torstai 26. heinäkuuta 2018

Etiopian ja Eritrean sovun taustat

KANSAN UUTISET 27.7.2018

Afrikan sarven alueelta kuultiin välillä hyviä uutisia, kun Etiopia ja Eritrea pari viikkoa sitten ilmoittivat lopettavansa maiden välillä yli 20 vuotta jatkuneen sotatilan.

Etiopian uuden pääministerin Abiy Ahmedin Eritrean-vierailun aikana sovittiin saman tien myös satamayhteistyöstä sekä maantieliikenteen ja suorien teleyhteyksien uudelleenavaamisesta. Suorat lennot maiden välillä käynnistettiin viime viikolla. Elokuussa on tarkoitus pelata ensimmäinen maiden välinen jalkapallomaaottelu sitten vuoden 1998.

Etiopian ja Eritrean välillä vuosina 1998–2000 käydyissä taisteluissa kuoli lähes sata tuhatta ihmistä, ja yli miljoona ihmistä joutui lähtemään kodeistaan.

Sotatila jatkui vielä taistelujen päättymisen jälkeen, kun Etiopia kieltäytyi vetämästä joukkojaan maiden rajalla sijaitsevasta Badmen kylästä, vastoin Haagin kansainvälisen välitystuomioistuimen päätöstä.

Pitkään kestäneet vihamielisyydet pönkittivät molempien maiden turvallisuusjoukkojen valtaa ja loivat puitteet kansalaisoikeuksien rajoittamiselle.

Entinen Italian siirtomaa Eritrea oli osa Etiopiaa vuodesta 1950 vuoteen 1993, jolloin maa sai itsenäisyytensä 30 vuotta kestäneen vapautustaistelun päätteeksi.

Itsenäisyyssotaa käytiin ensin keisari Haile Selassien joukkoja vastaan ja myöhemmin Neuvostoliiton ja Kuuban tukemaa sotilashallitusta vastaan. Sodan aikana Etiopian ilmavoimat pudottivat napalmpommeja eritrealaississien valvomiin kyliin.

Sotilashallitus ajettiin vallasta Etiopiassa vuonna 1991 pian kylmän sodan päättymisen jälkeen. Sekä Etiopiaan että Eritreaan odotettiin demokratiaa ja monipuoluevaaleja pitkän sodan jälkeen, joka johti myös tuhoisaan nälänhätään Etiopiassa 1980-luvulla.

Sota kuitenkin palasi Eritreaan vain viiden vuoden itsenäisyyden jälkeen. Syynä olivat erimielisyydet Etiopian kanssa maiden välisen rajan sijainnista, vaikka kiistanalaisilla raja-alueilla ei ollut luonnonvaroja eikä juuri asukkaitakaan.

Taistelujen tauottua Etiopiasta tuli yksi Yhdysvaltojen tärkeimmistä liittolaisista terrorisminvastaisessa sodassa. Yhdysvaltojen tuella Etiopia miehitti suuren osan sisällissodan runtelemasta Somaliasta. Eritreaa puolestaan syytettiin etiopialaisjoukkoja vastaan taistelevien islamistijoukkojen aseistamisesta, ja maa julistettiin kansainväliseen kauppasaartoon.

Etiopian ja Eritrean rauhansopimus hyödyttää suuresti molempien maiden kehitystä. Etiopia pääsee jälleen käyttämään kahta Eritreassa sijaitsevaa satamaa. Eritrea saa puolestaan kovasti kaipaamiaan satamatuloja ja vapautuu toivottavasti kansainvälisen hylkiön asemastaan.

Sadan miljoonan asukkaan Etiopia on maailman toiseksi nopeimmin kasvava talousmahti ja Afrikan toiseksi väkirikkain maa. Se on maailman suurimpia kahvin, kasviöljyjen, leikkokukkien ja lihakarjan tuottajia. Maassa on paljon kiinalaisia investointeja ja kiinalaisomisteisia tekstiilitehtaita.

Etiopia on ollut ulkomaankaupan osalta kuitenkin pitkään riippuvainen pelkästään naapurimaan Djiboutin satamasta. Pääministeri Abiy Ahmed teki keväällä sopimuksia satamahankkeista myös Sudanin ja Somalimaan kanssa.

