torstai 24. toukokuuta 2018

Irti Israelin siirtomaavallasta

KANSAN UUTISET 25.5.2018

Israel on ollut jälleen näkyvästi uutisissa euroviisuvoiton ja Yhdysvaltojen Jerusalemin-suurlähetystön avajaisten ansiosta. Samaan aikaan Gazan alueen rajalla Israelin armeijan tarkka-ampujat ovat surmanneet tänä keväänä yli sata palestiinalaista mielenosoittajaa. Kansainvälinen media on nimittänyt tapahtumia ”yhteenotoiksi”.

70 vuotta Israelin valtion perustamisen jälkeen ei enää kannattaisi puhua Israelin ja palestiinalaisten välisestä konfliktista, arvelee israelilainen historiantutkija Ilan Pappé.

Tutkijan mukaan on pikemminkin kyse Israelin harjoittamasta jatkuvasta siirtomaavallasta Palestiinan alueella. ”Jos alueelle halutaan rauhaa ja sovintoa, pitäisi ryhtyä purkamaan siirtomaavaltaa”, Ilan Pappé toteaa kirjoituksessaan Al Jazeeran verkkosivuilla.

Exeterin yliopistossa Englannissa professorina toimivan Pappén mielestä kahden valtion malliin perustuva rauhanprosessi on epäonnistunut, koska sovintoneuvotteluissa ei ikinä kyseenalaistettu Israelin valtion rasistista, sionistista ideologiaa eikä keskusteltu hyvityksistä palestiinalaisille, jotka ajettiin mailtaan vuonna 1948.

Israelilaisprofessorin mielestä siirtomaavallasta vapautuminen tarkoittaa kaikille alueen asukkaille yhdenvertaisen demokraattisen valtion luomista Jordanjoelta Välimerelle. Palestiinalaisten vuosikymmenten aikana kokemat menetykset pitäisi hyvittää. Mailtaan ajetuille palestiinalaisille ja heidän jälkeläisilleen tulisi taata oikeus palata kotiseuduilleen.

Israelissa vietettiin viime viikolla maan 70-vuotisjuhlia. Palestiinalaiset kutsuvat vuoden 1948 tapahtumia nakbaksi, joka tarkoittaa tuhoa tai katastrofia. Ainakin 700 000 islaminuskoista tai kristittyä arabia pakotettiin lähtemään kodeistaan nykyisen Israelin alueelta.

Sionistien terroristiryhmät Irgun ja Lehi tekivät pommi-iskuja bussipysäkeille ja toreille. Juutalaisarmeija Haganah tulitti kranaateilla arabikyliä ja arabien asuttamia kaupunginosia Haifassa ja Jaffassa.

Haganahin niin sanotun suunnitelma D:n tavoitteena oli alueen etninen puhdistaminen arabiväestöstä. 80 prosenttia silloisen Israelin alueen arabeista ajettiin Länsirannalle tai naapurimaihin.

Huhtikuun 9. päivänä 1948 sionistiterroristit hyökkäsivät Deir Yassinin kylään Jerusalemin lähellä ja surmasivat yli sata ihmistä, suurimman osan heidän koteihinsa. Kouluikäisiä tyttöjä raiskattiin. Monilta uhreilta katkaistiin raajat, tai heidän vatsansa viillettiin auki.

Nasaretissa sionistitaistelijat raiskasivat naisia ja kulkivat talosta taloon ryöstämässä irtaimistoa ja karjaa. Sotilaskuorma-autoja käytettiin varastettujen vuohien ja lampaiden kuljettamiseen.

YK:n joulukuussa 1948 tekemän ja sen jälkeen vuosittain vahvistetun päätöslauselman mukaan Israelin tulee antaa pakolaisten palata koteihinsa. Niille, jotka eivät halua palata, tulisi maksaa korvauksia menetetyistä maista ja aiheutetuista vahingoista.

Tänä päivänä miehitetyllä Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa elää yli kolme miljoonaa palestiinalaista, osa heistä pakolaisleireiksi kutsutuissa kaupungeissa tai kerrostalolähiöissä.

Gazan alueella asuu kaksi miljoonaa palestiinalaista. Heistä suurin osa on nykyisen Israelin alueelta pois ajettujen ihmisten jälkeläisiä.

