KANSAN UUTISET 27.11.2023
Bratislavan vanhassakaupungissa ripustettiin jouluvaloja marraskuun tihkusateessa, ja läheisen kauppakadun katumainoksissa Euroopan unioni markkinoi itseään lauseella: Sinä olet EU!
Slovakian vauraassa pääkaupungissa elämä näytti jatkuvan ennallaan, vaikka aiemmin syksyllä pidetyissä parlamenttivaaleissa kävikin juuri niin kuin kansainvälisessä mediassa oli pelätty. Vaalit voitti sosiaalidemokraattiseksi itseään kutsuva Smer-puolue (Suunta), ja puolueen puheenjohtaja Robert Fico nimitettiin pääministeriksi.
Slovakian maakunnissa ja erityisesti maan itäosissa vaalitulos otettiin ilolla vastaan. Sen sijaan Bratislavassa monet olivat tyrmistyneitä Venäjä-mielisenä pidetyn puolueen menestyksestä ja useat koulutetut ja länsimieliset nuoret alkoivat vakavissaan pohtia muuttoa ulkomaille.
Aiemminkin pääministerinä ollut Fico lupasi vaalikampanjassaan slovakialaisille vakautta, järjestystä ja parempaa sosiaaliturvaa. Ulkomailla kannettiin enemmän huolta siitä, että jos Smer pääsisi valtaan, Slovakian aseellinen tuki naapurimaalle Ukrainalle loppuisi.
Puolueen yhtenä keskeisenä vaalilauseena oli, ettei Ukrainaan tulisi enää lähettää ammustakaan. Slovakian edellinen oikeistohallitus ehti lahjoittaa naapurimaahan huomattavan määrän aseita, muun muassa neuvostoaikaisia Mig-hävittäjiä ja ilmatorjuntakalustoa.
Fico vastustaa myös uusia pakotteita Venäjää vastaan, jollei ensin kunnolla selvitetä niiden vaikutuksia. Slovakia on edelleen lähes täysin riippuvainen Venäjältä tuotavasta öljystä ja kaasusta, kuten myös naapurimaat Tšekki ja Unkari.
Kansainvälisen median analyyseissä Robert Ficoa on nimitetty milloin vasemmistopopulistiksi, milloin Putinin kannattajaksi. Vaalikampanjan aikana hän esiintyi kotiyleisölle kuitenkin rauhan puolestapuhujana.
”En suostu siihen, että minut leimataan sodanlietsojaksi kun puhun rauhasta ja samalla ne, jotka kannattavat sotaa ja tappamista, esiintyvät rauhanaktivisteina”, Fico sanoi kannattajilleen Michalovcen pikkukaupungissa Slovakian itäosassa lähellä Ukrainan vastaista rajaa.
Ficon mielestä rauhanneuvottelut ovat ainoa ratkaisu Ukrainan konfliktiin. Hänen mukaansa oli naiivia uskoa, että Venäjä tulisi luopumaan Krimistä ja muista valloitetuista alueista, eikä Ukrainalla ollut kaikesta länsimailta saadusta aseavusta huolimatta kykyä ajaa Venäjän joukkoja maasta.
”Mitä hyötyä tappamisesta on”, Fico kysyi uutistoimisto AP:n haastattelussa. ”Miksi emme käyttäisi EU:n ja Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa siihen, että saisimme sotivat osapuolet neuvottelemaan rauhasta ja sopimaan kompromissista, joka takaa Ukrainan turvallisuuden?”
Samaan hengenvetoon hän totesi vastustavansa Ukrainan Nato-jäsenyyttä, sillä hänen mukaansa se johtaisi kolmanteen maailmansotaan.
Puheet Ukrainan EU-jäsenyydestä ovat Ficon mielestä yhtä lailla epärealistisia, sillä Ukrainan tulisi täyttää samat jäsenyysehdot, joita vaaditaan muiltakin jäsenehdokkailta.
”Ukraina on sotaa käyvä ja hyvin korruptoitunut maa, jonka hallinto on kaukana demokraattisista standardeista”, Fico totesi uutistoimisto Reutersille.
Fico haluaa myös neuvotella uudestaan Yhdysvaltojen kanssa vuosi sitten allekirjoitetun puolustusyhteistyötä koskevan DCA-sopimuksen sisällöstä.
