KANSAN UUTISET 18.2.2022
Kuka omistaa Afganistanin keskuspankin Yhdysvalloissa olevat noin seitsemän miljardin dollarin varat? Sitä kysytään nyt eri puolilla maailmaa sen jälkeen kun presidentti Joe Biden viikko sitten allekirjoitti määräyksen, jonka myötä Yhdysvallat voisi takavarikoida Afganistanin valuuttavarannon ja käyttää rahat osittain Afganistaniin kohdennettavaan humanitaariseen apuun ja osittain vahingonkorvausten maksamiseen syyskuun 11. päivän iskuissa menehtyneiden omaisille.
Kun talebanit tulivat Afganistanissa valtaan elokuussa, Yhdysvallat jäädytti Afganistanin keskuspankin varat, jotka oli talletettu New Yorkin keskuspankkiin. Yhdysvallat on luokitellut Taleban-liikkeen terroristiliikkeeksi eikä suostu luovuttamaan varoja Afganistanin keskuspankille.
Yksi lukuisista 9/11-uhrien omaisten ryhmistä vaatii nyt New Yorkin keskuspankkia maksamaan juuri seitsemän miljardia dollaria vahingonkorvauksia 150 perheelle, jotka menettivät läheisensä syyskuun 11. päivän iskuissa.
Vaatimuksen perusteena on newyorkilaisen alioikeuden tuomarin vuonna 2011 antama päätös, jonka mukaan Afganistanin talebanit olivat osasyyllisiä Yhdysvaltojen lentokonekaappauksiin ja siten velvollisia maksamaan vahingonkorvauksia iskuissa kuolleiden omaisille.
Omaisten asianajajien mielestä Afganistanin keskuspankin varat voidaan käyttää vahingonkorvausvelkojen maksamiseen omaisille, sillä talebanit ovat nyt vallassa Afganistanissa ja vastaavat siten myös maan keskuspankin ulkomailla olevista varoista.
Muiden oikeusoppineiden mielestä asia ei ole ihan niin yksinkertainen, sillä jotta Afganistanin keskuspankin ulkomailla olevia varoja voitaisiin pitää talebanien käytössä olevana omaisuutena, niin ensin Yhdysvaltojen pitäisi tunnustaa talebanien hallitus Afganistanin lailliseksi edustajaksi. Toistaiseksi yksikään maailman maa ei ole virallisesti tunnustanut talebanien hallitusta.
Valkoisen talon tiedottajan mukaan Bidenin hallinnon ajatuksena on, että takavarikoiduista varoista 3,5 miljardia dollaria käytettäisiin humanitaarisiin hankkeisiin Afganistanissa ja toiset 3,5 miljardia jätetään odottamaan mahdollisia tuomioistuinten ratkaisuja vahingonkorvauksista syyskuun 11. päivän uhrien omaisille.
Ihan tarkkaan ottaen mitään tällaista ei todeta Bidenin allekirjoittamassa Afganistanin keskuspankin varojen takavarikointimääräyksessä. Päätöksessä mainitaan kyllä terrorismin uhrien edustajien esittämät vaatimukset, mutta takavarikointia perustellaan ennen muuta Afganistanin humanitaarisella kriisillä ja maan talouden mahdollisella romahtamisella, joka Bidenin hallinnon tulkinnan mukaan ”muodostaa poikkeuksellisen uhan Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle ja ulkopolitiikalle”.
YK:n mukaan Afganistanissa 22 miljoonaa ihmistä, yli puolet maan väestöstä, on parhaillaan hätäavun tarpeessa ja viittä miljoonaa afganistanilaisista uhkaa nälänhätä.
YK:n humanitaarisista asioista vastaava apulaispääsihteeri Martin Griffiths sanoi tammikuussa, että Afganistanin hätäapuun tarvitaan välittömästi viisi miljardia dollaria.
Vertailun vuoksi Yhdysvallat käytti Afganistanin sotaan yli 800 miljardia dollaria, keskimäärin reilu 40 miljardia dollaria vuodessa. Maan hallinnon kehittämiseen käytettiin 36 miljardia dollaria.
