perjantai 27. huhtikuuta 2018

Taistojen tiellä Etelä-Afrikassa

KANSAN UUTISET 27.4.2018

Etelä-Afrikassa vietetään 27. huhtikuuta Vapauden päivää tuona päivänä vuonna 1994 pidettyjen maan ensimmäisten vapaiden ja demokraattisten vaalien kunniaksi. Tänä vuonna Etelä-Afrikan kaupunkien kadut täyttyvät kuitenkin vasta pitkän viikonlopun jälkeen, kun sadat tuhannet ihmiset kokoontuvat vappumarsseille.

24 vuotta maan ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen yli 40 prosenttia eteläafrikkalaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä – ja heistä yhdeksän kymmenestä on mustia.

Etelä-Afrikan kommunistipuolueella on selkeä näkemys siitä, miksi rotuerottelukauden päättyminen ei johtanutkaan kaikille kansanryhmille tasavertaisen sateenkaarikansakunnan syntymiseen.

Toukokuussa 1994 Afrikkalaisen kansalliskongressin ANC:n Mayibuye-lehden kannessa oli kuva presidentti Nelson Mandelan virkaanastujaisista maan pääkaupungissa Pretoriassa ja ilmavoimien hävittäjistä lentämässä muodostelmassa Union Buildingsin hallituskompleksin ylitse.

”Hetki on koittanut. Vapautus. Todellinen muutos. Kansallinen demokraattinen vallankumous”, lehden pääkirjoituksessa todettiin.

”Nyt on aika lunastaa vaalilupaukset. Kesäkuussa tehdään budjettipäätökset määrärahojen jakamisesta.”

Kommunistipuolueen African Communist -lehdessä sävy oli toinen. ”A luta continua! Taistelu jatkuu”, lehden kannessa julistettiin. Kuvissa tuhannet eteläafrikkalaiset jonottivat äänestyspaikoille, ikään kuin muistutuksena siitä, että valkoisen vähemmistövallan lakkauttaminen ja ensimmäiset demokraattiset vaalit olivat laajapohjaisen joukkoliikkeen pitkän kamppailun tulosta.

Kommunistipuolue oli keskeinen osa Etelä-Afrikan vapautusliikettä yhdessä ANC:n ja ammattiliittojen kongressin Cosatun kanssa. Tähän päivään asti puolue on osallistunut vaaleihin ANC:n listalla, ainoana poikkeuksena viime marraskuussa Metsimaholon kunnassa pidetyt paikallisvaalit. Parlamentin jäsenistä noin viidesosa on kommunisteja.

Rotuerottelukauden päättymisen jälkeen kommunistipuolueen iskulauseena oli: Sosialismi on tulevaisuus – rakennetaan se nyt!

Aika ei kuitenkaan ollut otollinen kommunistipuolueen kaikille aloitteille. Neuvostoliiton romahtaminen oli vielä tuoreessa muistissa. Maailmalla talouspolitiikan trendinä oli pikemminkin uusliberalismi.

Nelson Mandelan ja hänen seuraajansa Thabo Mbekin kaudella ANC:n politiikka tähtäsi ennen muuta talouskasvuun ja kasvun tulosten jakamiseen kansalle erilaisina sosiaalietuuksina ja rakentamalla asuntoja köyhälle mustalle enemmistölle.

Mandela ja Mbeki olivat molemmat entisiä kommunisteja ja puolueen keskuskomitean jäseniä, mutta heidän visiossaan sosialismin aika olisi vasta sitten kun siihen olisi varaa.

ANC:n hallinnon sosiaalisia saavutuksia ei tule vähätellä. Rotuerottelun päättymisen jälkeen yli 16 miljoonalle eteläafrikkalaiselle on rakennettu uudet asunnot. Sähkönjakelun piirissä olevien kotitalouksien määrä on yli kaksinkertaistunut. Kymmenelle miljoonalle koululaiselle on järjestetty ilmainen kouluruokailu.

Yli 16 miljoonaa eteläafrikkalaista, lähes kolmasosa väestöstä, on myös päässyt erilaisten sosiaaliavustusten piiriin.