Slovakia kuuluu sekä EU:hun että Natoon, eikä uusi hallitus suunnittele eroamista kummastakaan.
Mielipidekyselyjen perusteella Smer-puolueen vaalivoitto ei ollut mikään yllätys. Slovakiassa keväällä tehdyssä kyselyssä 51 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että länsimaat tai Ukraina itse olivat syypäitä sotaan. Puolet vastaajista piti Yhdysvaltoja uhkana Slovakian turvallisuudelle.
Pian Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Slovakia otti auliisti vastaan pakolaisia naapurimaasta. Etenkin maan köyhemmillä alueilla idässä mielialat ovat muuttuneet, kun tulijoiden joukossa on ollut rikkaita ukrainalaisia, jotka ajelevat hienoilla autoilla, kuten eräs itäslovakialainen entinen kunnanjohtaja asian ilmaisi.
Myös viljakuljetukset Ukrainasta huolestuttavat paikallisia viljelijöitä, sillä viljan ylitarjonta laskee myyntihintoja. Venäjän vastaisten pakotteiden vuoksi sähkön hinta on kallistunut ja inflaatio on kohonnut.
Slovakia on elintasoltaan jyrkästi jakautunut. Bratislavassa kansantulo on neljä kertaa suurempi kuin maan itäosissa.
Uusi hallitus on luvannut korottaa eläkkeitä ja anonut EU:lta poikkeuslupaa saada jatkaa öljyn tuontia Venäjältä vastoin unionin asettamia pakotteita.
Samaan aikaan pääministeri Fico on arvostellut ulkomailta rahoitusta saavia kansalaisjärjestöjä ja kieltänyt joidenkin medioiden edustajilta pääsyn hallituksen tiedotustilaisuuksiin.
Hallitus on myös lietsonut pelkoja Saksaan pyrkiviä pääasiassa Lähi-idän maista tulevia siirtolaisia vastaan ja sulkenut rajanylityspaikkoja Unkarin vastaisella rajalla.
Smer-puolueen parlamenttivaaleissa saama paikkamäärä ei yksinään riittänyt hallituksen muodostamiseen, joten hallituskoalitioon pyydettiin mukaan kaksi pienempää puoluetta.
Hallituksen apupuolueista Slovakian kansallispuolue on kokoelma äärioikeistolaisia koronankieltäjiä, putinisteja ja salaliittotrolleja. Puolue halusi ilmastonmuutoksen kieltäjän ympäristöministeriksi, mutta presidentti ei onneksi suostunut nimitykseen. Kulttuuriministeriksi nimitettiin maahanmuuttovastainen entinen tv-juontaja, joka haluaisi lakkauttaa kokonaan Slovakian yleisradion.
maanantai 27. marraskuuta 2023
lauantai 4. marraskuuta 2023
Miten Gazalle käy sodan jälkeen?
KANSAN UUTISET 4.11.2023
Hamasin hyökkäys Gazan alueelta Israeliin oli ilmeisesti onnistuneempi kuin järjestössä ikinä osattiin odottaa. Hyökkäyksessä kuoli ainakin 1 400 israelilaista ja yli 200 ihmistä vietiin Gazaan panttivangiksi.
Todennäköisesti Hamasin hyökkäys oli jopa liian tuhoisa sen oman tulevaisuuden kannalta. Sen sijaan että järjestö olisi päässyt käymään kauppaa panttivangeilla Israelin vankiloissa olevien tuhansien palestiinalaisten vapauttamiseksi, Hamas onkin ajanut itsensä umpikujaan.
Useimpien israelilaisten mielestä Hamas pitää nyt kerta kaikkiaan tuhota eikä sitä saa enää koskaan päästää valtaan Gazassa.
Israelin viikkoja kestäneissä pommituksissa suuri osa Gazan alueen rakennuksista ja infrastruktuurista on jo tuhottu. Veden ja sähkön jakelu on katkaistu, ja alueella on pulaa ruuasta ja lääkkeistä.
Marraskuun alkuun mennessä Israelin pommituksissa oli kuollut yli 9 000 ihmistä ja 1,4 miljoonaa ihmistä – lähes kaksi kolmasosaa Gazan asukkaista – oli joutunut lähtemään kodeistaan.
