perjantai 19. heinäkuuta 2013

Neuvolalääkärit maitokorvikekauppiaina

KU-VIIKKOLEHTI 19.7.2013

Kirjoitin kaksi viikkoa sitten tällä palstalla Nestlé-yhtiöstä ja siitä, miksi yhtiön tuotteiden vastainen boikotti jatkuu edelleen monissa maissa – päällimmäisenä syynä firman harjoittama äidinmaidonkorvikkeiden aggressiivinen markkinointi kehitysmaissa.

Verkkojulkaisun jälkeen juttu lähti leviämään Facebookissa, ja siitä tuli pian Kansan Uutisten verkkolehden kaikkien aikojen suosituin ja suositelluin kirjoitus.

Ainoastaan Nestlé tietää sen, vaikuttiko kirjoitus myös Pingviini-tuuttien myyntiin heinäkuun alun helteillä.

Juttu herätti jonkin verran keskustelua verkossa, ja sain myös sähköpostilla tavallista enemmän palautetta lukijoilta. Kaikki eivät suinkaan olleet boikotin kannattajia.

Verkkolehden keskustelupalstalla eräs lukija mietti, että jos tuotteessa ei ole vikaa eikä tuotantotavassa ole vikaa, niin mikä ongelma siinä on, jos tällaista tuotetta markkinoidaan ihmisille maissa, ”joiden oloja ei voi suoranaisesti länsimaisiksi kuvailla”.

Britannian Pelastakaa Lapset -järjestö toteaa alkuvuodesta julkaistussa raportissaan Superfood for Babies (Superruokaa vauvoille), että äidinmaidonkorvikeyhtiöiden toiminta perustuu eturistiriitaan, sillä näiden valmistaman tuotteen kilpailija, äidinmaito, on sekä ylivertainen että ilmainen.

”Äidinmaidonkorvikkeiden valmistajien kaupallisten etujen mukaista on vähentää imetystä ja tällä tavoin rajoittaa kilpailevan tuotteen käyttöä”, raportissa todetaan.

”Maitokorvikkeiden myynninedistäminen on hyvin nerokasta”, arvelee puolestaan mainostoimisto M&C Saatchin palkittu copywriter Naren Kaimal, joka on ollut aktiivisesti mukana Intian valtakunnallisen imetyksenedistämisliikkeen toiminnassa.

Mainosmiehen mukaan äidinmaidonkorvike pyritään aina esittämään jonkinlaisena toiveiden täyttymyksenä ja statussymbolina, joka olisi paras valinta paitsi vauvan hyvinvoinnin kannalta myös käytännöllisin ratkaisu modernille työssäkäyvälle äidille, jolla ei ole aikaa imettää vauvaansa.

Kehitysmaaoloissa tuttipulloruokinnan seuraukset voivat kuitenkin olla kohtalokkaat. Puhtaan veden puutteessa maitokorvikkeen on todettu 11-kertaistavan vauvojen riskin kuolla ripuliin. Jos vanhemmilla ei ole varaa ostaa riittävästi äidinmaidonkorviketta, vauva jää aliravituksi.

Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Unicefin mukaan joka vuosi puolitoista miljoonaa vauvaa menehtyy sen vuoksi, että rintaruokinnasta luovutaan liian aikaisin.

Pulloruokinnan haittojen ehkäisemiseksi Maailman terveysjärjestö laati vuonna 1981 äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointisäännöstön, joka kieltää korvikkeiden mainonnan, ilmaisnäytteet, lahjojen antamisen terveydenhoitohenkilökunnalle, suorat kontaktit odottavien äitien tai vastasyntyneiden ja pienten lasten äitien kanssa sekä äidinmaidonkorvikkeita ihannoivat kuvat tai tekstit myyntipakkauksissa.

Pelastakaa Lapset -järjestön raportin mukaan Nestlé ja muut korvikevalmistajat kuitenkin jakavat edelleen maitokorvikkeiden ilmaisnäytteitä ja muita tuotelahjoja synnytyssairaaloihin, terveyskeskuksiin ja suoraan vastasynnyttäneille äideille ainakin Kiinassa, Pakistanissa, Laosissa ja Ecuadorissa.