Arabiemiraatit saattavat olla rauhansopimuksesta kärsivä osapuoli. Emiraatit ovat käyttäneet hyväksi alueen ristiriitoja ja rakentaneet viime vuosina sotilastukikohtia ja satamia Eritreaan, Somalimaahan ja Jemeniin.

Etiopian ja Eritrean suhteiden lämpeneminen on pitkälti Etiopian uuden pääministerin ansiota. Huhtikuussa pääministeriksi nimetty 41-vuotias Ahmed on maan verkkovalvontaviraston entinen johtaja, joka on tehnyt maisterintutkielmansa muutosjohtajuudesta ja tohtorinväitöskirjan konfliktinsovittelusta kotiseudullaan Etiopian suurimman kansanryhmän oromojen alueella. Hän on sotilasarvoltaan everstiluutnantti.

Pääministeriksi tultuaan Ahmed kumosi poikkeustilan, vapautti tuhannet poliittiset vangit maan vankiloista ja salli aiemmin kielletyt tv-kanavat ja verkkomediat. Hän ilmoitti myös, että Etiopia haluaa rauhan Eritrean kanssa ja on valmis luopumaan aiemmista aluevaatimuksistaan.

Abiy Ahmedin valtaantuloa edelsivät oromojen ja maan toiseksi suurimman kansanryhmän amharojen kaksi vuotta jatkuneet protestit maanvaltauksia ja turvallisuusjoukkojen mielivaltaa vastaan. Mielenosoituksissa kuoli ainakin tuhat ihmistä, monet heistä poliisin luodeista.

Hallituskoalition johtajiin kuulunut Ahmed otti avoimesti kantaa mielenosoittajien vaatimusten puolesta ja valittiin lopulta pääministeriksi sen jälkeen kun hänen edeltäjänsä Hailemariam Desalegn jätti eroanomuksensa.

Naapurimaassa Eritreassa presidentti Isaias Afewerki on ollut maan itsenäistymisestä lähtien vallassa ilman hyväksyttyä perustuslakia. Rauhansopimuksen toivoisi ainakin vähentävän maan johdon puolustusintoa. Kymmenet tuhannet nuoret ovat paenneet maasta välttyäkseen yli kymmenen vuotta kestävältä, pakkotyötä muistuttavalta asepalvelukselta.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Euroopan ylivoima jatkuu

KANSAN UUTISET 13.7.2018

Yleensä jalkapallon MM-kisoissa pelien taso ei ole yhtä hyvä kuin maailman parhaiden seurajoukkueiden kohtaamisissa, mutta Venäjän kisat ovat olleet monin tavoin iloinen yllätys. Kohta neljän viikon ajan kisat ovat nostattaneet tunteita ja yhdistäneet ihmisiä maiden sisällä ja yli rajojen.

Tätä kirjoittaessa takana on 61 peliä ja kolme peliä on vielä edessä. Hyökkäävästä pelistä on palkittu. Ennen välieriä Venäjän kisojen pudotuspeleissä tehtiin keskimäärin kolme maalia, kun Brasilian kisoissa neljä vuotta sitten vastaava lukema oli alle kaksi maalia ottelua kohti.

Videotuomarointi on varmasti useimpien mielestä ollut onnistunut uudistus, joka on vähentänyt tuomarien virheitä ja tulosten sattumanvaraisuutta.

Kisapaikoilla ei ole koettu rasismia eikä nähty huligaaneja, vaikka molemmilla peloteltiin etukäteen. Venäläisetkin kiinnostuivat lopulta kisoista kotijoukkueen yllättävän hyvän menestyksen myötä.

Moni tulee muistamaan Venäjän kisat myös siitä, kuinka välieräotteluita edeltäneinä välipäivinä eri puolilla maailmaa jännitettiin hetki hetkeltä thaimaalaisten jalkapallopoikien pelastusoperaatiota veden osittain valtaamasta luolasta maan pohjoisilla syrjäseuduilla.

Tällä kertaa turnauksen pelillisesti parhaat joukkueet onnistuivat selvittämään tiensä välieriin, vaikka jalkapalloliitto Fifan ranking-tilaston perusteella harva olisi pistänyt rahojaan likoon näiden neljän joukkueen puolesta. Kesäkuun Fifa-rankingissa Belgia, Ranska, Englanti ja Kroatia löytyvät sijoilta 3, 7, 12 ja 20.