Kommunistipuolueen julkaisemassa raportissa kuitenkin muistutetaan, että rotuerottelu oli omalaatuinen talousjärjestelmä, jossa musta enemmistö oli ajettu mailtaan bantustaneihin ja kaupunkien laitamien hökkelikyliin halvaksi työvoimareserviksi valkoiselle vähemmistölle ja heidän omistamilleen yhtiöille.

Kun vähemmistövallan päättymisen jälkeen maan tuotantosuhteisiin ei puututtu, mustalla enemmistöllä ei ollut edelleenkään maata tai pääomaa, vaan ihmisten ainoa keino tulla toimeen oli myymällä työvoimaansa. Tällä hetkellä 36 prosenttia eteläafrikkalaisista on työttömänä.

Etelä-Afrikan talous oli myös kolonialistinen. Kaivoksissa louhitaan kivihiiltä, kultaa ja platinaa maailmanmarkkinoille, ja suurtiloilla viljellään maataloustuotteita vientiin.

Rotuerottelun päättymisen jälkeen talous kasvoi, mutta ei syntynyt juuri uusia työpaikkoja. Kuvaava esimerkki on, että viime vuosikymmenellä eteläafrikkalaisten rakennusyhtiöiden liikevoitot kahdeksankertaistuivat, mutta tuotot siirrettiin pääasiassa ulkomaille eikä uusiin investointeihin, jotka olisivat luoneet työpaikkoja.

Talouden jättäminen ennalleen oli kommunistipuolueen mielestä virhe, samoin kuin se, että huomattava osa väestöstä on jätetty vain passiivisiksi sosiaalituen asiakkaiksi.

Juuri nyt Etelä-Afrikan vasemmistolla on kuitenkin nostetta. Syvästi korruptoituneen Jacob Zuman syrjäyttäminen presidentinvirasta ja Cyril Ramaphosan valitseminen hänen seuraajakseen oli pitkälti ANC:n vasemmistosiiven ansiota.

Kommunistipuolue ja ammattiliitot puhuvat ”kansallisen demokraattisen vallankumouksen toisesta vaiheesta”. Sillä tarkoitetaan opintopiirejä ja jäsenkampanjoita, kamppailua minimipalkan ja työpaikkademokratian puolesta, lisää julkisia investointeja uusiin työpaikkoihin sekä maareformin edistämistä tavalla tai toisella.

torstai 12. huhtikuuta 2018

Sillanpääasema Afrikassa

KANSAN UUTISET 13.4.2018

Berberan kalasataman rantaravintolassa varikset odottavat kärsimättöminä, että ruokailijat nousevat pöydästä, ja lehahtavat sitten välittömästi noukkimaan ruuantähteitä lautasilta.

Paikalliset kertovat, että varikset tulivat tänne 1970-luvulla neuvostojoukkojen mukana. Kylmän sodan aikana, kun Neuvostoliitto oli Somalian liittolainen, Berberaan rakennettiin lentotukikohta, jossa oli yksi Afrikan pisimmistä kiitoradoista.

Aikojen saatossa Berberan vanhassa luonnonsatamassa Adeninlahden rannalla ovat vierailleet foinikialaiset, persialaiset, kiinalaiset ja intialaiset merenkulkijat. 1800-luvulla Berbera kuului Osmanien valtakuntaan. Turkkilaisten jälkeen tulivat egyptiläiset, ja siirtomaavallan aikana kaupunkia hallitsivat britit. Ennen Somalian sisällissotaa täällä oli myös Yhdysvaltojen tukikohta.

Nyt pienen merenpoukaman toisella puolella rakennetaan uutta modernia konttisatamaa, pitkälti naapurimaan Etiopian ulkomaankaupan tarpeisiin. Hankkeesta vastaa Dubaista kotoisin oleva satamayhtiö DP World.

Satamahankkeen ansiosta tämä unelias pikkukaupunki on joutunut monimutkaisen geopoliittisen valtataistelun keskiöön.

Viime kuussa DP World ilmoitti, että uuden sopimuksen mukaan Etiopian hallituksella tulee olemaan 19 prosentin osuus satamasta ja sen voitoista.

Uutinen miltei sytytti uuden sodan Somalian pääkaupungissa Mogadishussa. Kilpailevat joukot ottivat vuoron perään haltuun maan parlamentin, sen jälkeen kun alahuone oli yksimielisesti tuominnut hankkeen ja hyväksynyt päätöslauselman, jonka mukaan kaikki ulkomaiset investoinnit vaativat jatkossa parlamentin siunauksen.

