnialaisia, turkkilaisia, romaneja tai goraneja.
Juuri kun rekisterikilvistä päästiin jonkinlaiseen ratkaisuun, alkoi uusi kiista serbialueilla käytettävästä valuutasta.
Kosovossa rahayksikkönä on euro, mutta Pohjois-Kosovon serbialueella kaupoissa on käytetty maksuvälineenä Serbian dinaareja ja palkat on usein maksettu naapurimaan valuutassa. Alueen koulut ja terveyskeskukset toimivat Serbian tuella, ja myös eläkkeet ja lapsilisät maksetaan Serbiasta.
Serbian keskuspankilla on Kosovon puolella oma rahaholvi, jonne on toimitettu käteistä rahaa brittiläisen rahankuljetusfirman autoilla.
Helmikuun alusta dinaarien käyttäminen maksuvälineenä on kuitenkin kielletty. Kosovon hallitus sanoo haluavansa kitkeä laitonta rinnakkaistaloutta ja saada paikalliset yritykset maksamaan veroja. Päätöksestä ilmoitettiin tammikuun puolivälissä.
Jotkut kaupat ovat jo ehtineet lopettaa toimintansa. Asukkaat ovat epätietoisia siitä, voivatko he jatkossa nostaa Serbiasta tulevat tuet euroissa vai pitääkö heidän matkustaa rajan yli Serbian puolelle asioidakseen pankissa.
Kosovon ja Serbian välillä toista vuosikymmentä jatkunut kiista autojen rekisterikilvistä näyttäisi olevan ohi, mutta samaan aikaan käynnistyi uusi kiista Serbian dinaarien käytöstä Kosovon pohjoisosassa sijaitsevilla serbialueilla.
Vielä joulukuussa maiden rajalla autoilijoiden oli liimattava valkoinen tarra rekisterikilvessä olevan Kosovon tai Serbian vaakunan päälle. Mutta tammikuun alussa näistä tarroista on vihdoin luovuttu.
Serbia ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Niinpä Serbiassa ei saanut ajaa autolla, jonka rekisterikilvessä oli Kosovon valtion vaakuna. Vastavuoroisesti Kosovon hallitus vaati tarrojen liimaamista maahan saapuvien serbialaisten autojen kilpiin.
Vuodenvaihteessa molemmat maat päättivät kuitenkin sallia toistensa rekisterikilvet maanteillään. Asiasta sovittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2011, mutta Serbia ei viime vuoteen asti noudattanut sopimusta – eikä sitten Kosovokaan.
Vielä kovempi kiista on koskenut Kosovon pohjoisten serbialueiden rekisterikilpiä.
Monet Kosovon puolella asuvat serbit ovat pitkään kieltäytyneet vaihtamasta autoihinsa Kosovon rekisterikilpiä ja ajaneet sen sijaan Serbiassa valmistetuilla kilvillä, joissa oli kirjaintunnus KM. Kirjaimilla viitattiin alueen Jugoslavian vallan aikaiseen nimeen Kosovska Mitrovica.
Kosovon hallitus kielsi serbialaisten rekisterikilpien käytön vuonna 2022 ja vaati autonomistajia hankkimaan asianmukaiset kosovolaiset kilvet. Asiasta oli sovittu Kosovon ja Serbian välillä EU:n isännöimissä neuvotteluissa.
Syksyllä 2022 Kosovon serbivähemmistöön kuulunut poliisi erotettiin virastaan, koska hän ei suostunut luopumaan serbialaisista rekisterikilvistä. Tästä käynnistyi eräänlainen ketjureaktio, joka johti lopulta mellakointiin, serbialaisten asejoukkojen hyökkäykseen ja Serbian panssarijoukkojen lähettämiseen maiden rajalle.
Ensin joukko serbialueiden viranomaisia ilmoitti luopuvansa tehtävistään protestina uutta rekisterikilpivaatimusta vastaan. Serbipoliitikot päättivät myös boikotoida keskushallinnon järjestämiä uusia paikallisvaaleja. Naton rauhanturvaajat piti kutsua viime keväänä avuksi, kun serbien sijasta kunnanjohtajiksi valitut albaanit ja bosnialaisvähemmistön edustajat yrittivät päästä kunnantalolle uusille työpaikoilleen.
