torstai 25. toukokuuta 2017

Kun Suomen kehitysapu päättyi

KANSAN UUTISET 26.5.2017

Tunnelma oli huipussaan viime joulukuussa radioasema Jamii FM:n pihalla Naliendelen kylässä eteläisessä Tansaniassa. Pienten mangopuiden viereen rakennetun olkikatoksen alle oli kokoontunut iloinen joukko nuoria ja myös kokeneempia radiotoimittajia, jotka kertoivat radiokanavan ohjelmista ja niiden myönteisistä vaikutuksista maaseutukylissä Tansanian köyhimpiin kuuluvalla alueella.

Naliendelen kylästä käsin oli tuotettu ohjelmaa eetteriin vasta kolmen kuukauden ajan, siitä lähtien kun radiokanavalle viime syyskuussa vihdoin myönnettiin lähetyslupa – paikallisen viestintäviraston lähes kuusi vuotta kestäneen hallinnollisen byrokratian jälkeen.

Radiokanavan ohjelmat kuulostivat teknisesti hyvin ammattimaisilta ja ohjelmavirta monin verroin letkeämmältä kuin meikäläisten kanavien aamushow’t. Ohjelmia tehtiin kyläläisten iloista ja surunaiheista, kyläläisten ja nuorten toimittajien yhteisvoimin ja pitkälti kyläläisten odotuksiin vastaten.

Radiotoimittajat ajelivat moottoripyörällä kyliin ohjelmantekoon, usein kyläläisiltä saatujen juttuvinkkien perässä.

Jamii FM:stä oli tullut lyhyessä ajassa ylivoimaisesti kuunnelluin radiokanava Mtwaran alueen maaseudulla. Lähetys ulottui parhaimmillaan 120 kilometrin päähän tavoittaen lähes miljoona radionkuuntelijaa.

Tämä kaikki oli pitkälti suomalaisen kehitysyhteistyön ansiota! Suomen kehitysyhteistyövaroilla remontoitiin radiokanavan käyttöön pieni tyhjillään ollut rakennus. Sen jälkeen pystytettiin 60 metriä korkea lähetysmasto ja hankittiin Italiasta radiolähetin ja antenni. Teknisesti korkeatasoiset studiot koottiin pääasiassa Yleisradion poistokalustosta. Paikallisia nuoria koulutettiin yhteisöradiotoimintaan.

Yhteisöradio pyrkii antamaan äänen maaseudun syrjäseutujen asukkaille, jotka muutoin eivät saisi näkemyksiään esille mediassa. Kun kyläläiset kokevat, että heidän näkemyksiään kuunnellaan, oletuksena on, että he pyrkivät aiempaa aktiivisemmin myös itse vaikuttamaan omien elinolojensa kehittämiseen.

Ruohonjuuritason mediahanke näytti vihdoin saavuttavan toivottuja tuloksia. Pian radiolähetysten käynnistymisen jälkeen kylissä oli jo saatu aikaan lukuisia konkreettisia parannuksia, kun paikalliset viranomaiset olivat kuunnelleet ohjelmia ja pikaisesti puuttuneet niissä käsiteltyihin epäkohtiin.

Kylissä oli rakennettu uusia koululuokkia ja parannettu vedensaantia. Teitä kunnostettiin ja vessoja rakennettiin kyläläisten tekemien valitusten jälkeen. Vammaisia oli saatu liittymään paikalliseen vammaisyhdistykseen ja sen myötä edes jonkinlaisten tukipalvelujen piiriin.

Kahdeksan uutta nuorta toimittajaa oli rekrytoitu mukaan radiotyöhön. Näistä viisi oli naisia. Myös vammaisten oma radioryhmä oli juuri aloittamassa toimintaansa.

Haasteena oli edelleen kanavan oma varainhankinta, joissa kaivattiin vielä kovasti apuja. Varainhankintatyötä sekä erityisesti naisten ja vammaisten ohjelmatuotantoa oli tarkoitus tukea uudessa jatkohankkeessa, jonka rahoituspäätöstä odotettiin päivänä minä hyvänsä.