Ranskalaisyhtiö Danone on puolestaan vuosien ajan palkannut Indonesiassa kätilöitä myymään äideille maitokorvikkeita provisiota vastaan. Danone on nykyään Nestlén pahin kilpailija globaaleilla äidinmaidonkorvikemarkkinoilla.

Suomalaistoimittaja Nina Sarell kirjoitti viime syksynä Voima-lehteen reportaasin äidinmaidonkorvikkeiden markkinoinnista ja sen seurauksista Nicaraguassa. Sarell työskenteli vapaaehtoisena Suomi-Nicaragua-seuran paikallisessa kumppanijärjestössä, joka järjestää äitiysvalmennusta ja imetystukea maan pääkaupungissa Managuassa.

Kotikäynneillä Managuan köyhimpien asuinalueiden peltihökkeleissä joka kodissa oli pöydällä esillä purkki äidinmaidonkorviketta. Vaikka Nicaraguassa laki kieltää maitokorvikkeiden myynninedistämisen, lääkärit kehottavat usein vastasynnyttäneitä äitejä antamaan vauvoilleen maitokorviketta.

”Monikansalliset yhtiöt tarjoavat lääkäreille etuja, joita köyhässä maassa on vaikea vastustaa”, paikallinen ravitsemuskouluttaja kertoi.

Reilu 300 euroa kuussa tienaaville lääkäreille kustannetaan esimerkiksi koulutusmatkoja Meksikoon tai Karibianmeren lomakohteisiin.

Yksi lääkäri sanoi suoraan elantonsa riippuvan niistä äideistä, jotka eivät imetä lapsiaan. Pulloruokitut lapset sairastelevat enemmän ja joutuvat käymään tiheämmin lääkärissä.

Köyhille perheille maitokorvikkeet ovat kalliita. Pelastakaa lapset -järjestön raportin mukaan Nicaraguassa pullomaitoa vauvoilleen syöttävät alemman tulotason perheet käyttävät maitojauheeseen 27 prosenttia kaikista menoistaan.

Filippiineillä tehdyn selvityksen mukaan äidinmaidonkorviketta käyttävien perheiden terveydenhoitokulut olivat kaksi ja puoli kertaa suuremmat kuin niillä perheillä, joissa äiti imetti vauvaansa.

Maailman terveysjärjestön suosituksen mukaan äidinmaidon tulisi olla vauvan ainoa ravinnonlähde kuuden kuukauden ikään saakka. Unicefin tilastojen mukaan tällä hetkellä koko maailmassa kuitenkin vain 37 prosenttia vauvoista on täysimetyksessä ensimmäisen puolikkaan elinvuotensa ajan.

Luku saatiin kohoamaan vuoden 1985 pohjalukemista (14 prosenttia) pitkälti kansainvälisen Nestlé-boikotin ja sitä seuranneen maitokorvikkeiden mainoskiellon ansiosta, mutta parinkymmenen viime vuoden aikana täysimetyksen suosio ei ole enää noussut maailmanlaajuisesti terveysviranomaisten järjestämistä imetyskampanjoista huolimatta.

Sri Lankassa ja Kambodzhassa täysimetyksessä olevien vauvojen osuus on kohonnut nopeasti 1990-luvun noin 15 prosentista nykyiseen noin 75 prosenttiin, mutta samaan aikaan Kiinassa ja useimmissa Kaakkois-Aasian maissa täysimetys on selvästi vähentynyt.

Äidinmaidonkorvikkeiden suurimmat markkinat ovat tänä päivänä juuri väkirikkaissa Aasian maissa.