Kepeillä ja palopommeilla aseistautuneet paikalliset mellakoitsijat hyökkäsivät rauhanturvaajien ja paikalla olleiden toimittajien kimppuun. Naton Kfor-joukkojen ja EU:n Eulex-operaation autojen kylkeen maalattiin Z-kirjaimia. Mellakoissa haavoittui 30 italialaista ja unkarilaista Naton rauhanturvaajaa.
Viime syksynä serbialaiset asemiehet surmasivat väijytyksessä kosovolaisen poliisin ja valtasivat hetkeksi paikallisen ortodoksiluostarin. Hyökkäyksen jälkeen ryhmä pakeni Serbian rajan taakse ja jätti jälkeensä suuren määrä kranaatteja, sinkoja, rynnäkkökiväärejä, drooneja, maastoautoja ja kaksi miehistönkuljetusajoneuvoa.
Kolme asemiestä sai hyökkäyksessä surmansa. Serbiaan julistettiin kansallinen surupäivä, ja kuolleita asemiehiä juhlittiin marttyyreina.
Seuraavina päivinä Serbia keskitti joukkoja Kosovon rajalle. Myös Nato ilmoitti lisäjoukkojen lähettämisestä Kosovoon.
Syksyn levottomuuksien jälkeen Kosovon pohjoisten serbialueiden asukkaat ovat vähin äänin vaihtaneet autoihinsa kosovolaiset kilvet. Osa on rekisteröinyt autonsa naapurimaan puolella. Kosovon viranomaiset hyväksyvät nyt myös Serbiassa rekisteröidyt autot, kunhan niissä ei ole lainvastaisia KM-tunnuksia.
Kiista rekisterikilvistä koski kaikkiaan noin kymmentä tuhatta autoa Kosovon pohjoisosan serbialueilla. Muilla serbienemmistöisillä alueilla maan etelä- ja itäosissa asukkaat tunnustavat Kosovon itsenäisyyden ja ovat käyttäneet kosovolaisia kilpiä jo pitkään.
Pohjois-Kosovossa kerättiin tammikuussa nimiä vetoomukseen uusista paikallisvaaleista, joihin myös paikalliset serbipuolueet ovat luvanneet osallistua. Tavoitteena on luoda serbialueelle osittain itsehallinnollinen kuntaliitto EU:n johdolla vuonna 2013 laaditun Brysselin sopimuksen mukaisesti.
Kosovossa on 1,8 miljoonaa asukasta, joista 92 prosenttia on albaaneja, neljä prosenttia serbejä ja toiset neljä prosenttia bosnialaisia, turkkilaisia, romaneja tai goraneja.
Juuri kun rekisterikilvistä päästiin jonkinlaiseen ratkaisuun, alkoi uusi kiista serbialueilla käytettävästä valuutasta.
Kosovossa rahayksikkönä on euro, mutta Pohjois-Kosovon serbialueella kaupoissa on käytetty maksuvälineenä Serbian dinaareja ja palkat on usein maksettu naapurimaan valuutassa. Alueen koulut ja terveyskeskukset toimivat Serbian tuella, ja myös eläkkeet ja lapsilisät maksetaan Serbiasta.
Serbian keskuspankilla on Kosovon puolella oma rahaholvi, jonne on toimitettu käteistä rahaa brittiläisen rahankuljetusfirman autoilla.
Helmikuun alusta dinaarien käyttäminen maksuvälineenä on kuitenkin kielletty. Kosovon hallitus sanoo haluavansa kitkeä laitonta rinnakkaistaloutta ja saada paikalliset yritykset maksamaan veroja. Päätöksestä ilmoitettiin tammikuun puolivälissä.
Jotkut kaupat ovat jo ehtineet lopettaa toimintansa. Asukkaat ovat epätietoisia siitä, voivatko he jatkossa nostaa Serbiasta tulevat tuet euroissa vai pitääkö heidän matkustaa rajan yli Serbian puolelle asioidakseen pankissa.
maanantai 8. tammikuuta 2024
Huivipakon aika alkaa olla ohi
KANSAN UUTISET 8.1.2024
Huivipakkoon ja muihin vanhoillisiin pukeutumissääntöihin aiemmin mukautunut Iran näyttäisi kokeneen kuluneen vuoden aikana laajamittaisen kulttuurisen muutoksen, ainakin mikäli Britannian yleisradioyhtiön BBC:n taannoiseen kuvaukseen on uskomista.