Kuitenkin vain pieni osa alueen asukkaista kannattaa Hamasia. Syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan ylivoimainen enemmistö Gazan asukkaista haluaisi, että Israelin ja Palestiinan välinen konflikti ratkaistaan rauhanomaisin keinoin.
Israelin johdossa ollaan erimielisiä Gazan hyökkäyksen tavoitteista ja siitä, mitä sodan jälkeen tapahtuu.
Lokakuussa nimetyn sota-ajan hallituksen kenraalit tahtoisivat määritellä hyökkäykselle selkeät tavoitteet. Pääministeri Benjamin Netanjahu taas tuntuu haluavan pidempään jatkuvaa sotaa, joka voisi lisätä hänen kannatustaan. Tuoreessa mielipidemittauksessa Netanjahun kannatus oli pudonnut 28 prosenttiin.
Israelin viranomaiset myöntävät, ettei asevoimilla ole vielä olemassa poistumissuunnitelmaa eikä hallituksella ole yhteistä näkemystä siitä, miten Gazaa tullaan hallinnoimaan sen jälkeen kun maahyökkäys on ohi ja alueella olevat Hamasin joukot on eliminoitu.
Lähi-idän asioihin erikoistuneet tutkijat ovat esittäneet mahdollisia skenaarioita Gazan tulevaisuudesta. Miehitetyn Länsirannan palestiinalaishallinto voisi ottaa myös Gazan hallintaansa, alueelle voisi pystyttää uuden paikallisen hallinnon Israelin joukkojen holhouksessa tai alueen voisi luovuttaa arabimaiden yhteiseen hallintaan.
Israelilainen verkkomedia +972 Magazine julkaisi lokakuun lopulla maan tiedusteluministeriössä laaditun salaisen mietinnön Gazan tulevaisuudennäkymistä. Mietinnön johtopäätökset eivät ole Israelin virallisia linjauksia vaan suosituksia, jotka on jaettu maan muille ministeriöille, tiedusteluelimille ja asevoimille.
Tiedusteluministeriön mietinnössä käsitellään kolmea eri skenaariota. Ensimmäisessä skenaariossa Gaza asetetaan Länsirannan palestiinalaishallinnon alaisuuteen. Tässä skenaariossa on kirjoittajien mielestä huomattavia riskejä, sillä Länsirannan ja Gazan yhteinen hallinto saattaisi edistää itsenäisen Palestiinan valtion syntymistä.
Toisessa skenaariossa Israelin joukot miehittävät Gazan ja pystyttävät alueelle uuden paikallisen hallinnon. Tämäkään tulevaisuudenkuva ei ole kirjoittajien mielestä realistinen, sillä miehitys tulisi Israelille kalliiksi ja pahimmassa tapauksessa Hamasin tilalle voisi nousta aiempaakin radikaalimpi islamistiliike.
Lopulta mietinnössä suositellaan Gazan täydellistä valloitusta ja asukkaiden karkottamista Egyptin rajan yli Siinain niemimaalle.
Mietinnössä kuvatussa kolmannessa skenaariossa Gazan siviiliväestö evakuoidaan sodan alta Siinaihin rakennettaviin telttakaupunkeihin, jonne toimitetaan humanitaarista apua.
Kirjoittajien mukaan siviiliväestön evakuointi säästää ihmishenkiä ja laajamittainen maastamuutto sota-alueilta on muutenkin luonnollinen ratkaisu välttyä sodankäynnin vaaroilta, kuten viime vuosina on nähty kriisialueilla Syyriassa, Afganistanissa ja Ukrainassa.
Tarkoituksena ei kuitenkaan ole päästää asukkaita sodan jälkeen enää takaisin Gazaan, vaan heille annetaan mahdollisuus jäädä pysyvästi Egyptiin tai hakea turvapaikkaa muista arabimaista, Euroopan maista tai sallivasta maahanmuuttopolitiikasta tunnetusta Kanadasta.
Maksumiehiksi pyydetään Yhdysvaltoja, EU:ta, Saudi-Arabiaa ja muita Persianlahden maita.