9/11-uhrien omaisten vaatimusten taustalla oleva alioikeuden päätös ei vastaa vallitsevia näkemyksiä lentokoneiskujen suunnittelusta. Seitsemän 9/11-lesken vuonna 2002 nostamassa kanteessa vaadittiin vahingonkorvauksia Osama bin Ladenilta, silloiselta Taleban-johtajalta Mullah Omarilta, Iranin viranomaisilta, Hizbollahilta sekä Saddam Husseinin Irakilta.
Vuonna 2011 tehdyn alioikeuden tuomarin päätöksen mukaan etenkin Iranin viranomaiset olivat tukeneet lentokonekaappaajia. Päätöksen nojalla omaisten perheet saivat vuonna 2014 haltuunsa Iranin šaahin aikoinaan rakennuttaman 500 miljoonan dollarin arvoisen tornitalon Manhattanilla.
Kanteen alullepanija Fiona Havlish on nykyään Coloradossa vaikuttava inspiraatiopuhuja ja menestysvalmentaja, joka harjoittaa myös intuitiivista parantamista ja reikihoitoa. Hänen miehensä työskenteli vakuutusmeklarina New Yorkin World Trade Centerissä.
torstai 17. helmikuuta 2022
torstai 3. helmikuuta 2022
Kriisinhallintasuunnitelmat vastatuulessa
KANSAN UUTISET 4.2.2022
Suomen hallituksen suunnitelmat lähettää lisää sotilaita EU:n koulutusoperaatioon Länsi-Afrikassa sijaitsevaan Maliin näyttäisivät olevan vastatuulessa maan muuttuneen tilanteen vuoksi.
Suomalaisten lisäjoukkojen oli tarkoitus kouluttaa ja tukea Malin asevoimia taistelussa islamistisia ääriliikkeitä vastaan ja viime kädessä auttaa maan tilanteen vakauttamisessa.
Viime elokuussa presidentti Sauli Niinistö ja hallitus päättivät yhteistuumin, että EU:n koulutusoperaatioon Malissa osallistuu tänä vuonna kaikkiaan 55 suomalaista sotilasta.
Näin ei tule ilmeisesti tapahtumaan sen jälkeen kun Malin sotilashallitus kutsui venäläisen Wagner-ryhmän palkkasotilaita maahan ja ilmoitti siirtävänsä helmikuun lopulle suunniteltuja vaaleja viidellä vuodella eteenpäin.
Ruotsi ilmoitti vaalien peruuntumisen jälkeen vetävänsä suurimman osan joukoistaan pois maasta maaliskuun loppuun mennessä. Ruotsilla on ollut Malissa useita satoja sotilaita ja muutenkin näkyvä rooli maan lukuisissa kriisinhallintaoperaatioissa.
Piakkoin tämän jälkeen Malin sotilasjuntta ilmoitti yllättäen, että juuri maahan tulleet tanskalaissotilaat eivät ole tervetulleita vaan saavat palata kotimaahansa.
Tanskalaisten poistumiskäsky herätti luonnollisesti ihmetystä Tanskassa ja sai myös Ranskan ulkoministerin Jean-Yves Le Drianin kimpaantumaan.
Le Drian totesi viime viikonloppuna, että Malin sotilasjuntta on laiton ja menettänyt tilanteen hallinnan.
Mali on Ranskan entinen siirtomaa. Maassa on ollut tuhansia ranskalaisia sotilaita taistelemassa islamistijoukkoja vastaan vuodesta 2013 lähtien.
Tanskalaiset sotilaat olivat tulossa mukaan Ranskan alkujaan perustamiin Takuba-joukkoihin. Ranska on toivonut, että muut EU-maat ottaisivat enemmän vastuuta näistä joukoista, jotka osallistuvat myös varsinaisiin taisteluihin Malin armeijan sotilaiden rinnalla.
Erikoisjoukkojen nimi tulee Sahelin alueen perinteisestä pitkästä takuba-miekasta.