Somalian hallitus ja presidentti olivat jo aiemmin vaatineet hankkeesta luopumista, koska siitä oli päätetty ilman hallituksen lupaa. Berbera kuuluu Somalimaahan, joka julistautui itsenäiseksi vuonna 1991 Somalian sisällissodan aikana, mutta Somalia ja mitkään ulkomaat eivät ole tunnustaneet alueen itsenäisyyttä.

Mogadishun poliittinen kriisi laukesi lopulta tällä viikolla, kun parlamentin puhemies Mohamed Osman Jawari erosi tehtävästään ja pitkään jatkunut valtataistelu pääministerin ja puhemiehen välillä toivottavasti päättyi. Jawari on Norjan kansalainen, kuten myös pääministeri Hassan Ali Khaire.

DP World on yksi maailman suurimmista satamatoimijoista. Yhtiöllä on 78 satamaa yli 40 maassa Kiinasta ja Australiasta Brasiliaan ja Eurooppaan.

Satamayhtiö on läheisesti kytköksissä Arabiemiraattien johtoon. Dubain emiirisuku omistaa yhtiön enemmistön.

442 miljoonaa dollaria maksavasta Berberan satamahankkeesta sovittiin DP Worldin ja Somalimaan hallituksen kesken vuonna 2016. Sopimuksen mukaan yhtiö saisi sataman haltuunsa 30 vuodeksi.

Somalian edellinen presidentti hyväksyi vähin äänin satamahankkeen itsenäiseksi julistautuneessa Somalimaassa, sillä Arabiemiraatit lupasivat vastapalkkioksi sotilastukea ja rahaa Somalian hallitukselle. Arabiemiraatit ovat kouluttaneet ja rahoittaneet tiedustelupalvelua Somaliassa.

Viime vuonna Arabiemiraatit lupasivat aseita ja koulutusta myös Somalimaan armeijalle. Sataman lisäksi Berberaan rakennetaan emiraattien sotilastukikohta. Emiraatit rahoittavat myös uuden maantien rakentamisen Etiopian rajalta rannikolle sekä lukuisia muita infrastruktuurihankkeita miljardin dollarin arvosta.

Emiraateilla on jo ennestään sotilastukikohta Eritreassa. Sieltä käsin tehdään sotilasiskuja Punaisenmeren vastarannalla sijaitsevaan Jemeniin, jossa emiraatit ovat yhtenä sodan osapuolena.

Eritrean tukikohdan vuoksi DP World joutui luopumaan satamastaan naapurimaassa Djiboutissa. Entinen Ranskan siirtomaa Djibouti kansallisti sataman ja luovutti sen Kiinan haltuun.

Berberan satamahankkeen taustalla on useita syitä.

Ensinnäkin maailman nopeimmin kasvaviin talouksiin kuuluva sadan miljoonan asukkaan Etiopia tarvitsee kipeästi lisäväylän merelle. Etiopia on tänä päivänä maailman johtavia lihakarjan tuottajia. Maassa on paljon kiinalaisia investointeja ja kiinalaisomisteisia tehtaita. Pääkaupungissa Addis Abebassa sijaitsee Afrikan unionin päämaja.

Arabiemiraatit ovat myös keskeisesti mukana Lähi-idän maiden vastakkainasettelussa, jossa Saudi-Arabian, Arabiemiraattien ja Egyptin muodostama liittouma taistelee Turkin ja Qatarin vaikutusvaltaa vastaan. Nämä kaikki maat rahoittavat sotavoimia ja vallanpitäjiä Somaliassa. Liittoumien välisiä sijaissotia käydään parhaillaan Libyassa, Syyriassa ja Jemenissä, missä tosin emiraattien sotavoimia edustaa yhdysvaltalaisten turva-alan yhtiöiden johtama palkka-armeija.

Emiraatit haluavat myös päästä mukaan valvomaan Punaisenmeren laivaliikennettä, yhdessä Djiboutiin tukikohtia pystyttäneiden kiinalaisten, japanilaisten, ranskalaisten ja amerikkalaisten kanssa.

Viime kädessä on kyse kauppaintressien turvaamisesta. Emiraatit haluavat osansa Itä-Afrikan raaka-aineista ja kasvavista markkinoista.