BBC:n reportaasissa kerrotaan kuinka Teheranissa nuoret naiset kulkevat kadulla matalissa revityissä farkuissa ja tukka auki ilman huivia. Naimattomat parit kulkevat käsi kädessä. Ennen vanhaan niin pelätylle siveyspoliisille sanotaan suorat sanat, kun nämä käskevät naisia kietomaan huivin päähänsä.
Parikymppinen teheranilainen musiikinopiskelija Donya kertoi pukeutuvansa nykyään juuri niin kuin itse haluaa, mutta silti hänellä on varmuuden vuoksi huivi mukanaan laukussa ”jos tilanne muuttuu vakavaksi”.
Jutun mukaan ainakin viidesosa iranilaisista naisista rikkoo tietoisesti maan pappisjohdon säätämää huivi- ja siveyslakia, eikä pelkästään pääkaupungissa vaan kaikkialla maassa ja kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Lain mukaan naisten on peitettävä hiuksensa julkisilla paikoilla, mutta jo aikaisemmin etenkin nuoremmilla naisilla huivi oli usein kevyesti kietaistu takaraivolle.
Juuri tällaisesta rikkomuksesta käynnistyi Iranin huivikapinaksi kutsuttu kansannousu vuoden 2022 syyskuussa. 22-vuotias Mahsa Jina Amini oli yhdessä veljensä kanssa Teheranissa Haqqanin metroaseman lähettyvillä, kun siveyspoliisi pysäytti hänet, sillä hänen huivinsa ei peittänyt hiuksia riittävästi.
Mahsa Jina Amini pidätettiin ja hänen päätään hakattiin niin että hän menetti tajuntansa. Hän kuoli sairaalassa muutaman päivän päästä.
Turmasta kerrottiin päivälehdissä ja Mahsan kuvia jaettiin somekanavilla, ja pian kaduilla eri puolilla Irania oli satoja tuhansia ihmisiä osoittamassa mieltä huivipakkoa, siveyspoliisia ja islamilaista hallintoa vastaan.
Opiskelijanaiset ja koululaistytöt polttivat huivejaan miespuolisten kanssamielenosoittajien osoittaessa suosiotaan. Protestien iskulauseena oli ”Nainen, elämä, vapaus”, sillä naisten oikeudet ovat keskeisessä roolissa hyvän elämän ja vapauden toteutumisessa.
Kuukausia jatkuneissa mielenosoituksissa vaadittiin myös kuolemaa diktaattorille ja koko islamilaisen tasavallan lakkauttamista.
Huivipakko ei suinkaan perustu uskontoon tai kulttuurisiin perinteisiin, vaan se on pikemminkin viranomaisten keino ylläpitää käskyvaltaa ja alistaa ihmisiä yhteiskunnan kaikilla tasoilla, toteaa vangittuna oleva iranilainen ihmisoikeuspuolustaja Narges Mohammadi.
Mohammadille myönnettiin vuoden 2023 Nobelin rauhanpalkinto hänen taistelustaan naisten oikeuksien puolesta Iranissa.
Huivipakko on ollut voimassa Iranissa vuodesta 1979, jolloin ajatolla Khomeini määräsi huivit pakollisiksi kaikille naisille työpaikoilla. Vuonna 1981 säädettiin laki, jonka mukaan julkisilla paikoilla naisten tulee pukeutua säädyllisiin islamilaisiin asusteisiin eli käytännössä hiukset peittävään huiviin ja koko kehon peittävään huntuun. Pukeutumisääntöjen rikkomuksesta tuli rangaista 74 raipaniskulla.
Ennen vuoden 1979 islamilaista vallankumousta naiset Iranissa pukeutuivat silloisen muodin mukaisesti useimmiten lyhyisiin hameisiin. Pään peittävän huivin pitäminen oli laissa kiellettyä vuodesta 1936 alkaen šaahi Reza Pahlavin valtakaudella.
Iranin viranomaiset tekivät parhaansa huivipakkoa vastustaneiden mielenosoitusten tukahduttamiseksi. 20 000 ihmistä pidätettiin, tuhannet ihmiset haavoittuivat, osa menettäen näkönsä poliisien ampumista kumiluodeista, ja yli 500 ihmistä sai surmansa.
Seitsemän mielenosoittajaa teloitettiin hirttämällä näytösoikeudenkäynneissä annettujen tuomioiden nojalla. Tuomionimikkeenä oli vihamielisyys Jumalaa kohtaan.
