torstai 23. elokuuta 2018

Kiiruna muuttaa kaivoksen tieltä pois

KANSAN UUTISET 24.8.2018

Kiirunassa Ruotsin Lapin pohjoiskolkassa koko kaupunkia ollaan siirtämässä laajenevan rautamalmikaivoksen tieltä kolme kilometriä itään. Kaivosyhtiö LKAB ja kuntapäättäjät puhuvat ylevästi kaupungin muutosprosessista, vaikka käytännössä tarkoituksena on purkaa suurin osa kaupungin nykyisestä keskustasta ja rakentaa uusi kaupunkikeskus kauemmas kaivoksesta.

Kaupungin sisääntuloväylän vieressä kaivosyhtiön työntekijöiden vanha puutaloalue on aidattu ja talot odottavat purkamista.

”Muutos käynnissä yhteisen tulevaisuuden puolesta”, todetaan purkualueen aitapressussa.

Kaupungin siirtäminen tuli kaivosyhtiöltä ilmoitusasiana. Loppuvuodesta 2003 LKAB ilmoitti kunnanjohdolle, että kaivostoiminnan aiheuttamat halkeamat maan pinnalla uhkaavat kaivosta lähellä olevien rakennusten turvallisuutta. LKAB suunnitteli myös kaivoksen laajentamista yhä syvemmälle kaupungin alapuolella olevaan kallioperään. Jos malminlouhinnan haluttiin jatkuvan, kaupunki pitäisi yksinkertaisesti siirtää tieltä pois.

Kaupungin päättäjillä ei ollut juuri vaihtoehtoja. Vuonna 2004 Kiirunan kunta julkaisi lehdistötiedotteen, jossa kerrottiin, että vajaan parinkymmenen tuhannen asukkaan kaupunki siirretään toiseen paikkaan.

”Elämme kaivoksen kanssa symbioosissa. Kiiruna on olemassa kaivoksen vuoksi. Muuten pirukaan ei olisi rakentanut kaupunkia tänne”, selittää Niklas Sirén, vasemmistopuoluetta edustava apulaiskunnanjohtaja.

Myös asukkaat ovat hyväksyneet tosiasiat. Rakennusten purkaminen ja tuttujen paikkojen katoaminen on useimpien mielestä haikeaa ja surullista. Mutta jos ei kaivosta ole, ei ole myöskään työpaikkoja, ja silloin olisi joka tapauksessa edessä muutto toiselle paikkakunnalle.

Ruotsin valtion rautakaivosyhtiö LKAB, eli Luossavaaran ja Kiirunavaaran Osakeyhtiö, perustettiin vuonna 1890 louhimaan rautamalmia Ruotsin Lapin arvokkaista malmiesiintymistä. Malmin kuljetusta varten rakennettiin rautatie Luulajasta Kiirunaan ja edelleen Norjan rannikolle Narvikiin.

Kiirunan kaupunki kasvoi kaivosvuorten välissä sijaitsevan Haukivaaran rinteille, josta on komeat näkymät vaaroja ympäröivälle tunturikoivikolle ja kauempana siintäville tuntureille.

LKAB:n Kiirunan kaivos on maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos. Se tuottaa 80 prosenttia kaikesta rautamalmista Euroopan unionin alueella. Ruotsi on maailman kuudenneksi suurin rautamalmin viejä.

Kiirunan rautamalmikaivos ja satakunta kilometriä etelään sijaitseva Malmivaaran kaivos tuottavat vuosittain satojen miljoonien eurojen edestä voittoa ja verotuloja Ruotsin valtiolle. LKAB:n liikevaihto on yli kaksi miljardia euroa. Yhtiö työllistää yli 4 000 ihmistä.

Rautamalmin kysyntä on jälleen korkealla, sillä lamavuosien jälkeen maailmalla tarvitaan terästä etenkin rakentamiseen.

Kiirunan niin sanottu muutosprosessi on tuonut kaupunkiin varsinaisen rakennussuunnittelubuumin. Hotellin aamiaiselle jonottaa viikonloppuaamuna kymmeniä keikkatyöntekijöitä eri yhtiöiden logoilla varustetuissa vaatteissa. Purkutöitä ja uuden keskustan suunnittelua varten on palkattu tuhansia kaupunkisuunnittelukonsultteja, arkkitehtejä, maisemointisuunnittelijoita, biologeja, insinöörejä, rakennusmiehiä ja purku-urakoitsijoita.