Täysimetyksen osalta heikoimpiin maihin lukeutuvat Etelä-Afrikka ja Nigeria, joissa Nestlén maitokorvikemyyjät kulkivat ennen vanhaan synnytyssairaaloissa sairaanhoitajan asuun pukeutuneina.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Miksi Nestlé-boikotti jatkuu edelleen

KU-VIIKKOLEHTI 5.7.2013

Siwan kassalla myyjä ojensi ostotapahtuman päätteeksi pienen lappusen, jossa oli kuva jäätelöistä. Kun keräisin tähän ”kesäpassiin” kuusi leimaa, saisin ilmaisen Pingviini-tuutin.

Lappu jäi tällä kertaa kaupan kassalle. Olen muutenkin varsin hyvällä menestyksellä onnistunut välttämään pingviinijäätelöitä siitä lähtien kun Nestlé osti Valion jäätelötuotannon vuonna 2004.

Valiojäätelön myynti ei silti romahtanut vajaan vuosikymmenen takaisen omistajanvaihdoksen myötä. Jäätelömyynnin markkinaosuudet Suomessa eivät enää ole julkisia, mutta Nestlén uskotaan myyvän tänä päivänä hiukan yli puolet Suomen jäätelöistä.

Nestlén ainoa varsinainen kilpailija Suomen jäätelömarkkinoilla on toinen ylikansallinen jättiyhtiö Unilever, joka puolestaan osti Ingmanin jäätelötuotannon kaksi vuotta sitten. Unilever Ingmanin jäätelöiden osuus lienee runsas 40 prosenttia Suomen jäätelömyynnistä.

Miksi jotkut kuitenkin karttavat nimenomaan Nestlén pingviinilogolla myytäviä jäätelöitä – kuten muitakin Nestlé-yhtiön tuotteita? Lähikaupan kesäisen pingviinituuttikampanjan innoittamana päätin päivittää tietojani Nestlén toiminnasta maailmalla.

Sveitsissä päämajaansa pitävä Nestlé on maailman suurin elintarvikeyritys, maailman suurin pullotetun veden myyjä, maailman suurin vauvanruokien valmistaja ja maailman suurimman kosmetiikkayhtiön L’Oréalin toinen pääomistaja.

Nestlén liikevaihto oli viime vuonna 75 miljardia euroa – suunnilleen yhtä paljon kuin 32 miljoonan asukkaan Marokon bruttokansantuote tai lähes puolitoista kertaa Suomen tämän vuoden budjetin kokonaisarvo.

Maailmanlaajuisesti viime vuosi oli Nestlélle hyvin menestyksekäs. Yhtiö teki puhdasta voittoa 11 miljardia euroa. Makeismyynti kasvoi 15 prosentilla, maitotuotteiden ja jäätelön myynti 13 prosenttia. Murukahvin ja muiden juomien myynti kasvoi kymmenen prosenttia. Nestlé Nutrition -yksikön myynti, joka koostuu lähinnä vauvanruuista ja äidinmaidonkorvikkeista, kasvoi myöskin huikeat kymmenen prosenttia.

Nestléllä on koko maailman vajaan 20 miljardin euron äidinmaidonkorvikekaupasta 23 prosentin markkinaosuus. Ranskalaisyhtiö Danone on lähin kilpailija 14 prosentin osuudellaan. Alan suurimmat markkinat ovat tänä päivänä Aasian maissa.

Valion Turengin tehtailla aiemmin valmistetut Tutteli-äidinmaidonkorvikkeet ja Muksu-vellit ovat Danonen omistaman Nutrician tuotteita ja tuodaan nykyään pääasiassa Ranskasta ja Saksasta. Tuttelin ja Muksun valmistuksen päätyttyä Suomessa Valio toi vuosi sitten markkinoille kotimaiset Tuuti-äidinmaidonkorvikkeet ja Onni-vellit. Bona ja Piltti ovat puolestaan Nestlén brändejä.

Äidinmaidonkorvikkeiden ja vauvanruokien markkinointi on kylmäveristä liiketoimintaa. Myynnin kasvun edellytyksenä kun on, että äidit luopuvat kokonaan tai osittain vauvojensa imetyksestä tai ryhtyvät ennenaikaisesti syöttämään näille teollisesti valmistettuja vellejä.