Pidätettyjen ja pidemmäksi ajaksi vangittujen joukossa oli ihmisoikeusjärjestöjen ja naisjärjestöjen työntekijöitä, toimittajia, asianajajia, laulajia, tutkijoita sekä mielenosoituksissa surmattujen perheenjäseniä.
Pidätettyjä naisia ja miehiä raiskattiin ja kidutettiin mitä sadistisimmilla tavoilla. Jotkut naisista joutuivat raiskatuiksi poliisiautossa, sen jälkeen kun heidän kätensä ja jalkansa oli ensin kahlittu kiinni auton väliseinässä heidän päänsä yläpuolella olevaan koukkuun.
Ketään viranomaista ei ole tuotu vastuuseen Mahsa Jina Aminin kuolemasta tai pidätettyjä mielenosoittajia kohtaan tehdystä seksuaalisesta tai muusta väkivallasta.
Huivipakon vastaisten protestien aikana siveyspoliisit vedettiin vähin äänin pois kaduilta, mutta viime kesästä lähtien he ovat jälleen valvoneet naisten pukeutumista erityisesti metroasemilla ja oppilaitosten lähettyvillä.
Viranomaiset ovat myös lisänneet valvontakameroita, joissa on kasvontunnistimet. Ilman huivia liikkuneille naisille on lähetetty sakkomääräyksiä postissa.
Teheranissa naisia on myös komennettu ruumishuoneelle pesemään vainajia rangaistuksena kulkemisesta ilman huivia.
Iranin parlamentin syksyllä hyväksymän lain mukaan ilman huivia julkisella paikalla olemisesta tai tähän yllyttämisestä voidaan jatkossa langettaa kymmenen vuoden vankeusrangaistus tai yli 20 000 euron suuruiset sakot. Uutta lakia olisi ilmeisesti tarkoitus soveltaa naispuolisiin julkisuuden henkilöihin, jotka esiintyvät somekanavillaan ilman huivia.
Uusien määräysten nojalla on myös suljettu kahviloita ja kauppoja, joiden asiakkaat ovat olleet ilman huivia.
Huivipakkoon ja muihin vanhoillisiin pukeutumissääntöihin aiemmin mukautunut Iran näyttäisi kokeneen kuluneen vuoden aikana laajamittaisen kulttuurisen muutoksen, ainakin mikäli Britannian yleisradioyhtiön BBC:n taannoiseen kuvaukseen on uskomista.
BBC:n reportaasissa kerrotaan kuinka Teheranissa nuoret naiset kulkevat kadulla matalissa revityissä farkuissa ja tukka auki ilman huivia. Naimattomat parit kulkevat käsi kädessä. Ennen vanhaan niin pelätylle siveyspoliisille sanotaan suorat sanat, kun nämä käskevät naisia kietomaan huivin päähänsä.
Parikymppinen teheranilainen musiikinopiskelija Donya kertoi pukeutuvansa nykyään juuri niin kuin itse haluaa, mutta silti hänellä on varmuuden vuoksi huivi mukanaan laukussa ”jos tilanne muuttuu vakavaksi”.
Jutun mukaan ainakin viidesosa iranilaisista naisista rikkoo tietoisesti maan pappisjohdon säätämää huivi- ja siveyslakia, eikä pelkästään pääkaupungissa vaan kaikkialla maassa ja kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Lain mukaan naisten on peitettävä hiuksensa julkisilla paikoilla, mutta jo aikaisemmin etenkin nuoremmilla naisilla huivi oli usein kevyesti kietaistu takaraivolle.
Juuri tällaisesta rikkomuksesta käynnistyi Iranin huivikapinaksi kutsuttu kansannousu vuoden 2022 syyskuussa. 22-vuotias Mahsa Jina Amini oli yhdessä veljensä kanssa Teheranissa Haqqanin metroaseman lähettyvillä, kun siveyspoliisi pysäytti hänet, sillä hänen huivinsa ei peittänyt hiuksia riittävästi.
Mahsa Jina Amini pidätettiin ja hänen päätään hakattiin niin että hän menetti tajuntansa. Hän kuoli sairaalassa muutaman päivän päästä.
Turmasta kerrottiin päivälehdissä ja Mahsan kuvia jaettiin somekanavilla, ja pian kaduilla eri puolilla Irania oli satoja tuhansia ihmisiä osoittamassa mieltä huivipakkoa, siveyspoliisia ja islamilaista hallintoa vastaan.