Myös Israelin alueella asuu lähes kaksi miljoonaa arabitaustaista palestiinalaista, joilla on Israelin kansalaisuus, mutta heitä syrjitään uskonnon tai etnisen taustan vuoksi lukuisten eri lakien nojalla.

Naapurimaissa Jordaniassa, Libanonissa ja Syyriassa on neljä miljoonaa palestiinalaista pakolaista, muualla maailmassa yli puolitoista miljoonaa.

Israelissa asuu kuusi miljoonaa juutalaista, joista suurin osa on kolmannen polven siirtolaisia Euroopasta.

Gazan tämän kevään mielenosoituksia on kutsuttu ”suureksi paluumarssiksi”. Kymmenien tuhansien ihmisten protesteja järjestämässä ollut 22-vuotias Ahmed Alnaouq kertoi Al Jazeeralle, että mielenosoittajat vaativat oikeutta palata alueille, joilta heidän isovanhempansa joutuivat lähtemään vuonna 1948.

”Me olemme valmiita asumaan Israelin juutalaisten rinnalla rauhanomaisesti. Isä työskenteli vuosien ajan Israelissa ennen Gazan saartoa.”

Pakolaisten oikeus palata kotiseuduilleen oli palestiinalaisten keskeinen vaatimus vuosikymmenten ajan. Vuoden 1993 Oslon rauhansopimuksen määrittelemän kahden valtion mallin myötä pakolaisten asema jäi kuitenkin taka-alalle palestiinalaisjohtajien puheissa.

Palestiinalaishallinto on lähinnä toiminut Israelin turvayhtiönä ja saanut palkkansa Israelista, toteaa Haifan yliopiston politiikantutkimuksen professori Asad Ghanem.

Itä-Jerusalemissa monet palestiinalaiset ovat viime aikoina hakeneet Israelin kansalaisuutta ja saaneet äänioikeuden paikallisvaaleissa.

Monet uskovat, että tulossa saattavat olla palestiinalaisten joukkomielenosoitukset tasavertaisten oikeuksien puolesta kaikkialla Israelissa, myös miehitetyillä alueilla.

torstai 10. toukokuuta 2018

Ihmisoikeudet uhattuina USA:ssa

KANSAN UUTISET 11.5.2018

Vähän tässä nyt pata kattilaa soimaa, kun Kiinan hallitus julkaisee raportin Yhdysvaltojen heikentyneestä ihmisoikeustilanteesta Donald Trumpin presidenttikaudella.

Kiinan valtioneuvoston tietotoimiston tuoreen raportin mukaan kansalaisoikeudet ovat Yhdysvalloissa vakavasti uhattuina, etenkin ihmisten oikeus elämään ja vapauteen. Raportin mukaan ihmisoikeuksien heikentymisen syynä ovat maan holtittomat aselait, viranomaisten rasistiset asenteet ja hallituksen kyvyttömyys huolehtia ihmisten perustoimeentulosta.

16-sivuiseen raporttiin on koottu tilastotietoja viranomaislähteistä ja esimerkkitapauksia valtamedian uutisista. Omat kappaleensa on rikollisuudesta, järjestelmällisestä rodullisesta syrjinnästä, eriarvoisuuden kasvusta ja rikkaita suosivasta poliittisesta järjestelmästä.

Yhdysvaltojen liittovaltion poliisin FBI:n mukaan maassa tehtiin viime vuonna 1,2 miljoonaa väkivaltarikosta, neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Murhien määrä lisääntyi yhdeksällä prosentilla, raiskausten määrä lähes viidellä prosentilla.

Viime vuonna Yhdysvalloissa yli 15 000 ihmistä surmattiin ampuma-aseilla. Joukkoampumisia tehtiin 338 kertaa – keskimäärin 6,5 kertaa viikossa.

Washington Postin mukaan 987 ihmistä kuoli poliisin luoteihin. Poliisin ampumista ihmisistä noin puolet oli mustia.

Ampuma-aseita ja liikennettäkin suurempi surmaaja ovat kuitenkin huumeet. Vuonna 2016 Yhdysvalloissa 63 600 ihmistä kuoli opioidien yliannostukseen.

Huumeiden väärinkäytöstä johtuneet lasten huostaanotot ovat lisääntyneet kolmanneksella vuodesta 2012.