Etenkin kehitysmaissa tuttipulloruokinnan seuraukset voivat olla vakavat. Puhtaan veden puutteessa maitokorvikkeen on todettu 11-kertaistavan vauvojen riskin kuolla ripuliin. Jos vanhemmilla ei ole varaa ostaa riittävästi äidinmaidonkorviketta, vauva jää aliravituksi.

Maailman terveysjärjestö WHO ja Unicef arvioivat, että joka vuosi puolitoista miljoonaa vauvaa menehtyy sen vuoksi, että rintaruokinnasta luovutaan liian aikaisin.

Pulloruokinnan haittojen ehkäisemiseksi Maailman terveysjärjestö laati vuonna 1981 äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointisäännöstön, joka kieltää korvikkeiden mainonnan, ilmaisnäytteet, korvikeyhtiöiden antamat lahjat terveydenhoitohenkilökunnalle, suorat kontaktit odottavien äitien tai vastasyntyneiden ja pienten lasten äitien kanssa sekä äidinmaidonkorvikkeita ihannoivat kuvat tai tekstit myyntipakkauksissa.

Britannian Pelastakaa Lapset -järjestön tuoreen raportin mukaan Nestlé ja muut korvikevalmistajat jakavat äidinmaidonkorvikkeiden ilmaisnäytteitä ja muita tuotelahjoja synnytyssairaaloihin, terveyskeskuksiin ja suoraan vastasynnyttäneille äideille ainakin Kiinassa, Pakistanissa, Laosissa ja Ecuadorissa.

Maitokorvikkeiden aggressiivisen markkinoinnin vuoksi edelleen ainakin parissakymmenessä maailman maassa kuluttajaliikkeet kehottavat ihmisiä boikotoimaan kaikkia Nestlén tuotteita.

Äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia valvovan Ibfan-järjestön kahden vuoden takaisesta raportista löytyy 43 sivun verran lisää esimerkkejä Nestlén rikkomuksista äidinmaidonkorvikkeiden markkinointisäännöstöä vastaan kymmenissä eri maissa.

Vietnamissa kauppiaille maksetaan provisiota maitokorvikkeiden näyttävästä esillepanosta kaupan hyllyissä. Kirgisiassa ja Uzbekistanissa Nestlé jakaa alipalkatuille lastenlääkäreille lahjoja ja kutsuu heitä seminaareihin. Etelä-Afrikassa Nestlé suunnitteli maan köyhimpien alueiden terveydenhoitajille maitokorvikkeen sekoittamisen pikakursseja.

Laosissa Nestlén kahvikermajauhetta myytiin nallelogolla samanlaisessa purkissa kuin äidinmaidonkorviketta, sillä seurauksella että tuhannet äidit ovat juottaneet vauvoilleen veteen liuotettua kahvikermaa.

Egyptissä Nestlé väitti maitokorvikkeen tehostavan immuunisuojaa ja vähentävän ripuliin sairastumisen riskiä.

Nestléä ei arvostella maailmalla pelkästään äidinmaidonkorvikkeiden markkinoinnin vuoksi.

Norsunluurannikolla Nestléä syytetään orjatiloilta ostetun kaakaon käytöstä ja piittaamattomuudesta lapsiorjien ihmisoikeuksia kohtaan.

Pakistanissa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa paikallisyhteisöt kamppailevat Nestlén pullovesituotantoa vastaan ja syyttävät yhtiötä pohjavesien riistokäytöstä.

Kiinassa maidontuottajat väittävät Nestlén polkevan maidon sisäänostohintoja.

Indonesiassa, Pakistanissa ja Tunisiassa ammattiliitot arvostelevat Nestléä surkeista palkoista ja liittoon kuuluvien työntekijöiden irtisanomisista. Kolumbiassa ainakin 13 ammattiyhdistysaktiivia on murhattu heidän kritisoitua Nestlén maitojauhetehtaan työoloja. Filippiineillä armeijan sotilaat kutsuttiin tukahduttamaan lakkoliikettä Nestlén tehtaalla ja kymmenet lakkoilijat ovat saaneet surmansa.