Toistaiseksi EU-maista ainoastaan Ruotsi, Tšekki ja Viro ovat lähettäneet taistelujoukkoja Maliin ranskalaisyksikön avuksi. Joukkojen komentajana toimii ruotsalainen eversti Peter, jonka koko nimeä ei ole haluttu paljastaa.
Malin sotilasjuntta ei ollut mielissään Ranskan ulkoministerin esittämästä kritiikistä. Juntan ulkoministeri Abdoulaye Diop totesi Radio France Internationalin haastattelussa, että Ranskan uhkausten ja solvausten on loputtava.
”Emme sulje pois mitään vaihtoehtoja. Mikäli Ranskan läsnäolo on vastoin Malin etuja, emme epäröi ottaa vastuuta tilanteesta”, Diop sanoi.
Lopulta sotilasjuntan edustajat kutsuivat Ranskan Malin-suurlähettilään puhutteluun ja antoivat hänelle 72 tuntia aikaa poistua maasta ”Ranskan ulkoministerin vihamielisten ja hävyttömien kommenttien johdosta”.
Sotilasoperaatioissa Malissa toimivat EU-maat ovat ilmoittaneet päättävänsä viikon sisällä operaatioiden tulevaisuudesta. Jotkut olisivat valmiita lähtemään maasta, mutta toiset eivät haluaisi jättää Malia Venäjän ja Wagner-ryhmän palkkasotilaiden temmellyskentäksi.
Asiaan vaikuttaa myös se, että Mali on yksi maailman suurimmista kullantuottajista. Wagnerin toimintatapoihin kuuluu yleensä ottaa korvaus palveluistaan hankkimalla kaivosoikeuksia.
Suomen ulkoministeriössä on jo pidemmän aikaa haluttu lisätä suomalaisten sotilaiden osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin nimenomaan Afrikassa. Puolustusministeriössä on suhtauduttu nihkeämmin sotilasoperaatioihin Afrikan maissa, sillä operaatiot Afrikassa ovat kalliita eivätkä välittömästi palvele Suomen omaa puolustuskykyä.
Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kriisinhallintasotilaista toimii Libanonissa. Malissa on parhaillaan 16 suomalaista sotilasta.
Aiemmin on kerrottu, että Suomi valmistautuu EU:n koulutusoperaatioihin myös Mosambikissa sekä Malin naapurimaassa Nigerissä.
Maailman suurimpiin uraanintuottajiin kuuluva Niger on Sahelin alueen maista ainoa, jossa sotilaat eivät ole vallassa. Tšadissa sotilaat ottivat vallan Ranskan tuella viime vuoden huhtikuussa. Burkina Fasossa sotilaat kaappasivat vallan tammikuussa.
Suomen hallituksen suunnitelmat lähettää lisää sotilaita EU:n koulutusoperaatioon Länsi-Afrikassa sijaitsevaan Maliin näyttäisivät olevan vastatuulessa maan muuttuneen tilanteen vuoksi.
Suomalaisten lisäjoukkojen oli tarkoitus kouluttaa ja tukea Malin asevoimia taistelussa islamistisia ääriliikkeitä vastaan ja viime kädessä auttaa maan tilanteen vakauttamisessa.
Viime elokuussa presidentti Sauli Niinistö ja hallitus päättivät yhteistuumin, että EU:n koulutusoperaatioon Malissa osallistuu tänä vuonna kaikkiaan 55 suomalaista sotilasta.
Näin ei tule ilmeisesti tapahtumaan sen jälkeen kun Malin sotilashallitus kutsui venäläisen Wagner-ryhmän palkkasotilaita maahan ja ilmoitti siirtävänsä helmikuun lopulle suunniteltuja vaaleja viidellä vuodella eteenpäin.
Ruotsi ilmoitti vaalien peruuntumisen jälkeen vetävänsä suurimman osan joukoistaan pois maasta maaliskuun loppuun mennessä. Ruotsilla on ollut Malissa useita satoja sotilaita ja muutenkin näkyvä rooli maan lukuisissa kriisinhallintaoperaatioissa.