Tässä skenaariossa tarvitaan myös suurten mainostoimistojen apua herättämään kansainvälistä solidaarisuutta palestiinalaisia pakolaisia kohtaan sekä vakuuttamaan Gazan asukkaat siitä, että lähteminen kotiseudulta on heidän ainoa vaihtoehtonsa, sillä Israel aikoo valloittaa koko Gazan eikä palestiinalaisilla ole alueelle sen jälkeen enää paluuta.
Egyptillä on toki velvollisuus ottaa vastaan sota-alueelta tulevat pakolaiset, mutta presidentti Abdel Fattah al-Sisi tyrmää ajatuksen pysyvien pakolaisleirien pystyttämisestä Siinaille, sillä niistä voisi muodostua tukikohta uusille terroristiliikkeille.
Egyptin ja useimpien muiden arabimaiden johtajat ovat joka tapauksessa mielissään, mikäli Hamas tuhotaan, sillä järjestö edustaa heidän vihollisenaan pitämää muslimiveljeskuntaa ja sen peräänkuuluttamaa poliittista islamia.
Lähi-idän maiden asukkaat ovat sen sijaan lähteneet kaduille osoittamaan mieltä palestiinalaisten puolesta ja siinä samassa omia autoritaarisia vallanpitäjiään vastaan.
Gazan sodan jatkuessa pitkään konflikti voi myös levitä naapurimaihin Libanoniin, Syyriaan, Jemeniin ja Irakiin ja johtaa kansannousuihin muissa arabimaissa.
Hamasin hyökkäys Gazan alueelta Israeliin oli ilmeisesti onnistuneempi kuin järjestössä ikinä osattiin odottaa. Hyökkäyksessä kuoli ainakin 1 400 israelilaista ja yli 200 ihmistä vietiin Gazaan panttivangiksi.
Todennäköisesti Hamasin hyökkäys oli jopa liian tuhoisa sen oman tulevaisuuden kannalta. Sen sijaan että järjestö olisi päässyt käymään kauppaa panttivangeilla Israelin vankiloissa olevien tuhansien palestiinalaisten vapauttamiseksi, Hamas onkin ajanut itsensä umpikujaan.
Useimpien israelilaisten mielestä Hamas pitää nyt kerta kaikkiaan tuhota eikä sitä saa enää koskaan päästää valtaan Gazassa.
Israelin viikkoja kestäneissä pommituksissa suuri osa Gazan alueen rakennuksista ja infrastruktuurista on jo tuhottu. Veden ja sähkön jakelu on katkaistu, ja alueella on pulaa ruuasta ja lääkkeistä.
Marraskuun alkuun mennessä Israelin pommituksissa oli kuollut yli 9 000 ihmistä ja 1,4 miljoonaa ihmistä – lähes kaksi kolmasosaa Gazan asukkaista – oli joutunut lähtemään kodeistaan.
Kuitenkin vain pieni osa alueen asukkaista kannattaa Hamasia. Syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan ylivoimainen enemmistö Gazan asukkaista haluaisi, että Israelin ja Palestiinan välinen konflikti ratkaistaan rauhanomaisin keinoin.
Israelin johdossa ollaan erimielisiä Gazan hyökkäyksen tavoitteista ja siitä, mitä sodan jälkeen tapahtuu.
Lokakuussa nimetyn sota-ajan hallituksen kenraalit tahtoisivat määritellä hyökkäykselle selkeät tavoitteet. Pääministeri Benjamin Netanjahu taas tuntuu haluavan pidempään jatkuvaa sotaa, joka voisi lisätä hänen kannatustaan. Tuoreessa mielipidemittauksessa Netanjahun kannatus oli pudonnut 28 prosenttiin.
Israelin viranomaiset myöntävät, ettei asevoimilla ole vielä olemassa poistumissuunnitelmaa eikä hallituksella ole yhteistä näkemystä siitä, miten Gazaa tullaan hallinnoimaan sen jälkeen kun maahyökkäys on ohi ja alueella olevat Hamasin joukot on eliminoitu.
