KANSAN UUTISET 24.9.2021
Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen presidentti George W. Bushin hallinnossa tuntui olevan selvästi enemmän halukkuutta hyökätä Irakiin kuin Afganistaniin.
Tämä käy ilmi yhdysvaltalaisen National Security Archive -tutkimuskeskuksen kokoamista Yhdysvaltojen tiedonvapauslain nojalla haltuun saaduista asiakirjoista ja paikalla olleiden myöhemmin antamista lausunnoista.
Bush itse arveli heti iskujen jälkeen, että Irakin presidentti Saddam Hussein saattoi olla mukana iskujen suunnittelussa. Iltapäivällä puolustusministeri Donald Rumsfeld käski asevoimien esikunnan päällikköä etsimään todisteita, jotka antaisivat oikeutuksen hyökätä Irakiin. Rumsfeld pyysi myös Pentagonin johtavaa lakiasiainneuvonantajaa selvittämään Saddam Husseinin ja Osama bin Ladenin välisiä yhteyksiä.
Valkoisessa talossa 12. syyskuuta pidetyssä kokouksessa varapuolustusministeri Paul Wolfowitz arveli, että iskut olivat epäilemättä jonkin valtion rahoittamia. Rumsfeld kannatti hyökkäystä Irakiin, sillä siellä oli parempia kohteita kuin Afganistanissa. Bush totesi, että Yhdysvaltojen tulisi ”vaihtaa hallitusta Irakissa”.
Rumsfeld ja Wolfowitz olivat jo pitkin kesää ehdottaneet hyökkäystä Irakiin, kuukausia ennen syyskuun 11. päivän tapahtumia.
Terrorismin torjunnasta vastannut neuvonantaja Richard Clarke totesi, että lentokonekaappausten takana oli takuuvarmasti Al-Qaida, jolla puolestaan ei ollut aiempien todisteiden valossa mitään yhteyksiä Irakin kanssa.
Seuraavana päivänä Bush pyysi Rumsfeldia laatimaan suunnitelman ja kustannusarvion hyökkäyksestä Irakiin. 14. syyskuuta hän sanoi puhelimessa Britannian pääministerille Tony Blairille uskovansa, että oli olemassa todisteita yhteyksistä Saddam Husseinin ja Osama bin Ladenin ja Al-Qaidan välillä.
15. syyskuuta presidentin maaseutuhuvilassa Camp Davidissa pidetyssä kokouksessa Wolfowitz totesi, että Irak olisi helpompi hyökkäyksen kohde kuin Afganistan. Yhdysvaltojen joukot voisivat valloittaa Basran kaupungin ja maan eteläosien öljykentät ja pystyttää sinne oppositioryhmien hallituksen.
Koko päivän jatkuneen kokouksen lopussa varapresidentti Dick Cheney varoitti, että ”jos me nyt hyökkäämme Saddam Husseinin kimppuun, menetämme oikeutetun paikkamme hyviksinä”. Presidentti Bush päätti, että olisi parempi hyökätä ensin Afganistaniin, koska Irakin osallisuudesta iskuihin ei vielä ollut todisteita.
Irakin hyökkäyksen suunnittelu kuitenkin jatkui. 17. syyskuuta Bush antoi puolustusministeriölle salaisen käskyn käynnistää sotavalmistelut paitsi Afganistanissa myös Irakissa.
29. syyskuuta Rumsfeld käski asevoimien pääesikuntaa aloittamaan Irakin hyökkäyksen suunnittelun. Hyökkäyksen tavoitteena olisi löytää ja tuhota joukkotuhoaseet ja asettaa maahan uusi Yhdysvalloille myötämielinen hallitus.
Marraskuun ja tammikuun välillä asevoimien Lähi-idän toiminnoista vastaava komentaja Tommy Franks laati Rumsfeldin pyynnöstä viisi eri valmiussuunnitelmaa Irakin sodalle.