Opiskelijanaiset ja koululaistytöt polttivat huivejaan miespuolisten kanssamielenosoittajien osoittaessa suosiotaan. Protestien iskulauseena oli ”Nainen, elämä, vapaus”, sillä naisten oikeudet ovat keskeisessä roolissa hyvän elämän ja vapauden toteutumisessa.
Kuukausia jatkuneissa mielenosoituksissa vaadittiin myös kuolemaa diktaattorille ja koko islamilaisen tasavallan lakkauttamista.
Huivipakko ei suinkaan perustu uskontoon tai kulttuurisiin perinteisiin, vaan se on pikemminkin viranomaisten keino ylläpitää käskyvaltaa ja alistaa ihmisiä yhteiskunnan kaikilla tasoilla, toteaa vangittuna oleva iranilainen ihmisoikeuspuolustaja Narges Mohammadi.
Mohammadille myönnettiin vuoden 2023 Nobelin rauhanpalkinto hänen taistelustaan naisten oikeuksien puolesta Iranissa.
Huivipakko on ollut voimassa Iranissa vuodesta 1979, jolloin ajatolla Khomeini määräsi huivit pakollisiksi kaikille naisille työpaikoilla. Vuonna 1981 säädettiin laki, jonka mukaan julkisilla paikoilla naisten tulee pukeutua säädyllisiin islamilaisiin asusteisiin eli käytännössä hiukset peittävään huiviin ja koko kehon peittävään huntuun. Pukeutumisääntöjen rikkomuksesta tuli rangaista 74 raipaniskulla.
Ennen vuoden 1979 islamilaista vallankumousta naiset Iranissa pukeutuivat silloisen muodin mukaisesti useimmiten lyhyisiin hameisiin. Pään peittävän huivin pitäminen oli laissa kiellettyä vuodesta 1936 alkaen šaahi Reza Pahlavin valtakaudella.
Iranin viranomaiset tekivät parhaansa huivipakkoa vastustaneiden mielenosoitusten tukahduttamiseksi. 20 000 ihmistä pidätettiin, tuhannet ihmiset haavoittuivat, osa menettäen näkönsä poliisien ampumista kumiluodeista, ja yli 500 ihmistä sai surmansa.
Seitsemän mielenosoittajaa teloitettiin hirttämällä näytösoikeudenkäynneissä annettujen tuomioiden nojalla. Tuomionimikkeenä oli vihamielisyys Jumalaa kohtaan.
Pidätettyjen ja pidemmäksi ajaksi vangittujen joukossa oli ihmisoikeusjärjestöjen ja naisjärjestöjen työntekijöitä, toimittajia, asianajajia, laulajia, tutkijoita sekä mielenosoituksissa surmattujen perheenjäseniä.
Pidätettyjä naisia ja miehiä raiskattiin ja kidutettiin mitä sadistisimmilla tavoilla. Jotkut naisista joutuivat raiskatuiksi poliisiautossa, sen jälkeen kun heidän kätensä ja jalkansa oli ensin kahlittu kiinni auton väliseinässä heidän päänsä yläpuolella olevaan koukkuun.
Ketään viranomaista ei ole tuotu vastuuseen Mahsa Jina Aminin kuolemasta tai pidätettyjä mielenosoittajia kohtaan tehdystä seksuaalisesta tai muusta väkivallasta.
Huivipakon vastaisten protestien aikana siveyspoliisit vedettiin vähin äänin pois kaduilta, mutta viime kesästä lähtien he ovat jälleen valvoneet naisten pukeutumista erityisesti metroasemilla ja oppilaitosten lähettyvillä.
Viranomaiset ovat myös lisänneet valvontakameroita, joissa on kasvontunnistimet. Ilman huivia liikkuneille naisille on lähetetty sakkomääräyksiä postissa.
Teheranissa naisia on myös komennettu ruumishuoneelle pesemään vainajia rangaistuksena kulkemisesta ilman huivia.
Iranin parlamentin syksyllä hyväksymän lain mukaan ilman huivia julkisella paikalla olemisesta tai tähän yllyttämisestä voidaan jatkossa langettaa kymmenen vuoden vankeusrangaistus tai yli 20 000 euron suuruiset sakot. Uutta lakia olisi ilmeisesti tarkoitus soveltaa naispuolisiin julkisuuden henkilöihin, jotka esiintyvät somekanavillaan ilman huivia.
Uusien määräysten nojalla on myös suljettu kahviloita ja kauppoja, joiden asiakkaat ovat olleet ilman huivia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)