Huivipakon aika alkaa olla ohi

KANSAN UUTISET 8.1.2024

Huivipakkoon ja muihin vanhoillisiin pukeutumissääntöihin aiemmin mukautunut Iran näyttäisi kokeneen kuluneen vuoden aikana laajamittaisen kulttuurisen muutoksen, ainakin mikäli Britannian yleisradioyhtiön BBC:n taannoiseen kuvaukseen on uskomista.

BBC:n reportaasissa kerrotaan kuinka Teheranissa nuoret naiset kulkevat kadulla matalissa revityissä farkuissa ja tukka auki ilman huivia. Naimattomat parit kulkevat käsi kädessä. Ennen vanhaan niin pelätylle siveyspoliisille sanotaan suorat sanat, kun nämä käskevät naisia kietomaan huivin päähänsä.

Parikymppinen teheranilainen musiikinopiskelija Donya kertoi pukeutuvansa nykyään juuri niin kuin itse haluaa, mutta silti hänellä on varmuuden vuoksi huivi mukanaan laukussa ”jos tilanne muuttuu vakavaksi”.

Jutun mukaan ainakin viidesosa iranilaisista naisista rikkoo tietoisesti maan pappisjohdon säätämää huivi- ja siveyslakia, eikä pelkästään pääkaupungissa vaan kaikkialla maassa ja kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Lain mukaan naisten on peitettävä hiuksensa julkisilla paikoilla, mutta jo aikaisemmin etenkin nuoremmilla naisilla huivi oli usein kevyesti kietaistu takaraivolle.

Juuri tällaisesta rikkomuksesta käynnistyi Iranin huivikapinaksi kutsuttu kansannousu vuoden 2022 syyskuussa. 22-vuotias Mahsa Jina Amini oli yhdessä veljensä kanssa Teheranissa Haqqanin metroaseman lähettyvillä, kun siveyspoliisi pysäytti hänet, sillä hänen huivinsa ei peittänyt hiuksia riittävästi.

Mahsa Jina Amini pidätettiin ja hänen päätään hakattiin niin että hän menetti tajuntansa. Hän kuoli sairaalassa muutaman päivän päästä.

Turmasta kerrottiin päivälehdissä ja Mahsan kuvia jaettiin somekanavilla, ja pian kaduilla eri puolilla Irania oli satoja tuhansia ihmisiä osoittamassa mieltä huivipakkoa, siveyspoliisia ja islamilaista hallintoa vastaan.

Opiskelijanaiset ja koululaistytöt polttivat huivejaan miespuolisten kanssamielenosoittajien osoittaessa suosiotaan. Protestien iskulauseena oli ”Nainen, elämä, vapaus”, sillä naisten oikeudet ovat keskeisessä roolissa hyvän elämän ja vapauden toteutumisessa.

Kuukausia jatkuneissa mielenosoituksissa vaadittiin myös kuolemaa diktaattorille ja koko islamilaisen tasavallan lakkauttamista.

Huivipakko ei suinkaan perustu uskontoon tai kulttuurisiin perinteisiin, vaan se on pikemminkin viranomaisten keino ylläpitää käskyvaltaa ja alistaa ihmisiä yhteiskunnan kaikilla tasoilla, toteaa vangittuna oleva iranilainen ihmisoikeuspuolustaja Narges Mohammadi.

Mohammadille myönnettiin vuoden 2023 Nobelin rauhanpalkinto hänen taistelustaan naisten oikeuksien puolesta Iranissa.

Huivipakko on ollut voimassa Iranissa vuodesta 1979, jolloin ajatolla Khomeini määräsi huivit pakollisiksi kaikille naisille työpaikoilla. Vuonna 1981 säädettiin laki, jonka mukaan julkisilla paikoilla naisten tulee pukeutua säädyllisiin islamilaisiin asusteisiin eli käytännössä hiukset peittävään huiviin ja koko kehon peittävään huntuun. Pukeutumisääntöjen rikkomuksesta tuli rangaista 74 raipaniskulla.

Ennen vuoden 1979 islamilaista vallankumousta naiset Iranissa pukeutuivat silloisen muodin mukaisesti useimmiten lyhyisiin hameisiin. Pään peittävän huivin pitäminen oli laissa kiellettyä vuodesta 1936 alkaen šaahi Reza Pahlavin valtakaudella.

Iranin viranomaiset tekivät parhaansa huivipakkoa vastustaneiden mielenosoitusten tukahduttamiseksi. 20 000 ihmistä pidätettiin, tuhannet ihmiset haavoittuivat, osa menettäen näkönsä poliisien ampumista kumiluodeista, ja yli 500 ihmistä sai surmansa.

Seitsemän mielenosoittajaa teloitettiin hirttämällä näytösoikeudenkäynneissä annettujen tuomioiden nojalla. Tuomionimikkeenä oli vihamielisyys Jumalaa kohtaan.

Pidätettyjen ja pidemmäksi ajaksi vangittujen joukossa oli ihmisoikeusjärjestöjen ja naisjärjestöjen työntekijöitä, toimittajia, asianajajia, laulajia, tutkijoita sekä mielenosoituksissa surmattujen perheenjäseniä.

Pidätettyjä naisia ja miehiä raiskattiin ja kidutettiin mitä sadistisimmilla tavoilla. Jotkut naisista joutuivat raiskatuiksi poliisiautossa, sen jälkeen kun heidän kätensä ja jalkansa oli ensin kahlittu kiinni auton väliseinässä heidän päänsä yläpuolella olevaan koukkuun.

Ketään viranomaista ei ole tuotu vastuuseen Mahsa Jina Aminin kuolemasta tai pidätettyjä mielenosoittajia kohtaan tehdystä seksuaalisesta tai muusta väkivallasta.

Huivipakon vastaisten protestien aikana siveyspoliisit vedettiin vähin äänin pois kaduilta, mutta viime kesästä lähtien he ovat jälleen valvoneet naisten pukeutumista erityisesti metroasemilla ja oppilaitosten lähettyvillä.

Viranomaiset ovat myös lisänneet valvontakameroita, joissa on kasvontunnistimet. Ilman huivia liikkuneille naisille on lähetetty sakkomääräyksiä postissa.

Teheranissa naisia on myös komennettu ruumishuoneelle pesemään vainajia rangaistuksena kulkemisesta ilman huivia.

Iranin parlamentin syksyllä hyväksymän lain mukaan ilman huivia julkisella paikalla olemisesta tai tähän yllyttämisestä voidaan jatkossa langettaa kymmenen vuoden vankeusrangaistus tai yli 20 000 euron suuruiset sakot. Uutta lakia olisi ilmeisesti tarkoitus soveltaa naispuolisiin julkisuuden henkilöihin, jotka esiintyvät somekanavillaan ilman huivia.

Uusien määräysten nojalla on myös suljettu kahviloita ja kauppoja, joiden asiakkaat ovat olleet ilman huivia.