Suunnittelijat ja insinöörit ovat pääasiassa Ruotsista, mutta rakentajia ja elementtien toimittajia on tullut myös Suomesta.

Uuden keskustan arkkitehtikilpailun voittanut firma on antanut haastatteluja maailman medioille ja julkaissut havainnekuvia uudesta energiaa säästävästä kestävän kehityksen kaupungista. Tarkoituksena on houkutella kaupunkiin töihin nuoria insinöörejä ja muita ammattilaisia.

Kun Kiiruna syntyi 1900-alussa, kaupungista kaavailtiin eräänlaista työläisten unelmayhteiskuntaa. Ay-liike oli vahva, ja rakastettu kaivosjohtaja Hjalmar Lundbohm ymmärsi työntekijöiden tarpeita. Kaivosmiehet menivät töihin raitiovaunulla. Oli julkisia pyykkitupia, yhteisruokaloita ja lasten leikkialueita.

”Tällä kertaa suunnitteluprosessi etenee lähinnä ulkopuolisten intressien mukaan”, arvelee ravintolailtaa viettävä kaivosmies ja paikallisen protestiliikkeen Raatajakampanjan aktiivi.

Palvelujen tarjoamiseen halutaan yksityisiä investointeja etelästä. Uusien asuntojen hinnat ja vuokrat tulevat olemaan kalliita kaupungin nykyisille asukkaille. Asukkaiden mielipiteitä ei ole kysytty suunnittelutyössä.

Kritiikkiä herättää uuden keskustan sijainti kuivatetulla suolla kaupungin kaatopaikan kupeessa. Uuden keskustan alueelta ei ole näkymää ympäröiville tuntureille. Talvella lämpötila voi olla siellä kymmenen astetta alhaisempi kuin vaaran laella.

Pahin kiista saatiin kuitenkin ratkaistua, kun kunnanhallitus sopi LKAB:n kanssa, että osa kaupungin vanhoista rakennuksista siirretään uuteen paikkaan sellaisenaan ja kaivosyhtiö lupasi kustantaa uuden keskustan ja palvelujen rakentamisen.

Vanhan keskustan purku on tiedossa aikaisintaan 10–15 vuoden kuluttua, kun palvelut ja uudet asuintalot ovat valmiina kaupungin uudessa keskustassa.

keskiviikko 8. elokuuta 2018

Tuttu kaava toistuu Zimbabwessa

KANSAN UUTISET 10.8.2018

Zimbabwessa järjestettiin viime viikolla ensimmäiset vaalit presidentti Robert Mugaben 37 vuotta kestäneen valtakauden jälkeen, ja monet toivoivat maan siirtyvän kertaheitolla uuteen demokratian aikakauteen. Oppositio puhuu kuitenkin vaalivilpistä, samalla kun poliisi metsästää suurimman oppositiopuolueen johtajia ja ihmisoikeusjärjestöt raportoivat opposition kannattajien sieppauksista, pahoinpitelyistä ja raiskauksista.

Vaalikomission julkistamien tulosten mukaan hallituspuolue Zanu-PF sai parlamenttivaaleissa yli 60 prosenttia paikoista, näistä suurimman osan maaseudulta.

Presidentinvaalin tuloksia jouduttiin odottamaan, vaikka näiden vaalien äänet oli laskettu aivan ensimmäiseksi. Lopulta voittajaksi julistettiin istuva presidentti Emmerson Mnangagwa, joka tuli nimitetyksi virkaansa viime syksynä sen jälkeen kun sotilaat ajoivat presidentti Mugaben vallasta. Mnangagwan ilmoitettiin saaneen 50,8 prosenttia äänistä opposition ehdokkaan Nelson Chamisan jäädessä 44 prosenttiin.

Opposition mukaan viralliset vaalitulokset eivät vastanneet äänestyspaikoilta saatuja tuloksia. Maan pääkaupungissa Hararessa tuhannet opposition kannattajat lähtivät kaduille protestoimaan vaalivilppiä vastaan. Kiihkeimmät mielenosoittajat hajottivat pikaruokaloiden ikkunoita kaupungin keskustassa. Poliisit ampuivat kuoliaaksi kuusi ihmistä.