Tammikuun lopussa 2002 Bush piti kongressissa presidentin vuosittaisen puheen kansakunnan tilasta ja sanoi Irakin, Iranin ja Pohjois-Korean muodostavan yhdessä terroristiliittolaistensa kanssa pahuuden akselin, joka uhkasi maailmanrauhaa.
Samaan aikaan kun asevoimissa suunniteltiin 400 000 tai 500 000 sotilaan hyökkäystä Irakiin, Afganistania moukaroitiin ilmapommituksilla. Afganistaniin lähetettiin marraskuussa 2001 noin tuhat Yhdysvaltojen erikoisjoukkojen sotilasta tukemaan Pohjoisen liiton joukkojen hyökkäystä talebanhallintoa vastaan.
Bushin hallinnon Irakin päähänpinttymän vuoksi Osama bin Laden ilmeisesti pääsi pakenemaan Afganistanista Pakistaniin.
Kun Pohjoisen liiton joukot ajoivat talebanit vallasta, bin Ladenin kerrottiin olevan Al-Qaidan taistelijoiden kanssa Tora Borassa Pakistanin rajan lähellä olevassa vuoristossa. Yhdysvalloilla ei ollut Afganistanissa kuitenkaan riittävästi sotilaita ja kalustoa bin Ladenin kiinniottamiseen.
Puolustusministeri Rumsfeld ja varapresidentti Cheney vastustivat kiivaasti lisäjoukkojen lähettämistä Afganistaniin ottamaan kiinni bin Ladenia, sillä tämä olisi vienyt voimavaroja suunnitteilla olevalta hyökkäykseltä Irakiin.
torstai 23. syyskuuta 2021
lauantai 11. syyskuuta 2021
Bushin puuttuvat todisteet
KANSAN UUTISET 11.9.2021
Syyskuun 11. päivän iskuista oli kulunut kaksi päivää, kun Yhdysvaltojen silloinen ulkoministeri Colin Powell kertoi toimittajille, että Osama bin Laden oli iskujen pääepäilty. Useat muut George W. Bushin hallinnon edustajat ja hallintoa lähellä olevat tv-kommentaattorit olivat jo aiemmin puhuneet bin Ladenista terrori-iskujen pääepäiltynä.
Seuraavana päivänä 14. syyskuuta Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi lain, joka antoi presidentille valtuudet kaiken tarvittavan sotilaallisen voiman käyttöön toisia valtioita, järjestöjä tai henkilöitä vastaan, joiden hän uskoi olleen mukana suunnittelemassa, hyväksymässä tai toteuttamassa syyskuun 11. päivän terrori-iskuja tai tarjonneen suojaa kyseisille järjestöille tai henkilöille.
Kolme päivää myöhemmin Bush antoi puolustusministeriölle salaisen käskyn käynnistää sotavalmistelut paitsi Afganistanissa myös Irakissa.
Yhdysvaltojen kongressin 14.9.2001 presidentille antama avoin valtakirja hyökätä muihin maihin on edelleen voimassa. Kyseisen lain nojalla Yhdysvaltojen joukot hyökkäsivät Bushin ja Barack Obaman presidenttikausien aikana ainakin 14 maahan. Viholliskohteiksi määriteltyjen maiden ja järjestöjen lista on salainen.
Afganistanin talebanhallinnon ulkoministeri Wakil Ahmed Muttawakil ilmoitti tuomitsevansa Yhdysvalloissa tapahtuneet terrori-iskut, ”oli niiden takana sitten kuka hyvänsä”.
Talebanien johtaja, mullah Omar vakuutti, ettei Osama bin Ladenilla voinut olla osuutta Yhdysvaltojen lentokonekaappauksissa, sillä bin Ladenin teleyhteydet ulkomaille oli katkaistu.
Talebanit kutsuivat koolle yli tuhannen uskonoppineen kokouksen, joka ehdotti, että bin Laden lähtisi Afganistanista ja YK tai Islamilaisten maiden järjestö teettäisi riippumattoman tutkimuksen syyskuun 11. päivän tapahtumista.
Pitkin syksyä talebanit ilmoittivat olevansa valmiita luovuttamaan bin Ladenin oikeudenkäyntiin johonkin toiseen islamilaiseen maahan, kunhan Yhdysvallat esittää todisteita tämän osallisuudesta iskuihin.