Kiinalaisraportin mukaan mustat kohtaavat Yhdysvalloissa syrjintää tuomioistuimissa ja työmarkkinoilla. Trumpin presidenttikaudella mustat ovat kohdanneet myös aiempaa enemmän vihapuhetta.

Yhdysvaltalaisten yliopistojen keräämien tietojen mukaan syyttömiä mustia on tuomittu murhasta väärin perustein seitsemän kertaa useammin kuin valkoihoisia. Mustien miesten saamat vankeustuomiot ovat Yhdysvalloissa keskimäärin 19 prosenttia pidemmät kuin valkoisten miesten samoista rikoksista saamat tuomiot.

Mustat saavat Yhdysvalloissa vähemmän palkkaa kuin valkoiset, ja mustat ovat myös useammin työttöminä. USA Today -lehden mukaan mustien kotitalouksien tulot olivat viime vuonna 61 prosenttia valkoisten kotitalouksien keskituloista. Mustien vuositulot ovat tänä päivänä alhaisemmat kuin vuonna 2000.

Kiinan ihmisoikeusraportti kertoo myös, että Trumpin vaalivoiton jälkeisellä viikolla seiniin maalattujen rasististen iskulauseiden määrä kasvoi etenkin kouluissa.

Raportti siteeraa myös YK:n ihmisoikeusasiantuntijoita, joiden mielestä Yhdysvaltojen hallituksen olisi pitänyt estää tai ainakin selvästi tuomita satojen aseistautuneiden natsien ja muiden äärioikeistolaisten vihapuheet ja väkivaltaisuudet elokuussa Charlottesvillessä Virginian osavaltiossa.

Yhdysvaltojen poliittinen päätöksentekojärjestelmä on kiinalaisraportin mukaan ”rahapolitiikkaa”, jossa päätöksiä tehdään kaikkein rikkaimpien etujen mukaisesti. Lobbaukseen käytetään raportin mukaan enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin. Raportin mukaan korruptio rehottaa politiikassa ja kymmeniä kongressin jäseniä syytetään seksuaalisesta ahdistelusta.

Raportti mainitsee myös Newsweek-lehden artikkelin, jonka mukaan sadat tuhannet yhdysvaltalaiset Alabamassa ja kahdeksassa muussa osavaltiossa eivät saa lainkaan äänestää vaaleissa maksamattomien sakkojen vuoksi.

Yhdysvaltojen väestönlaskentaviraston mukaan yli 40 miljoonaa yhdysvaltalaista elää köyhyydessä ja 18 miljoonaa syvässä köyhyydessä. Pahin tilanne on etelävaltioiden maaseudulla mustien keskuudessa.

Köyhien joukossa on 13 miljoonaa lasta, joiden perheillä ei ole varaa terveydenhuoltoon. Määrä vastaa lähes viidesosaa kaikista yhdysvaltalaislapsista.

Yhdysvalloissa kodittomien määrä ylitti viime vuonna puoli miljoonaa. Kodittomien määrä kasvoi ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008 talouskriisin.

Kiinan hallituksen raportti Yhdysvaltojen ihmisoikeustilanteesta ei ollut ensimmäinen laatuaan. Vastaavanlaisia selvityksiä on julkaistu vuodesta 1999 lähtien, yleensä ilman juuri minkäänlaista huomiota länsimediassa.

Tuoreimman raportin johdannossa kerrotaan, että se on julkaistu vastapainoksi Yhdysvaltojen ulkoministeriön vuosittain julkaisemalle katsaukselle ihmisoikeuskäytännöistä ja työntekijöiden oikeuksista yli 190 maassa.

”Yhdysvallat julkaisee näitä raportteja vuosi toisensa jälkeen osoittaen sormellaan muita maita. Useimmat kansainvälisen yhteisön jäsenet pitävät tätä vastenmielisenä”, Kiinan ulkoministeriön tiedottaja kommentoi.

Vapun alla julkaistun Yhdysvaltojen ihmisoikeuskatsauksen mukaan Kiina, Venäjä, Iran ja Pohjois-Korea olivat esimerkkejä ”moraalisesti tuomittavista” maista, jotka loukkaavat kansalaistensa ihmisoikeuksia päivittäin, aiheuttavat epävakautta ja heikentävät Yhdysvaltojen intressejä.