Kova kiista rekisterikilvistä

KANSAN UUTISET 5.2.2024

Kosovon ja Serbian välillä toista vuosikymmentä jatkunut kiista autojen rekisterikilvistä näyttäisi olevan ohi, mutta samaan aikaan käynnistyi uusi kiista Serbian dinaarien käytöstä Kosovon pohjoisosassa sijaitsevilla serbialueilla.

Vielä joulukuussa maiden rajalla autoilijoiden oli liimattava valkoinen tarra rekisterikilvessä olevan Kosovon tai Serbian vaakunan päälle. Mutta tammikuun alussa näistä tarroista on vihdoin luovuttu.

Serbia ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Niinpä Serbiassa ei saanut ajaa autolla, jonka rekisterikilvessä oli Kosovon valtion vaakuna. Vastavuoroisesti Kosovon hallitus vaati tarrojen liimaamista maahan saapuvien serbialaisten autojen kilpiin.

Vuodenvaihteessa molemmat maat päättivät kuitenkin sallia toistensa rekisterikilvet maanteillään. Asiasta sovittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2011, mutta Serbia ei viime vuoteen asti noudattanut sopimusta – eikä sitten Kosovokaan.

Vielä kovempi kiista on koskenut Kosovon pohjoisten serbialueiden rekisterikilpiä.

Monet Kosovon puolella asuvat serbit ovat pitkään kieltäytyneet vaihtamasta autoihinsa Kosovon rekisterikilpiä ja ajaneet sen sijaan Serbiassa valmistetuilla kilvillä, joissa oli kirjaintunnus KM. Kirjaimilla viitattiin alueen Jugoslavian vallan aikaiseen nimeen Kosovska Mitrovica.

Kosovon hallitus kielsi serbialaisten rekisterikilpien käytön vuonna 2022 ja vaati autonomistajia hankkimaan asianmukaiset kosovolaiset kilvet. Asiasta oli sovittu Kosovon ja Serbian välillä EU:n isännöimissä neuvotteluissa.

Syksyllä 2022 Kosovon serbivähemmistöön kuulunut poliisi erotettiin virastaan, koska hän ei suostunut luopumaan serbialaisista rekisterikilvistä. Tästä käynnistyi eräänlainen ketjureaktio, joka johti lopulta mellakointiin, serbialaisten asejoukkojen hyökkäykseen ja Serbian panssarijoukkojen lähettämiseen maiden rajalle.

Ensin joukko serbialueiden viranomaisia ilmoitti luopuvansa tehtävistään protestina uutta rekisterikilpivaatimusta vastaan. Serbipoliitikot päättivät myös boikotoida keskushallinnon järjestämiä uusia paikallisvaaleja. Naton rauhanturvaajat piti kutsua viime keväänä avuksi, kun serbien sijasta kunnanjohtajiksi valitut albaanit ja bosnialaisvähemmistön edustajat yrittivät päästä kunnantalolle uusille työpaikoilleen.

Kepeillä ja palopommeilla aseistautuneet paikalliset mellakoitsijat hyökkäsivät rauhanturvaajien ja paikalla olleiden toimittajien kimppuun. Naton Kfor-joukkojen ja EU:n Eulex-operaation autojen kylkeen maalattiin Z-kirjaimia. Mellakoissa haavoittui 30 italialaista ja unkarilaista Naton rauhanturvaajaa.

Viime syksynä serbialaiset asemiehet surmasivat väijytyksessä kosovolaisen poliisin ja valtasivat hetkeksi paikallisen ortodoksiluostarin. Hyökkäyksen jälkeen ryhmä pakeni Serbian rajan taakse ja jätti jälkeensä suuren määrä kranaatteja, sinkoja, rynnäkkökiväärejä, drooneja, maastoautoja ja kaksi miehistönkuljetusajoneuvoa.

Kolme asemiestä sai hyökkäyksessä surmansa. Serbiaan julistettiin kansallinen surupäivä, ja kuolleita asemiehiä juhlittiin marttyyreina.

Seuraavina päivinä Serbia keskitti joukkoja Kosovon rajalle. Myös Nato ilmoitti lisäjoukkojen lähettämisestä Kosovoon.

Syksyn levottomuuksien jälkeen Kosovon pohjoisten serbialueiden asukkaat ovat vähin äänin vaihtaneet autoihinsa kosovolaiset kilvet. Osa on rekisteröinyt autonsa naapurimaan puolella. Kosovon viranomaiset hyväksyvät nyt myös Serbiassa rekisteröidyt autot, kunhan niissä ei ole lainvastaisia KM-tunnuksia.

Kiista rekisterikilvistä koski kaikkiaan noin kymmentä tuhatta autoa Kosovon pohjoisosan serbialueilla. Muilla serbienemmistöisillä alueilla maan etelä- ja itäosissa asukkaat tunnustavat Kosovon itsenäisyyden ja ovat käyttäneet kosovolaisia kilpiä jo pitkään.

Pohjois-Kosovossa kerättiin tammikuussa nimiä vetoomukseen uusista paikallisvaaleista, joihin myös paikalliset serbipuolueet ovat luvanneet osallistua. Tavoitteena on luoda serbialueelle osittain itsehallinnollinen kuntaliitto EU:n johdolla vuonna 2013 laaditun Brysselin sopimuksen mukaisesti.

Kosovossa on 1,8 miljoonaa asukasta, joista 92 prosenttia on albaaneja, neljä prosenttia serbejä ja toiset neljä prosenttia bosnialaisia, turkkilaisia, romaneja tai goraneja.

Juuri kun rekisterikilvistä päästiin jonkinlaiseen ratkaisuun, alkoi uusi kiista serbialueilla käytettävästä valuutasta.

Kosovossa rahayksikkönä on euro, mutta Pohjois-Kosovon serbialueella kaupoissa on käytetty maksuvälineenä Serbian dinaareja ja palkat on usein maksettu naapurimaan valuutassa. Alueen koulut ja terveyskeskukset toimivat Serbian tuella, ja myös eläkkeet ja lapsilisät maksetaan Serbiasta.

Serbian keskuspankilla on Kosovon puolella oma rahaholvi, jonne on toimitettu käteistä rahaa brittiläisen rahankuljetusfirman autoilla.

Helmikuun alusta dinaarien käyttäminen maksuvälineenä on kuitenkin kielletty. Kosovon hallitus sanoo haluavansa kitkeä laitonta rinnakkaistaloutta ja saada paikalliset yritykset maksamaan veroja. Päätöksestä ilmoitettiin tammikuun puolivälissä.

Jotkut kaupat ovat jo ehtineet lopettaa toimintansa. Asukkaat ovat epätietoisia siitä, voivatko he jatkossa nostaa Serbiasta tulevat tuet euroissa vai pitääkö heidän matkustaa rajan yli Serbian puolelle asioidakseen pankissa.