Bushin hallinto ei pitänyt lupauksia uskottavina eikä suostunut neuvotteluihin talebanien kanssa.
”Ei ole tarpeen keskustella syyttömyydestä tai syyllisyydestä. Me tiedämme, että Osama bin Laden on syyllinen”, presidentti Bush sanoi Valkoisen talon nurmikolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
7. lokakuuta 2001 alkoivat Afganistanin pommitukset, ja marraskuun alkupuolella talebanit oli ajettu vallasta.
Osama bin Laden oli etsintäkuulutettu, sillä häntä syytettiin osallisuudesta vuonna 1998 tehtyihin pommi-iskuihin Yhdysvaltojen suurlähetystöjen edustalla Kenian pääkaupungissa Nairobissa ja Dar es Salaamissa Tansaniassa.
Bin Ladenia epäiltiin myös muista terrori-iskuista eri puolilla maailmaa, mutta häntä vastaan ei koskaan nostettu syytettä syyskuun 11. päivän iskuista.
Yhdysvaltojen liittovaltion poliisin FBI:n tiedotusjohtaja Rex Tomb totesi vuonna 2006, ettei FBI:lla ollut ”mitään selkeitä todisteita bin Ladenin osallisuudesta syyskuun 11. päivän tapahtumiin”.
Viimeisen 20 vuoden ajan maailman medioissa on kuitenkin kerrottu itsestäänselvänä faktana, että Osama bin Laden suunnitteli lentokoneiskut World Trade Centerin pilvenpiirtäjiin ja puolustusministeriön päämajaan Pentagoniin.
Bushin hallinnon keskeinen todistuskappale oli Afganistanista haltuun saatu video, jolla bin Laden tiettävästi kertoi osallisuudestaan lentokoneiskuihin. Saksan yleisradion WDR-kanavan haastattelemien kielenkääntäjien mukaan videon englanninkielinen tekstitys ei kuitenkaan olennaisissa kohdissa lainkaan vastannut videolla kuultavaa arabiankielistä puhetta.
Pakistanilaista Khalid Sheikh Mohammedia ja neljää muuta Guantánamon tukikohdassa vangittuna olevaa miestä vastaan nostettiin vuonna 2008 syytteet syyskuun 11. päivän lentokonekaappausten suunnittelusta, mutta oikeudenkäyntiä ei ole tähän päivään mennessä järjestetty. Mohammed tunnusti suunnitelleensa lentokonekaappaukset sen jälkeen kun häntä oli vesikidutettu 183 kertaa.
Guantánamossa toimiva sotilastuomioistuin järjesti iskujen vuosipäivän alla pitkän tauon jälkeen uuden oikeudenkäyntiä valmistelevan käsittelyn.
Syyskuun 11. päivän iskuista oli kulunut kaksi päivää, kun Yhdysvaltojen silloinen ulkoministeri Colin Powell kertoi toimittajille, että Osama bin Laden oli iskujen pääepäilty. Useat muut George W. Bushin hallinnon edustajat ja hallintoa lähellä olevat tv-kommentaattorit olivat jo aiemmin puhuneet bin Ladenista terrori-iskujen pääepäiltynä.
Seuraavana päivänä 14. syyskuuta Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi lain, joka antoi presidentille valtuudet kaiken tarvittavan sotilaallisen voiman käyttöön toisia valtioita, järjestöjä tai henkilöitä vastaan, joiden hän uskoi olleen mukana suunnittelemassa, hyväksymässä tai toteuttamassa syyskuun 11. päivän terrori-iskuja tai tarjonneen suojaa kyseisille järjestöille tai henkilöille.
Kolme päivää myöhemmin Bush antoi puolustusministeriölle salaisen käskyn käynnistää sotavalmistelut paitsi Afganistanissa myös Irakissa.