Mitaleista pelaavia joukkueita yhdistää viihdyttävä ja hyökkäävä pelitapa. Joukkueilla on kisojen paras maaliero. Joukkueet kuuluvat myös kisojen viiden eniten maaleja tehneiden maiden joukkoon. Väliin mahtuu vain Venäjä, joka heilutti verkkoja viisi kertaa kisojen avausottelussa Saudi-Arabiaa vastaan.

Englanti ja Kroatia pääsivät toki jatkoon voittamalla pudotuspeleissä heikompia vastustajia kuin Ranska ja Belgia, jotka lähettivät kotimatkalle Argentiinan, Uruguayn ja Brasilian.

Joukkueiden tasosta kertoo myös maalintekoyritysten onnistumisprosentti. Englannin Harry Kane oli ennen välieriä onnistunut maalintekoyrityksissään 60-prosenttisesti, Ranskan hyökkääjälupaus Kylian Mbappé 50-prosenttisesti ja Kroatian ja Real Madridin Luca Modrić joka viidennellä yrittämällään.

Kisojen ahkerin laukoja on ollut Brasilian Neymar, jonka 27 laukauksesta syntyi vain kaksi maalia.

Venäjän kisoissa Euroopan maat ovat olleet ylivoimaisia. Puolivälieriin selviytyneistä kahdeksasta joukkueesta kuusi oli Euroopasta, välierissä kaikki. Tulokset vastaavat vakiintunutta trendiä. Kolmissa viime MM-kisoissa yhdeksästä mitalisijasta kahdeksan on mennyt Euroopan maille. Näissä kisoissa kaikki mitalit jäävät Eurooppaan.

Vuoden 1958 jälkeen eurooppalainen joukkue on aina voittanut mestaruuden Euroopassa pelatuissa MM-kisoissa. Silti Brasilia oli vedonlyöjien suosikki Venäjän kisoissa aina Belgiaa vastaan pelattuun pudotuspeliin asti, vaikka maa ei ole voittanut MM-kisoissa länsieurooppalaista joukkuetta sitten vuoden 2002. Näistä otteluista on saldona viisi tappiota ja kaksi tasapeliä.

Kun aiemmissa kisoissa mitalipeleissä pelaavien joukkueiden pelaajat ovat tulleet pääasiassa Espanjan ja Saksan sarjoista, nyt yli puolet heistä pelaa neljässä Englannin Valioliigan kärkijoukkueessa: yhdeksän Tottenhamissa, kuusi Manchester Unitedissa, viisi Manchester Cityssä ja Chelseassa.

Kuvaavaa tämän päivän huippujalkapallolle on myös se, että kolmessa mitalipelijoukkueessa huomattava osa pelaajista tulee monikulttuurisesta taustasta. Ranskan joukkueen 23 pelaajasta 17 on maahanmuuttajataustaisesta perheestä tai kuuluu etniseen vähemmistöön, Englannin pelaajista 11, Belgian pelaajista kymmenen. Luvut ovat moninkertaisesti suuremmat kuin mitä väestörakenteen perusteella voisi odottaa.

Ranskan ja Belgian joukkueet ovat olleet monikulttuurisia jo pidemmän aikaa, mutta Englannin osalta tilanne on uusi ja monien mielestä tervetullut. Brittijärjestön mielipidekyselyssä 74 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että jalkapallomaajoukkue oli edustava symboli Englannista, joka kuuluu kaikille englantilaisille rodusta tai etnisestä taustasta riippumatta.

Englannin joukkue on hurmannut monet iloisella ja syöttelevällä pelityylillään. Gareth Southgaten valmennuksessa Englanti voitti myös ensimmäisen rangaistuspotkukilpailunsa arvoturnauksessa sitten vuoden 1996.

Pietarissa Englannin pelaajat kävivät kuulemma oma-aloitteisesti tutustumassa Eremitaasin taidemuseoon.

Englannin joukkue on kisojen kokemattomin ja toiseksi nuorin. Valmentajan mielestä loppusijoitusta tärkeämpää onkin oppia ja kehittyä. Tulevissa kisoissa Englanti voi jo kuulua suosikkeihin. Uuden pelityylin omaksuneet Englannin nuorten maajoukkueet voittivat viime vuonna alle 17-vuotiaiden ja alle 20-vuotiaiden MM-kultaa.