Vain kaksi päivää ennen joulua Suomesta tuli tieto kielteisestä tukipäätöksestä. Ulkoministeriö totesi, että tuen jatkaminen oli tällä hakukierroksella vaikeaa ”ilman kriittistä perustelua tulosten vaikuttavuudesta ja toiminnan välttämättömyydestä useiden tukivuosien jälkeen”.

Vuosi sitten valmistuneen arviointiraportin mukaan yhteisöradion ja etenkin sen oman varainhankinnan tukemista olisi ehdottomasti tullut jatkaa, jotta radiokanava voisi jatkossa toimia ilman ulkopuolista hankerahoitusta.

Tansanian maaseudun mediatukihankkeeseen myönnettiin kuuden vuoden aikana 280 000 euroa suomalaisten veronmaksajien rahoja.

Journalistien kehitysyhteistyöjärjestö Vikes haki Jamii FM:n toiminnan kestävyyden turvaamiseen tänä vuonna 25 000 euroa osana laajempaa Tansanian mediatukihanketta.

Käynnisteillä ollut radiokanava sinnitteli jo koko viime vuoden aiempien vuosien säästöillä, kun ulkoministeriön edellinen hakukierros peruttiin kokonaan.

Ulkoministeriön virkamiesten työ ei varmasti ole ollut helppoa sen jälkeen kun Juha Sipilän hallitus ilmoitti kaksi vuotta sitten ensi töikseen leikkaavansa kehitysyhteistyön määrärahoja. Sipilän hallituskaudella tuki järjestöjen pienhankkeisiin on vähentynyt alle puoleen.

Vuosia jatkuneen työn jälkeen Jamii FM:n tulevaisuus onkin nyt vaakalaudalla. Radiolähetykset ovat olleet välillä poikki, kun sähkölaskut ovat jääneet maksamatta eikä laitteita ole pystytty huoltamaan.

Jamii FM on kuitenkin saanut paikan päältä pientä tukea Mtwaran alueen rannikon edustalla maakaasua poraavien yhtiöiden yhteiskuntavastuun rahoista.

Suomalainen liikunta-alan kehyjärjestö Liike on puolestaan rahoittanut tyttöjen terveyskasvatusta käsitteleviä radio-ohjelmia.

Tällä viikolla tuli tieto, että Radio- ja televisiotoimittajien liitto tukee Jamii FM:n toiminnan jatkumista 2 000 eurolla.

perjantai 12. toukokuuta 2017

Neljä kuvaa tulevaisuudesta

KANSAN UUTISET  12.5.2017

Yhdysvaltalainen sosiologi Peter Frase on kirjoittanut kiehtovan kirjan erilaisista tulevaisuudenskenaarioista maailmassa, jossa tavarantuotannon ja monien palvelujen automaatio on tehnyt palkkatyöstä pitkälti tarpeettoman tai toissijaisen.

Kirjassaan Four Futures: Life after capitalism Frase kuvailee neljä erilaista skenaariota elämästä automaation, ilmastonmuutoksen ja nykymuotoisen kapitalismin jälkeen sen mukaan, onko maailma edelleen eliittien käsissä vai pyritäänkö yhteiskunnalliseen tasavertaisuuteen.

Peter Frase viittaa kirjassaan tutkimukseen, jonka mukaan lähes puolet Yhdysvaltojen työpaikoista uhkaa hävitä jo lähitulevaisuudessa, sillä samat työtehtävät voidaan toimittaa tehokkaammin ja edullisemmin tietokoneiden ja robottien avulla.

Perinteisen teollisuustuotannon työpaikoista huomattava osa on jo nyt automatisoitu pakkausteollisuudesta autonvalmistukseen. Frase uskoo, että tietokoneet syrjäyttävät ihmistyövoiman pian myös monissa asiantuntijatehtävissä ja palvelualoilla.

Tietotekniikkayhtiö IBM:n kehittämä supertietokone osaa jo analysoida lakitekstejä ja lääketieteellisiä artikkeleita ja voittaa ihmiset television tietovisassa. Parhaillaan tietokonetta ohjelmoidaan hoitamaan myös erilaisia asiakaspalvelutehtäviä puhelinpalvelusta tekniseen tukeen.

Frasen mukaan tietokone voisi jo nyt ottaa vastaan tilauksen hampurilaisravintolassa ja ohjelmoida robotin valmistamaan aterian. Robottiautojen yleistyminen saattaa puolestaan mullistaa kuljetusalan lähivuosikymmeninä.