Lähi-idän asioihin erikoistuneet tutkijat ovat esittäneet mahdollisia skenaarioita Gazan tulevaisuudesta. Miehitetyn Länsirannan palestiinalaishallinto voisi ottaa myös Gazan hallintaansa, alueelle voisi pystyttää uuden paikallisen hallinnon Israelin joukkojen holhouksessa tai alueen voisi luovuttaa arabimaiden yhteiseen hallintaan.
Israelilainen verkkomedia +972 Magazine julkaisi lokakuun lopulla maan tiedusteluministeriössä laaditun salaisen mietinnön Gazan tulevaisuudennäkymistä. Mietinnön johtopäätökset eivät ole Israelin virallisia linjauksia vaan suosituksia, jotka on jaettu maan muille ministeriöille, tiedusteluelimille ja asevoimille.
Tiedusteluministeriön mietinnössä käsitellään kolmea eri skenaariota. Ensimmäisessä skenaariossa Gaza asetetaan Länsirannan palestiinalaishallinnon alaisuuteen. Tässä skenaariossa on kirjoittajien mielestä huomattavia riskejä, sillä Länsirannan ja Gazan yhteinen hallinto saattaisi edistää itsenäisen Palestiinan valtion syntymistä.
Toisessa skenaariossa Israelin joukot miehittävät Gazan ja pystyttävät alueelle uuden paikallisen hallinnon. Tämäkään tulevaisuudenkuva ei ole kirjoittajien mielestä realistinen, sillä miehitys tulisi Israelille kalliiksi ja pahimmassa tapauksessa Hamasin tilalle voisi nousta aiempaakin radikaalimpi islamistiliike.
Lopulta mietinnössä suositellaan Gazan täydellistä valloitusta ja asukkaiden karkottamista Egyptin rajan yli Siinain niemimaalle.
Mietinnössä kuvatussa kolmannessa skenaariossa Gazan siviiliväestö evakuoidaan sodan alta Siinaihin rakennettaviin telttakaupunkeihin, jonne toimitetaan humanitaarista apua.
Kirjoittajien mukaan siviiliväestön evakuointi säästää ihmishenkiä ja laajamittainen maastamuutto sota-alueilta on muutenkin luonnollinen ratkaisu välttyä sodankäynnin vaaroilta, kuten viime vuosina on nähty kriisialueilla Syyriassa, Afganistanissa ja Ukrainassa.
Tarkoituksena ei kuitenkaan ole päästää asukkaita sodan jälkeen enää takaisin Gazaan, vaan heille annetaan mahdollisuus jäädä pysyvästi Egyptiin tai hakea turvapaikkaa muista arabimaista, Euroopan maista tai sallivasta maahanmuuttopolitiikasta tunnetusta Kanadasta.
Maksumiehiksi pyydetään Yhdysvaltoja, EU:ta, Saudi-Arabiaa ja muita Persianlahden maita.
Tässä skenaariossa tarvitaan myös suurten mainostoimistojen apua herättämään kansainvälistä solidaarisuutta palestiinalaisia pakolaisia kohtaan sekä vakuuttamaan Gazan asukkaat siitä, että lähteminen kotiseudulta on heidän ainoa vaihtoehtonsa, sillä Israel aikoo valloittaa koko Gazan eikä palestiinalaisilla ole alueelle sen jälkeen enää paluuta.
Egyptillä on toki velvollisuus ottaa vastaan sota-alueelta tulevat pakolaiset, mutta presidentti Abdel Fattah al-Sisi tyrmää ajatuksen pysyvien pakolaisleirien pystyttämisestä Siinaille, sillä niistä voisi muodostua tukikohta uusille terroristiliikkeille.
Egyptin ja useimpien muiden arabimaiden johtajat ovat joka tapauksessa mielissään, mikäli Hamas tuhotaan, sillä järjestö edustaa heidän vihollisenaan pitämää muslimiveljeskuntaa ja sen peräänkuuluttamaa poliittista islamia.
Lähi-idän maiden asukkaat ovat sen sijaan lähteneet kaduille osoittamaan mieltä palestiinalaisten puolesta ja siinä samassa omia autoritaarisia vallanpitäjiään vastaan.
Gazan sodan jatkuessa pitkään konflikti voi myös levitä naapurimaihin Libanoniin, Syyriaan, Jemeniin ja Irakiin ja johtaa kansannousuihin muissa arabimaissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)