Yhdysvaltojen kongressin 14.9.2001 presidentille antama avoin valtakirja hyökätä muihin maihin on edelleen voimassa. Kyseisen lain nojalla Yhdysvaltojen joukot hyökkäsivät Bushin ja Barack Obaman presidenttikausien aikana ainakin 14 maahan. Viholliskohteiksi määriteltyjen maiden ja järjestöjen lista on salainen.
Afganistanin talebanhallinnon ulkoministeri Wakil Ahmed Muttawakil ilmoitti tuomitsevansa Yhdysvalloissa tapahtuneet terrori-iskut, ”oli niiden takana sitten kuka hyvänsä”.
Talebanien johtaja, mullah Omar vakuutti, ettei Osama bin Ladenilla voinut olla osuutta Yhdysvaltojen lentokonekaappauksissa, sillä bin Ladenin teleyhteydet ulkomaille oli katkaistu.
Talebanit kutsuivat koolle yli tuhannen uskonoppineen kokouksen, joka ehdotti, että bin Laden lähtisi Afganistanista ja YK tai Islamilaisten maiden järjestö teettäisi riippumattoman tutkimuksen syyskuun 11. päivän tapahtumista.
Pitkin syksyä talebanit ilmoittivat olevansa valmiita luovuttamaan bin Ladenin oikeudenkäyntiin johonkin toiseen islamilaiseen maahan, kunhan Yhdysvallat esittää todisteita tämän osallisuudesta iskuihin.
Bushin hallinto ei pitänyt lupauksia uskottavina eikä suostunut neuvotteluihin talebanien kanssa.
”Ei ole tarpeen keskustella syyttömyydestä tai syyllisyydestä. Me tiedämme, että Osama bin Laden on syyllinen”, presidentti Bush sanoi Valkoisen talon nurmikolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
7. lokakuuta 2001 alkoivat Afganistanin pommitukset, ja marraskuun alkupuolella talebanit oli ajettu vallasta.
Osama bin Laden oli etsintäkuulutettu, sillä häntä syytettiin osallisuudesta vuonna 1998 tehtyihin pommi-iskuihin Yhdysvaltojen suurlähetystöjen edustalla Kenian pääkaupungissa Nairobissa ja Dar es Salaamissa Tansaniassa.
Bin Ladenia epäiltiin myös muista terrori-iskuista eri puolilla maailmaa, mutta häntä vastaan ei koskaan nostettu syytettä syyskuun 11. päivän iskuista.
Yhdysvaltojen liittovaltion poliisin FBI:n tiedotusjohtaja Rex Tomb totesi vuonna 2006, ettei FBI:lla ollut ”mitään selkeitä todisteita bin Ladenin osallisuudesta syyskuun 11. päivän tapahtumiin”.
Viimeisen 20 vuoden ajan maailman medioissa on kuitenkin kerrottu itsestäänselvänä faktana, että Osama bin Laden suunnitteli lentokoneiskut World Trade Centerin pilvenpiirtäjiin ja puolustusministeriön päämajaan Pentagoniin.
Bushin hallinnon keskeinen todistuskappale oli Afganistanista haltuun saatu video, jolla bin Laden tiettävästi kertoi osallisuudestaan lentokoneiskuihin. Saksan yleisradion WDR-kanavan haastattelemien kielenkääntäjien mukaan videon englanninkielinen tekstitys ei kuitenkaan olennaisissa kohdissa lainkaan vastannut videolla kuultavaa arabiankielistä puhetta.
Pakistanilaista Khalid Sheikh Mohammedia ja neljää muuta Guantánamon tukikohdassa vangittuna olevaa miestä vastaan nostettiin vuonna 2008 syytteet syyskuun 11. päivän lentokonekaappausten suunnittelusta, mutta oikeudenkäyntiä ei ole tähän päivään mennessä järjestetty. Mohammed tunnusti suunnitelleensa lentokonekaappaukset sen jälkeen kun häntä oli vesikidutettu 183 kertaa.
Guantánamossa toimiva sotilastuomioistuin järjesti iskujen vuosipäivän alla pitkän tauon jälkeen uuden oikeudenkäyntiä valmistelevan käsittelyn.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)