Kymmeniä MDC-puolueen edustajia pidätettiin, kun nämä osallistuivat kokoukseen, jossa verrattiin äänestyspaikoilta saatuja tuloksia vaalikomission ilmoittamiin tuloksiin. Poliisit yrittivät myös estää opposition presidenttiehdokkaan Nelson Chamisan lehdistötilaisuuden, mutta luopuivat aikeistaan, kun ulkomaisten tv-ryhmien kuvaajat taltioivat tapahtumia suorana lähetyksenä maailmalle.

Yhdeksän oppositiopoliitikkoa oli keskiviikkona etsintäkuulutettuna. Osa heistä lienee paennut naapurimaihin.

Samaan aikaan kirveillä ja pistooleilla aseistautuneet miesjoukot ovat hakanneet ihmisiä baareissa ja kiertäneet talosta taloon etsimässä opposition johtohahmoja ja pahoinpitelemässä heidän perheenjäseniään.

MDC jätti tiistaina perustuslakituomioistuimeen valituksen ääntenlaskennan epäselvyyksistä.

Presidentti Mnangagwa kehotti viikonloppuna zimbabwelaisia rauhaan ja yhtenäisyyteen ja lupasi, että kansalaisoikeuksia tullaan kunnioittamaan. Mnangagwan aiemmat saavutukset herättävät kuitenkin epäilyjä näiden puheiden vilpittömyydestä.

Suoraviivaisten otteidensa vuoksi Krokotiiliksi kutsuttu 75-vuotias Mnangagwa oli presidentti Mugaben suojatti ja oikea käsi koko tämän valtakauden ajan. Hän on toiminut salaisen palvelun päällikkönä, valtiovarainministerinä, puolustusministerinä ja varapresidenttinä.

1980-luvulla pian Zimbabwen itsenäistymisen jälkeen Mnangagwa johti armeijan veristä operaatiota maan länsiosissa Matabelemaassa. Tuolloin arviolta 20 000 ihmistä surmattiin teloittamalla tai polttamalla heidät hengiltä koteihinsa.

1990-luvulla Mnangagwa johti Zimbabwen armeijan operaatiota Kongon sisällissodassa. Hän rikastui mineraalikaupoilla ja Kongosta salakuljetetuilla timanteilla yhdessä armeijan kenraalien kanssa.

Vuoden 2008 vaalien aikana Mnangagwa vastasi opposition kannattajiin kohdistetusta väkivaltakampanjasta. Yksi uhreista oli Mnangagwan tämänkertainen vastaehdokas Nelson Chamisa, joka hakattiin henkihieveriin Hararen lentokentällä.

40-vuotias Chamisa on ammatiltaan asianajaja ja on toiminut myös pastorina. Hän kiersi vaalikampanjan aikana ahkerasti koko maata ja tuli suosituksi erityisesti nuoremman polven keskuudessa maalaamalla kuvan uudesta valoisasta Zimbabwesta. Yhdessä vaalitilaisuudessa hän lupasi Zimbabween luotijunia ja olympiakisojen isännyyttä.

Valtapuolue Zanu-PF hyödynsi vaalikampanjassaan asemaansa hallituspuolueena. Mnangagwa aikaisti maataloustukiaisten maksua syksystä juuri vaalien alle. Maatalouden tukiohjelmassa lähes kahdelle miljoonalle pienviljelijälle on toimitettu siemeniä, lannoitteita ja maatalouskoneita. Tuen ansiosta maissin ja tupakan tuotanto on kohonnut ennätyslukemiin.

Vaalien alla 5 000 sotilasta lähetettiin maaseudulle, muun muassa huolehtimaan siitä, että ihmiset osallistuvat valtapuolueen vaalitilaisuuksiin.

Zimbabwen media on lähes kokonaan hallituksen valvonnassa, tv- ja radiokanavia ja sanomalehtiä myöten.

Mnangagwa lupasi myös Zimbabwen valkoisille viljelijöille hallintaoikeuden maihinsa seuraavaksi 99 vuodeksi eteenpäin.

Ulkomaista etenkin Kiina on tarjonnut auliisti tukea Mnangagwan hallitukselle. Kiinalaiset ovat investoineet puhelinverkkoihin, vesivoimaan ja tupakantuotantoon.

Myös entinen siirtomaaisäntä Britannia on valinnut puolensa ja pyrkinyt viime vuosina edistämään kauppaa ja brittiläisiä investointeja Zimbabwessa. Viime kuussa Britannian suurlähettiläs kehotti brittiläisillä kehitysyhteistyövaroilla tuettuja paikallisia järjestöjä olemaan piittaamatta liiemmin mahdollisesta vaalivilpistä.