Piakkoin tämän jälkeen Malin sotilasjuntta ilmoitti yllättäen, että juuri maahan tulleet tanskalaissotilaat eivät ole tervetulleita vaan saavat palata kotimaahansa.
Tanskalaisten poistumiskäsky herätti luonnollisesti ihmetystä Tanskassa ja sai myös Ranskan ulkoministerin Jean-Yves Le Drianin kimpaantumaan.
Le Drian totesi viime viikonloppuna, että Malin sotilasjuntta on laiton ja menettänyt tilanteen hallinnan.
Mali on Ranskan entinen siirtomaa. Maassa on ollut tuhansia ranskalaisia sotilaita taistelemassa islamistijoukkoja vastaan vuodesta 2013 lähtien.
Tanskalaiset sotilaat olivat tulossa mukaan Ranskan alkujaan perustamiin Takuba-joukkoihin. Ranska on toivonut, että muut EU-maat ottaisivat enemmän vastuuta näistä joukoista, jotka osallistuvat myös varsinaisiin taisteluihin Malin armeijan sotilaiden rinnalla.
Erikoisjoukkojen nimi tulee Sahelin alueen perinteisestä pitkästä takuba-miekasta.
Toistaiseksi EU-maista ainoastaan Ruotsi, Tšekki ja Viro ovat lähettäneet taistelujoukkoja Maliin ranskalaisyksikön avuksi. Joukkojen komentajana toimii ruotsalainen eversti Peter, jonka koko nimeä ei ole haluttu paljastaa.
Malin sotilasjuntta ei ollut mielissään Ranskan ulkoministerin esittämästä kritiikistä. Juntan ulkoministeri Abdoulaye Diop totesi Radio France Internationalin haastattelussa, että Ranskan uhkausten ja solvausten on loputtava.
”Emme sulje pois mitään vaihtoehtoja. Mikäli Ranskan läsnäolo on vastoin Malin etuja, emme epäröi ottaa vastuuta tilanteesta”, Diop sanoi.
Lopulta sotilasjuntan edustajat kutsuivat Ranskan Malin-suurlähettilään puhutteluun ja antoivat hänelle 72 tuntia aikaa poistua maasta ”Ranskan ulkoministerin vihamielisten ja hävyttömien kommenttien johdosta”.
Sotilasoperaatioissa Malissa toimivat EU-maat ovat ilmoittaneet päättävänsä viikon sisällä operaatioiden tulevaisuudesta. Jotkut olisivat valmiita lähtemään maasta, mutta toiset eivät haluaisi jättää Malia Venäjän ja Wagner-ryhmän palkkasotilaiden temmellyskentäksi.
Asiaan vaikuttaa myös se, että Mali on yksi maailman suurimmista kullantuottajista. Wagnerin toimintatapoihin kuuluu yleensä ottaa korvaus palveluistaan hankkimalla kaivosoikeuksia.
Suomen ulkoministeriössä on jo pidemmän aikaa haluttu lisätä suomalaisten sotilaiden osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin nimenomaan Afrikassa. Puolustusministeriössä on suhtauduttu nihkeämmin sotilasoperaatioihin Afrikan maissa, sillä operaatiot Afrikassa ovat kalliita eivätkä välittömästi palvele Suomen omaa puolustuskykyä.
Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kriisinhallintasotilaista toimii Libanonissa. Malissa on parhaillaan 16 suomalaista sotilasta.
Aiemmin on kerrottu, että Suomi valmistautuu EU:n koulutusoperaatioihin myös Mosambikissa sekä Malin naapurimaassa Nigerissä.
Maailman suurimpiin uraanintuottajiin kuuluva Niger on Sahelin alueen maista ainoa, jossa sotilaat eivät ole vallassa. Tšadissa sotilaat ottivat vallan Ranskan tuella viime vuoden huhtikuussa. Burkina Fasossa sotilaat kaappasivat vallan tammikuussa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)