Monilla aloilla automaatiota ei ole toistaiseksi otettu käyttöön täydessä mitassa, vaikka tekniset edellytykset ovat olemassa. Frasen mukaan tämä johtuu siitä, että maailmantalouden taantuman vuoksi palkat ovat alhaiset ja tarjolla on paljon työttömiä työnhakijoita.

Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, mikäli automatisointi tulee halvemmaksi kuin ihmisten tekemä työ. Wall Street Journal -lehden mukaan monet viljelijät Kaliforniassa ovat viime aikoina investoineet uusiin hedelmänpoimintakoneisiin halvan meksikolaisen vierastyövoiman vähentymisen vuoksi.

Peter Frasen ensimmäisessä tulevaisuudenskenaariossa robotit ovat tehneet palkkatyöstä tarpeettoman ja ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset on onnistuttu minimoimaan siirtymällä maailmanlaajuisesti uusiutuvan energian käyttöön. Frase kutsuu tätä aineellisen yltäkylläisyyden ja yhteiskunnallisen tasavertaisuuden maailmaa Marxin esimerkin mukaisesti kommunismiksi.

Frasen kuvailemassa kommunismissa ihmiset eivät enää ole palkkatyön orjia, vaan he voivat keskittyä vapaa-ajanviettoon ja itsensä kehittämiseen parhaaksi katsomallaan tavalla.

Frasen mielestä kansalaistulo olisi keskeinen keino matkalla kommunismiin. Riittävän suurella kansalaistulolla tulisi olemaan monia tasavertaisuutta edistäviä kerrannaisvaikutuksia. Epämiellyttävistä töistä pitäisi maksaa korkeampaa palkkaa, jotta ihmiset suostuisivat tulemaan töihin.

Myös Frasen toisessa skenaariossa maailmassa vallitsee yltäkylläisyys ja automaatio hoitaa suurimman osan tuotannollisesta työstä. Mutta pieni eliitti omistaa robotit sekä kaikki tuotannon taustalla olevat patentit, viljelykasvien siemenistä erilaisiin tekijänoikeuksiin.

Frase kutsuu tätä tulevaisuudenskenaariota rentismiksi, englannin kielen vuokranmaksua tarkoittavan sanan mukaan.

Rentismissä useimpien täytyy edelleen tehdä palkkatyötä erilaisten käyttölisenssien maksamiseksi. Ihmiset kehittävät työkseen uusia patentteja tai työskentelevät mainosalalla, tekijänoikeuskiistoja selvittävinä juristeina tai vartiointialalla.

Frasen kolmannessa skenaariossa automaatio on edennyt, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei ole ehditty torjua ajoissa. Luonto on köyhtynyt, laajat alueet ovat jääneet kohonneen merenpinnan alle, mutta olemassa olevia haasteita pyritään ratkaisemaan kaikkien tarpeet huomioon ottaen ja ekologisesti kestävällä tavalla. Joukkoliikennettä kehitetään, kulutusta hillitään ja kaikille turvataan kansalaistulo. Tätä skenaariota Frase kutsuu sosialismiksi.

Frasen neljäs ja viimeinen skenaario on eksterminismi. Siinä rikas valtaapitävä luokka on sulkeutunut robottiensa kanssa asein vartioitujen muurien taakse ilmastoituihin keitaisiinsa ihmiskunnan enemmistön kärsiessä ulkona kuumuudesta ja oikullisista sääilmiöistä.

Koska hallitseva eliitti ei tarvitse suurinta osaa ihmisistä edes työvoimaksi, ylijäämäpopulaatio voidaan laittaa vankiloihin, pakolaisleireihin tai ääritapauksissa heidät voidaan surmata.

Peter Frase muistuttaa kirjassaan, ettei mikään näistä skenaarioista ole millään tavalla vääjäämätön tulevaisuudenkuva, vaan tulevaisuus on poliittisen kamppailun ja yhteisten poliittisten päätösten tulosta. Pahimmat dystopian kuvaukset tulisi hänen mielestään ymmärtää varoituksen sanana. Positiiviset skenaariot voisivat puolestaan toimia itseään toteuttavina malleina.